Sisäseiniä levytettäessä huomattiin että vesi on tiivistynyt sisäpuolen 50mm villan ja höyrysulun väliin. Talo oli tähän saakka kylmänä ja nyt alettiin lämmittämään kun saatiin yläpohjan villat puhallettua.
Poistuuko kosteus taloa lämmittämällä ja tuulettamalla, tätä mieltä valvoja on mutta minä vähän epäilen.
Joutuuuko tässä vielä purkamaan jo levytetyt seinät?
Poistuuko kosteus taloa lämmittämällä ja tuulettamalla, tätä mieltä valvoja on mutta minä vähän epäilen.
Joutuuuko tässä vielä purkamaan jo levytetyt seinät?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Itse törmättiin meidän Kastellissa samaan ilmiöön, mutta onneksi jo ennen levyttämistä. Litimärän villan kuivamisnopeutta höyrynsulkumuovin ja (lateksilla maalatun) kipsilevyn välissä voit vain arvailla... Ilmiötä ei liiemmälti mainostella, mutta Kastellin ohjeessa asiaan viitattiin mainitsemalla, ettei sisäpuolisia villoja pidä asentaa ennen kuin valukosteus on täysin poistunut. Ja moniko ymmärtää, mistä oikeasti on kysymys...?Kysymykseen, pitääkö levytykset poistaa, en pelkällä rakentajakokemuksella pysty vastaamaan. Itse asiaa kysellessäni kuulin, että joku mestari on villojen kastuessa purattanut levytykset, vaan joku oli sitä mieltä, että villa kuivaa kyllä sitten aikanaan. Itse suhtaudun tuohon itsestään kuivumiseen epäillen, sillä ei siellä seinän välissä mitään varsinaista tuuletusta ole, ja villat ainakin meillä olivat ihan litimärät. Kannattaa kuitenkin kysellä asiasta vähän laajemmaltikin (muiltakin kuin tämän palstan "asiantuntijoilta"), ettet turhaan lähde levytyksiä purkamaan...
voinut lämmittää heti kun yläpohjan muovi on paikoillaan. Ja kuivattaa se talo.
Kyllähän kosteus poistuu sieltä mutta aikaa se vie. Toivotaan ettei homehdu.
Eipä se kosteus kyllä hyvää tee villan ja höyrysulun välissä. Laittoiko Kastellin pystytysporukka villat seiniin liian aikaisin?
Tässä kyllä on ihan pakko kysyä että kannattiko säästää muutama euro sähkölaskussa ja aiheuttaa tällainen vahinko? Täysin amatöörinäkin tiedän että valun pitää kuivua kunnolla ennen kuin seiniä lähdetään villottamaan.
Toisena huomiona voin vain todeta että olisi kannattanut satsata kunnon valvontaan. Se on täysin väärä paikka säästää. Valvojasi on täysin väärässä, mutta pelastaakseen nahkansa väittää homman hoituvan lämmittämällä ja tuulettamalla. Itse antaisin kenkää vastaavalle.
"Valvojasi on täysin väärässä, mutta pelastaakseen nahkansa väittää homman hoituvan lämmittämällä ja tuulettamalla. Itse antaisin kenkää vastaavalle. "
HEH HEH!!
No, eihän kyseessä ole kuin rakennuttajan elämän kallein investointi. Mun mielestä ei ole liikaa vaadittu että kaikki rakennushankkeeseen osallistuvat suhtautuvat asiaan vakavasti ja tekevät sovitut työt kunnolla ja sovitun aikataulun mukaisesti.
Voiko samalla tavalla käydä suurelementtitalossa? Kun lattia valetaan niin siitähän syntyy paljon kosteutta ja lämpöä. Kun ovet ja ikkunat ovat yleensä paikallaan niin tuulettuuko talo riittävästi vai jääkö kosteus rakenteisiin?
Kastellissa muovi on villojen välissä. Suurelementissä näin ei yleensä ole? Tuuletuksesta kannattaa pitää huoli tai hankkia kosteuden poistaja. Lisäksi lattiat kannattaa peittää muovilla tms., jotta veden haihtuminen ei ole liian nopeaa. Muoveja voi sitten viikon tai kahden päästä alkaa raottelemaan ja ottamaan osin pois sen mukaan miten kosteutta saadaa poistettua talosta.
Taitaa olla kuivuminen turhan hidasta jos levyt on päällä. Kuinkahan kauan pitäisi varmuuden vuoksi odotella ennen levyjen maalaamista. Ehkä olisi nopeampaa ottaa levyjä pois jos kovin paljon ei vielä ole levytetty. En minä kylläkään mikään asiantuntija aiheessa ole.
Tuosta olisi Kastellin pitänyt varoittaa. Minä tiesin tuon varoituksen ja on tuosta muutkin varoitelleet aina syksyisin. Kun tuon tyyppisessä talossa tehdään valuja kylmään vuodenaikaan on ehdottomasti pidettävä huoli ettei sisäilman kosteus pääse korkeaksi. Tai vaihtoehtoisesti villoitettava vasta kun kosteus on häipynyt.
Myös tuo toisessa viestissä mainitsemani peittäminen auttaa ja sitä menetelmää meillä käytetttiin vaikkei höyrynsulko olekaan välissä. Heti valun jälkeen talossa oli kunnon tropiikki. Ilmankosteus 95% ja lämpötila 27. Lattiat peitettiin niin ilmankosteus tippuin 50-60% lukemiin. Ilmankosteusmittaria seurailemalla peitteitä poistettiin pikkuhiljaa aina kun kosteus tippui 40-50% lukemiin. Liesituulettimen huippuimuri tohisi jatkuvasti monta viikkoa.
Myöhemmin asumisaikana vastaavaa ongelmaa ei ole kun sisäilman kosteutta on vaikea saada korkeaksi lämmityskaudella vaikka yrittäisi. Mielestäni Kastellin rakenne on silloin ihan ok.
Eli villa-muovi-villa? Koskeeko asia vain kastellia?
Kyllä tuo lienee ihan Kastellin oma "patentti". On kyllä aika vaikea järjellä käsittää että miksi se noin pitää tehdä. Olisikohan perinteinen höyrynsulku vähän turvallisempi valinta.
Tuo taitaa olla tyypillisesti pre-cut tai pitkästä rakennetun ratkaisu. Eräällä toisellakin valmistajalla on vastaava, mutta niillä on paksummin villaa ulkopuolella. Tällä toisella on ulkopuolella 4/5-osaa eristyksestä.
Miniminä pidetään että ulkopuolella on 3/4-osaa eristyksestä. Kastellilla taitaa olla näin. Tällä tavalla kastepiste ei synny helposti väärään paikkaan. Mitä enemmän ulkopuolella eristystä sen sitä korkeampi sisäilman kosteus kestää olla.
Teoriassa Kastellin rakenteessa pitäisi sisäilman kosteuden olla pitkiä aikoja yli 60% ja ulkona pakkasta vähintään -20 jotta kastepiste syntyy. Jos pakkasta on vähemmän kestää kosteutta olla enemmän.
Kuten tästä keskustelusta havaitaan niin rakentaminen kannattaa jättää ammattilaisille. Jos valu kestää kävelemisen muutaman päivän jälkeen niin ei se sitä tarkoita että rakentaminen voi jatkua vaan valun pitää antaa kuivua riittävän kauan.
eristyksellä. Järkisyitä tuon ratkaisun käyttämiseen löytyy kyllä, mutta tämä ei taida olla ihan optimaalinen paikka käsitellä niitä. Liian paljon tietämättömiä amatöörejä kommentoimassa asiaa jota eivät ymmärrä. juu, eikä ole se perinteinen höyrysulunpaikka varmempi ... päinvastoin.
Kastepiste syntyy tuollaiseen 1/4+3/4 villarakenteeseen 1/4 päässä sisäpuolesta olevaan muoviin seuraavilla sisäilman kosteuksilla kun oletetaan sisälämpötilaksi +21 (korkeampi lämpötila helpottaa tilannetta):
- ulkolämpö -30, kastepiste 50%
- ulkolämpö -20, kastepiste 57%
- ulkolämpö -10, kastepiste 65%
- ulkolämpö 0, kastepiste 75%
- ulkolämpö +10, kastepiste 85%
Normaalisti asuintaloissa kovilla pakkasilla kosteudet ovat 20-30%. Päätelkää tuosta turvallisuus (rakenne pitää olla tiivis).
dof lämmöllä? Jos niin testailehan sitä ajankuluksi eri rakenteilla. Jossain vaiheessa alat itekki ihmetellä niitä lukuja ja käppyröitä. En anna vinkkiä millä tavalla ohjelma tuottaa vääränlaisia laskelmia, mutta jos se rakennusfysiikka on kerta hallussa niin löydät sen itsekkin.
Sitten toiseen asiaan. Noita rakenteita ei pidä ajatella pelkästään teoreettisesti vaan mukana pitää olla myös se maalaisjärki. Näitä "järkiä" kun yhdistelee sopivasti niin hyvä tulee
testaillut tuota DOF-lämpö ohjelmaa, ja tulokset ovat sitä luokkaa, että kaikkien vanhojen purueristeisten seinien pitäisi olla homeessa. Jos vanhan purueristeisen talon lisäeristää joko sisä- tai ulkopuolelta, tulee rakenteesta riskirakenne. Ainoa konsti ohjelman mukaan on laittaa tiivis muovikalvo sisäpuolelle, mutta miten se oikein vanhassa rakennuksessa onnistuisi????
Voikohan tuohon DOF-lämpö ohjelmaan oikeasti luottaa tuossa kosteusteknisessä mitoituksessa, vai antaako ohjelma vääriä tuloksia.
ole ainoa joka epäilee ko ohjelmaa.
Samoihin epäkohtiin törmää myös hirsitaloissa ja noita riskirakenteita tulee aika-ajoin vaikka kokemukset ovat päinvastaiset.
Itse en luota ohjelman tuottamiin käppyröihin läheskään kaikissa tilanteissa ja mukaan pitää ottaa kokemus muut avut
rakennusvalvonta suhtautuu kyseisellä ohjelmalla laskettuun seinään, jos loppuun tulee teksti: RISKIRAKENNE. Kun kyselin ongelmasta ohjelman valmistajalta, niin sieltä sain neuvon, kuinka voin poistaa tekstin suunnitelmista, mutta se ei ole mielestäni oikea tapa käyttää ko ohjelmaa.
Onkohan vika ohjelmassa, vai siinä että teoria on vain teoriaa, eikä kosteus todellisuudessa toimi kuin laskelmissa.
Ehkä tästä ongelmasta pitäisi puhua jossain muulla keskustelu palstalla.
Toinen mielenkiintoinen ongelma on DOF-puu ohjelmassa, johon joskus törmää: Palkin koko kasvaa, kun pienentää jänneväliä lisäämällä tolpan lähelle toista päätä. Normaali järkihän sanoo, että palkin pitäisi kestää paremmin kun jänneväliä pienentää.
maalaisjärkeä ja oppia oikeasti. Niillä selviää numeroista ja mielettömän hankalista laskelmista, mutta aina - ainakin näihin rakennusjuttujen laskelmiin tarvitaan lisäksi ihminen joka oikeaisee ohjelmien tekemät "virheet". hyviä apuvälineitä, mutta pelkästään niihin ei voi edes ammattilainen luottaa, saati sitten maallikot.
amatöörien puuhastelua koko teidän projekti vastaavista lähtien.
Itse laitatan aina 100mm palavillan välipohjaan kun se on muovitettu. Näin lämmöt pysyvät sisällä ja loppu villan puhalluksen voi hoitaa sitten myöhemmin.
Lattia valetaan kun muovi välipohjassa on eriste ja seinissä muovi koolaus. Valun jälkeen vain odotellaan.
Homma jatkuu yleensä ulkona ja myöhemmin väliseinärunkojen teolla. Sen näkee selvästi koska seiniä pääsee eristämään/levyttämään ja samalla levytetään myös väliseinät.
Eihän tuo ole kuin järjestelykysymys mitä milloinkin tehdään. Ja jos siitä järjestyksestä ei ole hajuakaan tulee just tuon tyyppisiä kämmejä.
Myönnän että virheitä on tehty mutta ne korjataan. Lämpöpuhaltimet on puhaltanut nyt muutaman päivän ja vesi on haihtunut muovista missä villa on poistettu. Varmuuden vuoksi poistamme myös noin kymmenen kipsilevyä ja kuivatamme niiden taustan.
Vuokraamoissa on jotain infrakuivaimia, tekeekö niillä mitään?
Tuollaisia ilmasta kosteutta poistavia kuivaimia saa parilla satasella. Myöhemmin voit käyttää sitä vaikka autotallissa tai kodinhoitohuoneessa.
Etenkin syksyllä ja talvella rakentaessa erittäin riski rakenne,kun höyrynsulku väärässä paikassa.Teoriassa käy? Siis HUOM TEORIASSA.
piruja seinille jos ei ole tietoa. Mitä merkitystä vuodenajalla on riskirakenteen kanssa? Onko kesällä tehty riskirakenne sinusta riskitön sitten talvella/syksyllä?
Tuossahan höysysulku on ihan oikeassa paikassa.
Näitä tötterströmmejä löytyy palstailta. Kommentteja löytyy mutta ei ymmärrystä.
Ei edes teoriassa toimi.
AINOA OIKEA PAIKKA ON HETI SISÄVERHOUSLEVYN TAKANA.Vuoden ajalla ei tosiaankaan merkitystä,mutta pahentaa tota rakennetta entisestään kyllä talvirakentaminen,tai yleensä kosteat kelit.
Opiskelemalla rakennus fysiikkaa!!!
Opettele ja tee kokeita ja tuu sen jälkeen kommentoimaan.
latelemaan. Homma hanskassa pitkillä opinnoilla ja kokemuksella, ihan ilman älykääpiöitä mutu-maallikkoja.
Rakennuksen lämpötila nostettiin lämpöpuhaltimilla 25 asteeseen ja kondensiokuivain poistaa vettä kymmenen litran vuorokausivauhdilla.
Kuivukoon nyt pari viikkoa ja sitten otan kokeeksi pois yhden seinälevyistä. Jos välissä on kosteutta, pitää irroittaa loputkin.
Ilmankosteus on laskenut 65:n lähtötilanteen 85:stä.
Monessakohan Kastellissa on tehty sama virhe? Perinteinen höyrysulun paikka olisi varmaan turvallisempi tällaisille amatöörirakentajille.
No, ainakin saat varautua helvitin suureen sähkölaskuun. Oman taloni valut ovat kuivuneet noin kolme viikkoa eikä vielä muutamaan viikkoon ole aikomusta tehdä väliseiniä. Ovet laitettiin paikalleen vasta noin viikko valun tekemisen jälkeen, joten minkäänlaisia kosteusongelmia en ole havainnut. Rakennuslämmitin pörrää koko ajan, joten homma tuntuu olevan aika mukavasti lapalasessa.