Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

Hän tiesi liikaa

JIijjopwwe

Työnsin kottikärryjä kohti keisarin palatsia.
Santarmi pysäytti minut.
-Mitäs teillä on siinä kottikärryssä? hän tivasi.
Hymyilin kylmästi ja vedin peitteen pois suolakurkkujen päältä.

Santarmi päästi röhönaurun, ja kun olin vielä näppäillyt muutamat akordit balalaikastani, alkoi homma olla hanskassa. Lähestyin keisarillista päämajaa huohottaen, suolakurkut painoivat kuin synti, ja kuinka ollakaan, GPS-navigaattorini akut loppuivat juuri kun olin portaiden edessä.

Kumosin kottikärryt siihen paikkaan ja säntäsin paniikissa nakkikioskille.

36

1390

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Duuris

      juuri ja juuri turvaan kun kurkkujen sisään ujutetut hajupommit räjähtivät. Avasin nakkikioskin oven avaimellani ja suljin sen perässäni. Otin kaasunaamarin naulasta ja puin sen päälleni. Kohta löyhkäisi niin hirveästi, että en välittänyt olla sitä haistelemassa.
      Kun kaasunaamari oli paikoillaan istuin lattialle pää polvissa. Samalla vilkaisin ylimalkaisesti ympärilleni ja sydämeni hypähti.

      Lattialla oli---

      • Herbert Keppler

        jättiläismäinen vaaleanpunainen norsu! Se heilutteli ystävällisesti kärsäänsä ja päästi valtavan torahduksen.

        - Elmeri! Missä sinä oikein olet lurjustellut kaksi päivää! Anna olla viimeinen kerta kun katoat tuolla tavalla, toruin, ja avasin norsunruokatölkin.

        Elmeri alkoi mutustella norsunruokaa. Samassa ulkoa kuului äänekäs huuto: -Täällä poliisin erikoisryhmä Karhu-Mieto olut ykkönen! Tulkaa ulos kädet ylhäällä! Vastarinta on turhaa.

        Avasin lattiassa olevan pienen salaluukun ja tungin jättiläismäisen Elmerin pikkuruisesta luukusta. Menin itse perässä ja pian olimme kaukana nakkikioskista ja kuljimme maanalaista salakäytävää, joka johti...


      • dqeqee
        Herbert Keppler kirjoitti:

        jättiläismäinen vaaleanpunainen norsu! Se heilutteli ystävällisesti kärsäänsä ja päästi valtavan torahduksen.

        - Elmeri! Missä sinä oikein olet lurjustellut kaksi päivää! Anna olla viimeinen kerta kun katoat tuolla tavalla, toruin, ja avasin norsunruokatölkin.

        Elmeri alkoi mutustella norsunruokaa. Samassa ulkoa kuului äänekäs huuto: -Täällä poliisin erikoisryhmä Karhu-Mieto olut ykkönen! Tulkaa ulos kädet ylhäällä! Vastarinta on turhaa.

        Avasin lattiassa olevan pienen salaluukun ja tungin jättiläismäisen Elmerin pikkuruisesta luukusta. Menin itse perässä ja pian olimme kaukana nakkikioskista ja kuljimme maanalaista salakäytävää, joka johti...

        Keskustan puoluetoimistoon. Siellä Paavo Väyrynen odotteli ärtyisän oloisena. - Aina teitä saa odotella. Näillä papereilla alkaa olla kiire, hän ärisi ja mätkäytti tuhdin pinkan aanelosia eteeni.


      • Gustav Wagner Jr.
        dqeqee kirjoitti:

        Keskustan puoluetoimistoon. Siellä Paavo Väyrynen odotteli ärtyisän oloisena. - Aina teitä saa odotella. Näillä papereilla alkaa olla kiire, hän ärisi ja mätkäytti tuhdin pinkan aanelosia eteeni.

        Selasin mietteissäni Väyrysen antamaa pinkkaa. Siinä oli yksityiskohtaisesti hahmoteltu Keskustan puoluepoliittinen strategia vuoteen 3000 saakka. Hyppäsin viimeiselle sivulle.

        Siinä esitetyn vision mukaan synteettisillä aivoilla ja muilla elimillä Väyrynen olisi siirtynyt Keskustan johtoon jo vuonna 2400. MU:ta (Maailman Unioni) hallitsisi triumviraatti, jonka jäsenet olisivat Väyrynen sekä hänen kaksi klooniaan.

        - Homma on selvä, valtias. Tämä toteutetaan, karjaisin.


      • dasdasasd
        Gustav Wagner Jr. kirjoitti:

        Selasin mietteissäni Väyrysen antamaa pinkkaa. Siinä oli yksityiskohtaisesti hahmoteltu Keskustan puoluepoliittinen strategia vuoteen 3000 saakka. Hyppäsin viimeiselle sivulle.

        Siinä esitetyn vision mukaan synteettisillä aivoilla ja muilla elimillä Väyrynen olisi siirtynyt Keskustan johtoon jo vuonna 2400. MU:ta (Maailman Unioni) hallitsisi triumviraatti, jonka jäsenet olisivat Väyrynen sekä hänen kaksi klooniaan.

        - Homma on selvä, valtias. Tämä toteutetaan, karjaisin.

        Silloin kajahti jälleen ulkoa: -Täällä poliisin erikoisryhmä Karhu-Mieto olut ykkönen. Antautukaa heti ehdoitta!

        - Johan nyt on kumma, puuskahdin ja sonnustauduin Lepakkomiesasuuni.


      • Jetön Gedia
        dasdasasd kirjoitti:

        Silloin kajahti jälleen ulkoa: -Täällä poliisin erikoisryhmä Karhu-Mieto olut ykkönen. Antautukaa heti ehdoitta!

        - Johan nyt on kumma, puuskahdin ja sonnustauduin Lepakkomiesasuuni.

        Juuri kun sain pukuni takaluukun kaksi nappia kiinni, alkoivat luodit viuhua. Ensimmäisenä hajosi balalaikka ja vaaleanpunainen norsu päästi viimeisen töräytyksensä; se kuulosti siltä kuin ääni ei olisi tullut kärsäpuolelta. Kyyristyin ikkunan taakse ja otin esiin batman-pukuni salaisesta lokerosta pahvisen periskoopin josta koitin tihrustella karhukoplaa. Savun seasta ei paljoa näkynyt, aseiden suuliekit välkähtelivät joka puolella. sitten muistin Paukku-eenokin kätkeneen pihalle ja puutarhaan niitä sulaneesta tynymentistä koveriksi muotoiltuja lätkiä ja epäonnekseen koko kopla oli ryhmittynyt niiden päälle. Kaivoin nyt pukuni taskuista yleislaukaisimen; se toimi myös television ja kahvinkeittimen kaukosäätäjänä.


      • eeölfefölelw
        Jetön Gedia kirjoitti:

        Juuri kun sain pukuni takaluukun kaksi nappia kiinni, alkoivat luodit viuhua. Ensimmäisenä hajosi balalaikka ja vaaleanpunainen norsu päästi viimeisen töräytyksensä; se kuulosti siltä kuin ääni ei olisi tullut kärsäpuolelta. Kyyristyin ikkunan taakse ja otin esiin batman-pukuni salaisesta lokerosta pahvisen periskoopin josta koitin tihrustella karhukoplaa. Savun seasta ei paljoa näkynyt, aseiden suuliekit välkähtelivät joka puolella. sitten muistin Paukku-eenokin kätkeneen pihalle ja puutarhaan niitä sulaneesta tynymentistä koveriksi muotoiltuja lätkiä ja epäonnekseen koko kopla oli ryhmittynyt niiden päälle. Kaivoin nyt pukuni taskuista yleislaukaisimen; se toimi myös television ja kahvinkeittimen kaukosäätäjänä.

        Painoin kaukosäätimen punaista nappulaa, ja TV meni päälle. Sieltä tuli Ostos-TV, jossa mainostettiin kätevän näköistä tärinävyötä. Sen kun vaan laittaa ylle, niin kilot lähtee kuin itsestään ja voi keskittyä sohvalla löhöilyyn ja sipseihin.

        Tartuin luuriin tilatakseni moisen kapistuksen, mutta karhukopla oli ilmeisesti katkaissut linjat.


      • komisario Palmu
        eeölfefölelw kirjoitti:

        Painoin kaukosäätimen punaista nappulaa, ja TV meni päälle. Sieltä tuli Ostos-TV, jossa mainostettiin kätevän näköistä tärinävyötä. Sen kun vaan laittaa ylle, niin kilot lähtee kuin itsestään ja voi keskittyä sohvalla löhöilyyn ja sipseihin.

        Tartuin luuriin tilatakseni moisen kapistuksen, mutta karhukopla oli ilmeisesti katkaissut linjat.

        Kahvinkeitin oli myös kytkeytynyt päälle, ja pian hörpin syviin mietteisiin vaipuneena kuumaa sumppia. Väyrys-hallusinaatiokin oli toistaiseksi kadonnut.

        -Pitäis saada se täryvyö- no jaa, hohhoijaa, ja onkohan tuolla tynnörissä vielä suolakurkkuja vai jäivätkö ne kaikki sinne keisarin palatsin rappusille, ja mahtaakohan tulla ensi viikolla lunta vai jatkuuko tämmöinen pimeänkolea loppusyksy vielä pitkäänkin, höpötin ääneen.


      • Duuris
        komisario Palmu kirjoitti:

        Kahvinkeitin oli myös kytkeytynyt päälle, ja pian hörpin syviin mietteisiin vaipuneena kuumaa sumppia. Väyrys-hallusinaatiokin oli toistaiseksi kadonnut.

        -Pitäis saada se täryvyö- no jaa, hohhoijaa, ja onkohan tuolla tynnörissä vielä suolakurkkuja vai jäivätkö ne kaikki sinne keisarin palatsin rappusille, ja mahtaakohan tulla ensi viikolla lunta vai jatkuuko tämmöinen pimeänkolea loppusyksy vielä pitkäänkin, höpötin ääneen.

        Ryhdistäydyin, avasin ikkunan ja kiipesin katolle. Siellä oli yllättäen useita Batman-klooneja, jotka huusivat minulle vihamielisesti. Otin pari ripeää juoksuaskelta ja hyppäsin sisäpihalle. Taakse jäivät poliisin Karhu-ryhmän mieto-olut poliisit ja Batman-koonit. Väyrynen odotti minua vaaleanpunaisessa limusiinissa Kömmin sisään, Väyrynen ojensi minulle lasillisen lattea. Kuski kurttasi auton liikkeelle niin että paiskauduin taaksepäin ja lattea roiskahti puvulleni. Väyrynen katsoi minua synkästi ja kärsimättömästi.
        - Taidan nukkua yön yli, hän lausui ja sulki silmänsä.
        Nyökyttelin hyväksymisen merkiksi, mutta hän kuorsasi jo täyttä päätä. Yritin riisua batman-pukua ja juoda samalla lattea. Käsitin että suunnitelmamme oli hyvällä mallilla. Keisarilla ei ollut aavistustakaan, että pian hänen palatsissaan---


      • Jetön Gedia
        Duuris kirjoitti:

        Ryhdistäydyin, avasin ikkunan ja kiipesin katolle. Siellä oli yllättäen useita Batman-klooneja, jotka huusivat minulle vihamielisesti. Otin pari ripeää juoksuaskelta ja hyppäsin sisäpihalle. Taakse jäivät poliisin Karhu-ryhmän mieto-olut poliisit ja Batman-koonit. Väyrynen odotti minua vaaleanpunaisessa limusiinissa Kömmin sisään, Väyrynen ojensi minulle lasillisen lattea. Kuski kurttasi auton liikkeelle niin että paiskauduin taaksepäin ja lattea roiskahti puvulleni. Väyrynen katsoi minua synkästi ja kärsimättömästi.
        - Taidan nukkua yön yli, hän lausui ja sulki silmänsä.
        Nyökyttelin hyväksymisen merkiksi, mutta hän kuorsasi jo täyttä päätä. Yritin riisua batman-pukua ja juoda samalla lattea. Käsitin että suunnitelmamme oli hyvällä mallilla. Keisarilla ei ollut aavistustakaan, että pian hänen palatsissaan---

        ...tapahtuisi ihmeitä kunhan vain saisin tilattua värinävyön, se kun tekisi niin gutaa takapuolelle kerääntyneelle sellulle. Palatsissa joutuisi jokainen käyttämään sitä vuorollaan, eikä niin kovaa keisarin virkamiestä olisikaan joka ei kertoisi minulle heidän pirullista suunnitelmaansa kaataa keisarin kaikkivoipainen valta. Piti muistaa tilata samalla myös patterit.

        Sateeliittilähetin oli hieman kärsineen näköinen mutta ledi vilkutti vihreää. Sain odottaa linjalla kymmenisen minuuttia ennenkuin joku rääkäisi siellä korvaani ja sulki puhelimen. Sitten bat-varoitin varoitti lähestyvistä klooneista ja sammutin koko kojeen hamuten samalla vieterijalkoja varustetaskustani.


      • Jetön Gedia
        Jetön Gedia kirjoitti:

        ...tapahtuisi ihmeitä kunhan vain saisin tilattua värinävyön, se kun tekisi niin gutaa takapuolelle kerääntyneelle sellulle. Palatsissa joutuisi jokainen käyttämään sitä vuorollaan, eikä niin kovaa keisarin virkamiestä olisikaan joka ei kertoisi minulle heidän pirullista suunnitelmaansa kaataa keisarin kaikkivoipainen valta. Piti muistaa tilata samalla myös patterit.

        Sateeliittilähetin oli hieman kärsineen näköinen mutta ledi vilkutti vihreää. Sain odottaa linjalla kymmenisen minuuttia ennenkuin joku rääkäisi siellä korvaani ja sulki puhelimen. Sitten bat-varoitin varoitti lähestyvistä klooneista ja sammutin koko kojeen hamuten samalla vieterijalkoja varustetaskustani.

        Väyrys-kloonit irvistelivät ja puivat minulle nyrkkejään mutta tilanne oli täysin hallinnassani. Vieterijaloilla hyppäsin alas kadulle ja kimposin asfaltista keisarillisen päävartion katolle, kuulin takaani enää vain epämääräisiä poliittisia iskulauseita ja kirouksia. Samassa Bat-vaistoni varoitti minua jälleen; pirullinen ja rietas kissanainen oli jossain lähistöllä vaanimassa minua. Hetken kuluttua näinkin viuhuvan, lateksiin puetun hännän erään savupiipun takaa ja pian näinkin koko otuksen. Se ojenteli siroja jalkojaan ja kurisi lähestyessään minua, mutta tajusin sen kuitenkin teroittelevan kynsiään selkänsä takana. Sitten näin mustan lateksipuvun pullistelevan epämääräisesti eräästä paikasta josta kissanainen ei ennen ole pullistellut.
        "Paavo, perkele" Karjaisin hätääntyneenä.
        Paavo mokoma oli saanut jostakin kissanaisen asun ja heilui nyt edessäni mielettömästi virnistellen.


      • nöfnöfnöf
        Jetön Gedia kirjoitti:

        Väyrys-kloonit irvistelivät ja puivat minulle nyrkkejään mutta tilanne oli täysin hallinnassani. Vieterijaloilla hyppäsin alas kadulle ja kimposin asfaltista keisarillisen päävartion katolle, kuulin takaani enää vain epämääräisiä poliittisia iskulauseita ja kirouksia. Samassa Bat-vaistoni varoitti minua jälleen; pirullinen ja rietas kissanainen oli jossain lähistöllä vaanimassa minua. Hetken kuluttua näinkin viuhuvan, lateksiin puetun hännän erään savupiipun takaa ja pian näinkin koko otuksen. Se ojenteli siroja jalkojaan ja kurisi lähestyessään minua, mutta tajusin sen kuitenkin teroittelevan kynsiään selkänsä takana. Sitten näin mustan lateksipuvun pullistelevan epämääräisesti eräästä paikasta josta kissanainen ei ennen ole pullistellut.
        "Paavo, perkele" Karjaisin hätääntyneenä.
        Paavo mokoma oli saanut jostakin kissanaisen asun ja heilui nyt edessäni mielettömästi virnistellen.

        Silloin Bat-vaistoni huomasi, että androgyyni väyryskissanainen sai hormonini hyrräämään. Kiehnäsin sen jalkaa ja aloin kehrätä.

        - No niin Lepis, eiköhän panna haiseen, komensi väyryskissanainen. - Valtaa keisarin palatsi äkkirynnäköllä!

        -Oukki doukki pomo, kiekaisin ja Bat-säntäsin Bat-asussani palatsin pääovesta sisään nakellen ympärilleni Bat-hajupommeja, jotka saivat keisarin henkivartijat tuupertumaan kanveesiin. Homma näytti olevan hanskassa!


      • scarabaeus
        nöfnöfnöf kirjoitti:

        Silloin Bat-vaistoni huomasi, että androgyyni väyryskissanainen sai hormonini hyrräämään. Kiehnäsin sen jalkaa ja aloin kehrätä.

        - No niin Lepis, eiköhän panna haiseen, komensi väyryskissanainen. - Valtaa keisarin palatsi äkkirynnäköllä!

        -Oukki doukki pomo, kiekaisin ja Bat-säntäsin Bat-asussani palatsin pääovesta sisään nakellen ympärilleni Bat-hajupommeja, jotka saivat keisarin henkivartijat tuupertumaan kanveesiin. Homma näytti olevan hanskassa!

        näytäpä ne hanskasi!

        karjahti portinpielessä makoileva
        suurensuuri leijona
        leijonan peijona
        hunajainen raapastassu

        ei-helei! EI ONNISTU !

        taidatpa Bat-bat-bat...
        likatassu olla viimeinkin pintehessä
        kurimuksessa vatsanvääntehessä
        etpähän pihtipuolista pinkelehdi
        noin vain loikkimalla lonkahuta

        menosi estän!

        ukset ei aukene
        saranat narahtele
        vartijat paikalle karauttelevat

        jo vain!

        lyöpä lapaset tiskille, rupiset ruttanat
        riisuskele ajatuksen ailahtamatta
        hanskat jo naulaan nakkele!


      • fefwefwefewefw
        scarabaeus kirjoitti:

        näytäpä ne hanskasi!

        karjahti portinpielessä makoileva
        suurensuuri leijona
        leijonan peijona
        hunajainen raapastassu

        ei-helei! EI ONNISTU !

        taidatpa Bat-bat-bat...
        likatassu olla viimeinkin pintehessä
        kurimuksessa vatsanvääntehessä
        etpähän pihtipuolista pinkelehdi
        noin vain loikkimalla lonkahuta

        menosi estän!

        ukset ei aukene
        saranat narahtele
        vartijat paikalle karauttelevat

        jo vain!

        lyöpä lapaset tiskille, rupiset ruttanat
        riisuskele ajatuksen ailahtamatta
        hanskat jo naulaan nakkele!

        Mielevi minun tekevi
        Kissanruokatölkin aukaisevihevihevi
        leijonan kissanruoalla lepyttelevihevi
        Kissanainen taustalla taputtelivehi
        Virkkoi tietäjä lepakkoasuinen
        Tuo supersankari iänikuinen
        Vartiokaartin Bat-pierulla tainnuttavahi
        Sitten keisarin kimppuun loikkihevihevihevi


      • Leonid Breznev
        fefwefwefewefw kirjoitti:

        Mielevi minun tekevi
        Kissanruokatölkin aukaisevihevihevi
        leijonan kissanruoalla lepyttelevihevi
        Kissanainen taustalla taputtelivehi
        Virkkoi tietäjä lepakkoasuinen
        Tuo supersankari iänikuinen
        Vartiokaartin Bat-pierulla tainnuttavahi
        Sitten keisarin kimppuun loikkihevihevihevi

        Steppailin umpimähkään Bat-puvussani pitkin keisarin palatsin käytäviä, nakkelin hajupommeja ja hihkuin: -Huraa, tässä tulen, jöhjöhjöh! Mutta sitten huomasin jossain nurkassa hylätyn kissanaisen asun. Oliko Paavo kyllästynyt kissailuun ja vaihtanut takaisin entiseen machomiehen identiteettiinsä?

        Oli miten oli, jokin naksahti päässäni. Naks! Riisuin Bat-puvun, kiskoin kissanaisen tamineet ylleni ja sutaisin lilaa luomiin.


      • scarabaeus
        Leonid Breznev kirjoitti:

        Steppailin umpimähkään Bat-puvussani pitkin keisarin palatsin käytäviä, nakkelin hajupommeja ja hihkuin: -Huraa, tässä tulen, jöhjöhjöh! Mutta sitten huomasin jossain nurkassa hylätyn kissanaisen asun. Oliko Paavo kyllästynyt kissailuun ja vaihtanut takaisin entiseen machomiehen identiteettiinsä?

        Oli miten oli, jokin naksahti päässäni. Naks! Riisuin Bat-puvun, kiskoin kissanaisen tamineet ylleni ja sutaisin lilaa luomiin.

        tosi outo uni !

        heräilee nyt wäykkä tokkurassa unestaan
        ja hamuilee verkalleen kylmennyttä latteaan
        sanoen:

        ettei vaan oltaisi sittenkin
        hieman liikaa uhoamassa
        niinkuin täysin hiprakassa
        nuuskuteltu liian kauan
        pierunkatkuissa

        zikinzokin silmät ristissä

        bat-bat-bat...zzz...kisuliini
        mitesh shul on shilmät kretuliinii ?
        shinä...
        sinäkin bruuttukseni
        nukkavieruna hanskoja paukuttamassa
        edestakaisin vieterinä heilumassa
        häntää heiluttamassa!

        luovuttamassa

        hiomattomat tapasi pöyristyttävät
        etkö todellakaan leijonanpeijonaa
        muka uskaltanut vastustaa
        portinpielen hämäräistä valejellonaa
        sitä kerrassaan omituista
        betonista rökkelöä umpipökkelönhökkelöä

        ethän bat-bat-bat... kurrnauuu...kisu
        vastustamatta voi sietää
        nirppanokkaista sakkia
        jotka kuohupäänä kuleksimassa
        portahilla naukuen oikomassa
        päämajan saleille tuppautumassa

        bat-bat-bat...zzz
        hei-helei herätyyyz

        jo uksia ulvoen väännä
        joutuin pelastaudutaan
        pilvenhattaralle pikkaraiselle
        tähtitaivaalle tuikkeilemaan
        ja
        keisarille mikä keisarin on
        pitopöytään lisää
        suolakurkkuja
        smetanaa
        hunajaa

        mässäillään
        kukutaan
        lauleskellaan

        kunnes yön yli nukutaan

        kipunastribunat kivistellen
        kirskumahan kerskumahan
        vieritellään kieritellään
        värjymättä kipataan
        liian simaiset höyryt
        ja
        raksutuksen rattaat
        juonittelevaiset kuormikkaat
        jättipottikottikärryt
        rullaamaanrullaamistaan

        koskaan koskaan koskaan
        purematta EI niellä
        kyselemättä EI totella

        tahmatassuina toimeen
        tartutaan
        sillä OIKEAT
        jellonapellonaleijonat
        hanskansa naulasta
        skippadiskappaa

        ja

        RAPPAA !


      • Jetön Gedia
        scarabaeus kirjoitti:

        tosi outo uni !

        heräilee nyt wäykkä tokkurassa unestaan
        ja hamuilee verkalleen kylmennyttä latteaan
        sanoen:

        ettei vaan oltaisi sittenkin
        hieman liikaa uhoamassa
        niinkuin täysin hiprakassa
        nuuskuteltu liian kauan
        pierunkatkuissa

        zikinzokin silmät ristissä

        bat-bat-bat...zzz...kisuliini
        mitesh shul on shilmät kretuliinii ?
        shinä...
        sinäkin bruuttukseni
        nukkavieruna hanskoja paukuttamassa
        edestakaisin vieterinä heilumassa
        häntää heiluttamassa!

        luovuttamassa

        hiomattomat tapasi pöyristyttävät
        etkö todellakaan leijonanpeijonaa
        muka uskaltanut vastustaa
        portinpielen hämäräistä valejellonaa
        sitä kerrassaan omituista
        betonista rökkelöä umpipökkelönhökkelöä

        ethän bat-bat-bat... kurrnauuu...kisu
        vastustamatta voi sietää
        nirppanokkaista sakkia
        jotka kuohupäänä kuleksimassa
        portahilla naukuen oikomassa
        päämajan saleille tuppautumassa

        bat-bat-bat...zzz
        hei-helei herätyyyz

        jo uksia ulvoen väännä
        joutuin pelastaudutaan
        pilvenhattaralle pikkaraiselle
        tähtitaivaalle tuikkeilemaan
        ja
        keisarille mikä keisarin on
        pitopöytään lisää
        suolakurkkuja
        smetanaa
        hunajaa

        mässäillään
        kukutaan
        lauleskellaan

        kunnes yön yli nukutaan

        kipunastribunat kivistellen
        kirskumahan kerskumahan
        vieritellään kieritellään
        värjymättä kipataan
        liian simaiset höyryt
        ja
        raksutuksen rattaat
        juonittelevaiset kuormikkaat
        jättipottikottikärryt
        rullaamaanrullaamistaan

        koskaan koskaan koskaan
        purematta EI niellä
        kyselemättä EI totella

        tahmatassuina toimeen
        tartutaan
        sillä OIKEAT
        jellonapellonaleijonat
        hanskansa naulasta
        skippadiskappaa

        ja

        RAPPAA !

        Pitkän käytävän varrella makasi siellä täällä hajuun tuupertuneita vartijoita. Höristin lepakkokorviani ja kuulin kaukaa hiljaisen hyminän jonka lähdettä en tarkasti osannut paikantaa. Vähän matkaa hiippailtuani tulin erään käytävän varrella sijaitsevan gobeliinin kohdalle; minusta tuntui kuin äänet olisivat kantautuneet sen takaa. Gobeliini oli suuri ja se esitti Paavo Pius ensimmäistä kruunajaisjuhlallisuuksissa hänen julistettuaan itsensä keisariksi ja imperiumin ja aivan kaiken valtiaaksi, se laskeutui katonrajasta alas lattiian asti. Raotin gobeliinia varovasti auki ja aivan oikein: takaa paljastui ovi joka samassa suhahti auki.Hyminän kaltainen moniääninen laulu kantautui nyt sevästi alhaalta kellaritasosta mutta saatoin erottaa äänistä myös pullojen kilinän ja kummallisen ähinän.
        Alaspäin johtavien portaiden seinillä loimusivat soihdut ja kaivoin bat-säkistäni manauksenesto-suodattimet lepakkokorvieni päälle, ne muistuttivat rusakon karvaisia korvia mutta olivat väriltään keltaiset. Suodattimet pystyivät poistamaan lähes sataprosenttisesti korvilleni suunnatut poliittiset manaukset ja minun piti olla siis turvassa vaikka epävarmuuteni kasvoi kaikenaikaa. Olin alkanut epäilemään pahinta.
        Pelkäsin, että keisari oli kääntynyt itse punaisenvoiman harmaalle alueelle ja että minua oli kusetettu rankasti jo alusta asti. Miksi muka häyrys-Pave olisi muutoin ollut pukeutuneena kissanaisen asuun ja kurissut minua viekoitellen? entä mikä oli kloonien hyökkäyksen perimmäinen tavoite ja kuka oli soittanut keskari-koplan paikalle?

        Portaiden alapäässä kulman takan oli jykevä tamminen ovi mustine rautaheloineen. oven yläpuolella luki jotakin pahaenteistä ja kaivoin varustelaukustani kaksi senttiä paksut bat-okulaarit silmilleni. Ne vuosivat vähän säteilyä mutta minulla oli nyt paljon enemmänkin huolen aiheita kuin ainoastaan vain mitätön terveysriski. Oven yläpuolella luki "Fuk! pERSe! täkää käteen stanan homot! ja arska 4.5.2002
        Hyminä oven takana voimistui.


      • Dan Braun
        Jetön Gedia kirjoitti:

        Pitkän käytävän varrella makasi siellä täällä hajuun tuupertuneita vartijoita. Höristin lepakkokorviani ja kuulin kaukaa hiljaisen hyminän jonka lähdettä en tarkasti osannut paikantaa. Vähän matkaa hiippailtuani tulin erään käytävän varrella sijaitsevan gobeliinin kohdalle; minusta tuntui kuin äänet olisivat kantautuneet sen takaa. Gobeliini oli suuri ja se esitti Paavo Pius ensimmäistä kruunajaisjuhlallisuuksissa hänen julistettuaan itsensä keisariksi ja imperiumin ja aivan kaiken valtiaaksi, se laskeutui katonrajasta alas lattiian asti. Raotin gobeliinia varovasti auki ja aivan oikein: takaa paljastui ovi joka samassa suhahti auki.Hyminän kaltainen moniääninen laulu kantautui nyt sevästi alhaalta kellaritasosta mutta saatoin erottaa äänistä myös pullojen kilinän ja kummallisen ähinän.
        Alaspäin johtavien portaiden seinillä loimusivat soihdut ja kaivoin bat-säkistäni manauksenesto-suodattimet lepakkokorvieni päälle, ne muistuttivat rusakon karvaisia korvia mutta olivat väriltään keltaiset. Suodattimet pystyivät poistamaan lähes sataprosenttisesti korvilleni suunnatut poliittiset manaukset ja minun piti olla siis turvassa vaikka epävarmuuteni kasvoi kaikenaikaa. Olin alkanut epäilemään pahinta.
        Pelkäsin, että keisari oli kääntynyt itse punaisenvoiman harmaalle alueelle ja että minua oli kusetettu rankasti jo alusta asti. Miksi muka häyrys-Pave olisi muutoin ollut pukeutuneena kissanaisen asuun ja kurissut minua viekoitellen? entä mikä oli kloonien hyökkäyksen perimmäinen tavoite ja kuka oli soittanut keskari-koplan paikalle?

        Portaiden alapäässä kulman takan oli jykevä tamminen ovi mustine rautaheloineen. oven yläpuolella luki jotakin pahaenteistä ja kaivoin varustelaukustani kaksi senttiä paksut bat-okulaarit silmilleni. Ne vuosivat vähän säteilyä mutta minulla oli nyt paljon enemmänkin huolen aiheita kuin ainoastaan vain mitätön terveysriski. Oven yläpuolella luki "Fuk! pERSe! täkää käteen stanan homot! ja arska 4.5.2002
        Hyminä oven takana voimistui.

        Tongin Bat-varustelaukkuani kunnes löysin Bat-anagramminpurkajan. Näpyttelin siihen oven yläpuolelle raapustetun mystisen viestin "Fuk! pERSe! täkää käteen stanan homot". Melkein välittömästi Bat-anagramminpurkajan nestekidenäytölle ilmestyi koodi purettuna: "Varokaa! 500 vuoden kuluttua voi Pohjan ruhtinas kaapata vallan. Leonardo da Vinci 1507".
        Olin hetken äimän käkenä, kunnes oivalsin ketä Pohjan ruhtinaalla tarkoitetaan. Tietenkin Väyrystä! Tunsin tarvitsevani hiukan lämmikettä ja sekoitin itselleni Bat-rommitotin. Sitä hörppiessäni mietin vimmatusti tilannetta.
        Oliko Pave merovingikuninkaiden jälkeläinen ja johtivatko hänen sukutaulunsa Nasaretiin asti, tai vieläkin kauemmas... Entä Kissanainen, polveutuiko hän kenties Magdalan Mariasta? Johtiko keisari paholaismaista Illuminati-järjestöä? Olivatko keskaripoliisit pelkkiä Illuminatin sätkynukkeja? Olivatko klooni-Pavet 1300-luvulla lakkautetun temppeliherrojen ritarikunnan jäseniä?

        Ryystin totia ja pähkäilin erilaisia teorioita. Jokin kammottava salaliitto tämän takana täytyi olla. Miten Leonardo da Vinci oli tiennyt Pavesta jo 1500-luvulla? Oliko hän rakentanut aikakoneen? Mietteeni keskeytyivät, kun joku tönäisi jalkaani. Katsoin alaspäin. Siellä oli avaruusapina, joka piteli sädepistoolia. Hänen vieressään oli kääpiö.
        - Avaruusapina ja kääpiö! huudahdin. -Mitä te yhtäkkiä tässä jatkokertomuksessa teette?
        -Nyt ei ole aikaa miettiä sellaista, Olet suuressa vaarassa! totesi avaruusapina tuimasti.


    • scarabaeus

      Vilkaisin ranteessani killuvaa navigaattoria, jonka valkohehkuinen näyttö piirteli aivan omiaan, sillä apina oli nyt näppärästi näppäillyt kaiken tapansa mukaan aivan väärin. Varsinainen näppisormi! Koko näyttö sekaisin, sillä navigaattoristani ei kuulunutkaan hunajakurkkuisen blondin ääntä, vaan sieltä kuului kertakaikkisen siansaksaista selostusta. Yritin kuunnella ja höristellä suippokorviani, mutta en saanut mitään selvää. Taisi olla joku italialainen jalkapallo-ottelun selostus meneillään, vai olisiko sittenkin ollut tilannekatsaus suoraan ambomaalta tai ehkäpä sittenkin kaiken todennäköisyyden mukaan peräti wäykkälandiasta?!

      ” Joku roti tähän on saatava! Minkäs menit tekemään senkin...” mikä sekasotku! Nyt teki mieleni tempaista marakatin sädepistooli kertalaakista pöpelikköön, ja tarrasinkin siihen arkailematta, vaikka se saattaisi aiheuttaa kiihtyvää säihkettä ohimooni.

      ”Ei-ei-ei-ei-ei!” kiljui apina kauhuissaan ja roikkui sädepistoolissaan molemmilla raajoillaan ja kiepautti siinä roikkuessaan itsensä käytävällä nököttävään tynnyriin.

      Ploiskis!

      • näyttää

        - Koeta kestää kelpo apina, Lepis tulee hätiin, karjaisin, ja säntäsin lepakkoasussani suolakurkkutynnyriin. Sain tukevan kokonelson-otteen apinasta, ja heilautin jiujitsulla apinan pois tynnöristä. Avaruusapina lojui lattialla syljeskellen suolakurkunsiemeniä ja piereskellen.

        Kömmin pois tynnöristä, steppailin ylpeänä ja esitin parhaan bat-tiputanssini. -Jees söör, täältä pesee ja linkoaa, mylvin ja lauloin muutaman aarian Wagnerin Tristan ja Isolde-oopperasta.

        Silloin oven takaa kuuluva hyminä voimistui ja ovi aukeni narahtaen. Avaruusapina tulitti vimmatusti sädepistoolillaan, minä nakkelin 200 hajupommia ja piereskelin mutta emme mahtaneet mitään Väyrys-kloonien ylivoimalle.

        Pian olimme sidottuina ja suukapuloituina jättiläismäisessä padassa. Hyminä ja pullojen kilinä alkoi voimistua ympärillämme. Mitä oli tekeillä? Äiti, vaikeroin hiljaa itsekseni. Miksi ryhdyinkään aikanaan supersankariksi...


      • scarabaeus
        näyttää kirjoitti:

        - Koeta kestää kelpo apina, Lepis tulee hätiin, karjaisin, ja säntäsin lepakkoasussani suolakurkkutynnyriin. Sain tukevan kokonelson-otteen apinasta, ja heilautin jiujitsulla apinan pois tynnöristä. Avaruusapina lojui lattialla syljeskellen suolakurkunsiemeniä ja piereskellen.

        Kömmin pois tynnöristä, steppailin ylpeänä ja esitin parhaan bat-tiputanssini. -Jees söör, täältä pesee ja linkoaa, mylvin ja lauloin muutaman aarian Wagnerin Tristan ja Isolde-oopperasta.

        Silloin oven takaa kuuluva hyminä voimistui ja ovi aukeni narahtaen. Avaruusapina tulitti vimmatusti sädepistoolillaan, minä nakkelin 200 hajupommia ja piereskelin mutta emme mahtaneet mitään Väyrys-kloonien ylivoimalle.

        Pian olimme sidottuina ja suukapuloituina jättiläismäisessä padassa. Hyminä ja pullojen kilinä alkoi voimistua ympärillämme. Mitä oli tekeillä? Äiti, vaikeroin hiljaa itsekseni. Miksi ryhdyinkään aikanaan supersankariksi...

        ...miksi... miksi ... miksi
        en siis olisi ryhtynyt supersankariksi
        ... miksipä en tottatosiaan

        Mamma mia! Ajatukseni lakkasivat kiertämästä kehää, sillä tämä elämänihän on jokseenkin mukiinmenevää, ja välillä jopa pataanmenevää. Apinalle alkoi tosin olla liikaa suun kapuloiminen, sillä se kärsi kroonisesta puheripuloinnista. Kun suuta ei saanut auki, niinpä sen silmät kiersivät nyt ymmyrkäisenä pyörylänä ympyrää sen kuin kerkesivät ja tajusin, että nyt jos koskaan oli kunnon aplodeeraukset paikallaan, tapu-tap, jotta se heräisi horrosmaisesta ahdistuksestaan.

        Mäjäytin hanskani yhteen!

        Se oli todellakin juuri sitä mitä kloonit olivat jo hartaina ehtineet odotellakin. Kuin taikaiskusta läpsähdysteni kiiriessä ilmassa nuo yltiöpullistelijat pompahtivat estradille. Mikä onni, että siellä sattui olemaan ainoastaan yksi valtaistuin, sillä nyt ne sotkeentuivat toistensa mittelöön sillä volyymilla kuin on niissä heidän ikiomissa karkeloissaan jo ikiaikoihin aina totuttu. Mieletön mieletön turbulenssi! Ne mäiskivät ja läiskivät kaiken eteensä tulleen littanaksi suu vaahdossa jyräten niin että pölly kävi, ja lopputulos oli se, että valtaistuimella istuikin nyt blondi ypöyksin suu mutrussa. Kaikki kloonit hiljenivät hiirenharmaiksi matoiksi hänen eteensä kumartaen, ja olivat aivan ihmeissään ja kuin surun murtamina nähdessään tuon mustiin pukeutuneen olennon, sillä muodonmuutos oli lähes täydellinen. Missä olikaan hänen kimaltelevat hopeahippusifonkinsa, unelmahöttöräsutturansa, kaikki ne pilvenhattarakattarat ja kultakäätykivet.

        Keisarinna ilman vaatteita!

        Taputtelu sai veret kiertämään ja onnistuin irrottamaan kapulakierteet apinalta ja itseltäni, ja loikkasimme kuin suolatönkköiset muikut padasta. Vetäisimme blondin hämmästykseksi muutaman kansantanhuaskeleen ja jatkoimme edelleen vimmaisia taputuksiamme. Kaikesta rytinästämme huolimatta blondi katsoi meitä haikeana haikuna suu tiukkana viivana. Ehkä rytmimme oli väärin ajoitettu, ja ehkä näytimme hänen mielestään jopa liian eksoottisilta, sillä hän oli tosiaankin entisiin päiviin verrattuna kuin yö. Siis ehkäpä kuutamoserenadi tähän hätään, mutta flyygeliä ei ollut paikalla, joten päädyimme, siis apina ja minä toteamaan, että tässä saattaisi auttaa pieni runokatkelma, joten hörpimme ensin lämpimiksemme muutaman siemauksen soppaa ja rohkaistuimme. Suoristaen nikamamme täyteen ojennukseen lausuimme:

        ... oi miksei saavu noutamaan,
        tuo prinssi uljain w-landian...

        ja iloksemme kloonit yhtyivät kiiluvin silmin lurittelemaan ylikireää kertosäettä:
        ... prinssi uljain, uljain, uljain
        w-landian viimein saavuthan...


      • kosaodsdoasd
        scarabaeus kirjoitti:

        ...miksi... miksi ... miksi
        en siis olisi ryhtynyt supersankariksi
        ... miksipä en tottatosiaan

        Mamma mia! Ajatukseni lakkasivat kiertämästä kehää, sillä tämä elämänihän on jokseenkin mukiinmenevää, ja välillä jopa pataanmenevää. Apinalle alkoi tosin olla liikaa suun kapuloiminen, sillä se kärsi kroonisesta puheripuloinnista. Kun suuta ei saanut auki, niinpä sen silmät kiersivät nyt ymmyrkäisenä pyörylänä ympyrää sen kuin kerkesivät ja tajusin, että nyt jos koskaan oli kunnon aplodeeraukset paikallaan, tapu-tap, jotta se heräisi horrosmaisesta ahdistuksestaan.

        Mäjäytin hanskani yhteen!

        Se oli todellakin juuri sitä mitä kloonit olivat jo hartaina ehtineet odotellakin. Kuin taikaiskusta läpsähdysteni kiiriessä ilmassa nuo yltiöpullistelijat pompahtivat estradille. Mikä onni, että siellä sattui olemaan ainoastaan yksi valtaistuin, sillä nyt ne sotkeentuivat toistensa mittelöön sillä volyymilla kuin on niissä heidän ikiomissa karkeloissaan jo ikiaikoihin aina totuttu. Mieletön mieletön turbulenssi! Ne mäiskivät ja läiskivät kaiken eteensä tulleen littanaksi suu vaahdossa jyräten niin että pölly kävi, ja lopputulos oli se, että valtaistuimella istuikin nyt blondi ypöyksin suu mutrussa. Kaikki kloonit hiljenivät hiirenharmaiksi matoiksi hänen eteensä kumartaen, ja olivat aivan ihmeissään ja kuin surun murtamina nähdessään tuon mustiin pukeutuneen olennon, sillä muodonmuutos oli lähes täydellinen. Missä olikaan hänen kimaltelevat hopeahippusifonkinsa, unelmahöttöräsutturansa, kaikki ne pilvenhattarakattarat ja kultakäätykivet.

        Keisarinna ilman vaatteita!

        Taputtelu sai veret kiertämään ja onnistuin irrottamaan kapulakierteet apinalta ja itseltäni, ja loikkasimme kuin suolatönkköiset muikut padasta. Vetäisimme blondin hämmästykseksi muutaman kansantanhuaskeleen ja jatkoimme edelleen vimmaisia taputuksiamme. Kaikesta rytinästämme huolimatta blondi katsoi meitä haikeana haikuna suu tiukkana viivana. Ehkä rytmimme oli väärin ajoitettu, ja ehkä näytimme hänen mielestään jopa liian eksoottisilta, sillä hän oli tosiaankin entisiin päiviin verrattuna kuin yö. Siis ehkäpä kuutamoserenadi tähän hätään, mutta flyygeliä ei ollut paikalla, joten päädyimme, siis apina ja minä toteamaan, että tässä saattaisi auttaa pieni runokatkelma, joten hörpimme ensin lämpimiksemme muutaman siemauksen soppaa ja rohkaistuimme. Suoristaen nikamamme täyteen ojennukseen lausuimme:

        ... oi miksei saavu noutamaan,
        tuo prinssi uljain w-landian...

        ja iloksemme kloonit yhtyivät kiiluvin silmin lurittelemaan ylikireää kertosäettä:
        ... prinssi uljain, uljain, uljain
        w-landian viimein saavuthan...

        Päätin toimia nopeasti ennen kuin tilanne jälleen kärjistyisi. Tartuin kääpiötä parrasta ja huudin blondille: -Tehdään diili! Vapauta minut ja apina, niin saat tehdä tälle kääpiöllä mitä ikinä haluat! Saat keittää sen padassasi ja tehdä herkullista kääpiökastiketta! Kääpiöt ovat herkullisia, nami nami!

        Blondi katsoi kysyvästi klooneihin, jotka kerääntyivät hänen ympärilleen hymisten ja kilisytellen Karhu-olutpulloja. Hyminä yltyi ja yltyi. Kääpiö rimpuili otteessani ja protestoi, mutta pysyin lujana ja sanoin rohkaisevasti:

        -Joskus on uhrauduttava toisten puolesta, kääpiö! Muistamme uskomatonta epäitsekkyyttäsi lämmöllä. Toivottavasti maistut hyvältä etkä ole sitkeä. On kunnia-asia uhrata henkensä toisten puolesta, kääpiö!


      • kodoasdo
        kosaodsdoasd kirjoitti:

        Päätin toimia nopeasti ennen kuin tilanne jälleen kärjistyisi. Tartuin kääpiötä parrasta ja huudin blondille: -Tehdään diili! Vapauta minut ja apina, niin saat tehdä tälle kääpiöllä mitä ikinä haluat! Saat keittää sen padassasi ja tehdä herkullista kääpiökastiketta! Kääpiöt ovat herkullisia, nami nami!

        Blondi katsoi kysyvästi klooneihin, jotka kerääntyivät hänen ympärilleen hymisten ja kilisytellen Karhu-olutpulloja. Hyminä yltyi ja yltyi. Kääpiö rimpuili otteessani ja protestoi, mutta pysyin lujana ja sanoin rohkaisevasti:

        -Joskus on uhrauduttava toisten puolesta, kääpiö! Muistamme uskomatonta epäitsekkyyttäsi lämmöllä. Toivottavasti maistut hyvältä etkä ole sitkeä. On kunnia-asia uhrata henkensä toisten puolesta, kääpiö!

        Kääpiö esitti edelleen vastalauseita. Annoin sille korvatillikan ja ihmettelin ääneen kääpiön itsekkyyttä ja pelkurimaisuutta.
        Mutta sellaisia aikoja elämme... niin monet ajattelevat vain omaa etuaan... oi aikoja, oi tapoja... minunkaltaiset rohkeat sankarit ovat harvassa nykyään...

        Mietteeni keskeytyivät, kun hyminä lakkasi ja blondi pudisti päätään. Huusin oitis: -Teen ehdotuksen josta ei voi kieltäytyä! Ota tuo apinakin, se joutaa kyllä, mutta säästä henkeni! Tee vaikka apinakääryleitä, nam nam!


      • kaodkwdop
        kodoasdo kirjoitti:

        Kääpiö esitti edelleen vastalauseita. Annoin sille korvatillikan ja ihmettelin ääneen kääpiön itsekkyyttä ja pelkurimaisuutta.
        Mutta sellaisia aikoja elämme... niin monet ajattelevat vain omaa etuaan... oi aikoja, oi tapoja... minunkaltaiset rohkeat sankarit ovat harvassa nykyään...

        Mietteeni keskeytyivät, kun hyminä lakkasi ja blondi pudisti päätään. Huusin oitis: -Teen ehdotuksen josta ei voi kieltäytyä! Ota tuo apinakin, se joutaa kyllä, mutta säästä henkeni! Tee vaikka apinakääryleitä, nam nam!

        Silloin blondi virkkoi: -Jalo ehdotuksesi miellyttää minua, oi rohkea muukalainen! Olet vapaa. Sen sijaan nuo kaksi pelkuria joutuvat takaisin pataani! hän huusi ja osoitti valtikallaan apinaa ja kääpiötä.

        -Nyt pelkuruutenne kostautuu, lällällää, ilkuin ja näytin kieltäni pelkureiksi osoittautuneille kumppaneilleni. Apina ja kääpiö näyttivät happamilta kuullessaan totuuden.


      • scarabaeus
        kaodkwdop kirjoitti:

        Silloin blondi virkkoi: -Jalo ehdotuksesi miellyttää minua, oi rohkea muukalainen! Olet vapaa. Sen sijaan nuo kaksi pelkuria joutuvat takaisin pataani! hän huusi ja osoitti valtikallaan apinaa ja kääpiötä.

        -Nyt pelkuruutenne kostautuu, lällällää, ilkuin ja näytin kieltäni pelkureiksi osoittautuneille kumppaneilleni. Apina ja kääpiö näyttivät happamilta kuullessaan totuuden.

        “Lällänlällänlällänlieru, nyt multa pääsee…”

        Alkoivat nyt kääpiö ja apinakin luritella sen minkä keuhkoistaan irti saivat, sillä olimmehan ikämme seilailleet kaikenlaisissa pimeissä puuhissa missä milloinkin, ja niinpä meille oli kehkeytynyt tämä sietämättömän hienovarainen tilannetaju. Ainahan me veijariskoijarit vetelemme yhtäköyttä, joten emme olleet moksiskaan kun huomasimme, että tuo typerä blondi kalpeni pistäen sormet korviinsa, sillä nyt hän oli saanut tarpeekseen kertakaikkiaan meistä älykääpiöistä. Olimme jälleen kerran pomminvarmoja ja paukautimme yht´aikaa oikein kunnon sprägärit. Tiesimmehän, että venkoilumme oli hänelle kertakaikkisesti liikaa. Naama punaisena hän alkoi nyökäytellä päätään ja yökäytellä henkeään haukkoen, ja ihmeeksemme ja hämmästykseksemme sai kuin saikin silmät kyynelehtien sanotuksi hiljaa: ”Kiitos ei, en kestä mitään hajupommeja... eipä teistä onnettomista mitään pataan laitettavaksi olisi ollutkaan. Pelkkiä tsuhnia olette! Yök! Missä minun shakkilautani on, ja missä minun rakas ...” Ja silloin blondi pyörtyä pöksähytti siihen paikkaan. Aivan coolina kaivoin perstaskustani perspiranttisprayn ja suihkautin pari kertaa kukkaisniityn tuoksua hälventämään suuremmat käryt.

        Ilman selkiintyessä tajusimme oitis, että blondi ei ollut mitenkään väärässä. Totta tosiaan täältähän puuttui shakki ja ...

        -   Ei voi olla totta, rakenteleeko blondikin muka strategiaansa shakkiruudukon avulla, eikö hänelle riitäkään salmiakkiaakkoset? Jo on aikoihin eletty!

        vaikeroi apina ja näpelöi taas hermostuksissaan navigaattoria, jonka oli löytänyt padasta kellumasta. Siitä kuului narisevan liituraitaista mökellystä, ja ensioireena mieleemme kiiri oivallus, ettei vaan olisi ollut itse W-landian ökyäykkäri kitusiaan aukomassa...


      • jetön Gedia
        scarabaeus kirjoitti:

        “Lällänlällänlällänlieru, nyt multa pääsee…”

        Alkoivat nyt kääpiö ja apinakin luritella sen minkä keuhkoistaan irti saivat, sillä olimmehan ikämme seilailleet kaikenlaisissa pimeissä puuhissa missä milloinkin, ja niinpä meille oli kehkeytynyt tämä sietämättömän hienovarainen tilannetaju. Ainahan me veijariskoijarit vetelemme yhtäköyttä, joten emme olleet moksiskaan kun huomasimme, että tuo typerä blondi kalpeni pistäen sormet korviinsa, sillä nyt hän oli saanut tarpeekseen kertakaikkiaan meistä älykääpiöistä. Olimme jälleen kerran pomminvarmoja ja paukautimme yht´aikaa oikein kunnon sprägärit. Tiesimmehän, että venkoilumme oli hänelle kertakaikkisesti liikaa. Naama punaisena hän alkoi nyökäytellä päätään ja yökäytellä henkeään haukkoen, ja ihmeeksemme ja hämmästykseksemme sai kuin saikin silmät kyynelehtien sanotuksi hiljaa: ”Kiitos ei, en kestä mitään hajupommeja... eipä teistä onnettomista mitään pataan laitettavaksi olisi ollutkaan. Pelkkiä tsuhnia olette! Yök! Missä minun shakkilautani on, ja missä minun rakas ...” Ja silloin blondi pyörtyä pöksähytti siihen paikkaan. Aivan coolina kaivoin perstaskustani perspiranttisprayn ja suihkautin pari kertaa kukkaisniityn tuoksua hälventämään suuremmat käryt.

        Ilman selkiintyessä tajusimme oitis, että blondi ei ollut mitenkään väärässä. Totta tosiaan täältähän puuttui shakki ja ...

        -   Ei voi olla totta, rakenteleeko blondikin muka strategiaansa shakkiruudukon avulla, eikö hänelle riitäkään salmiakkiaakkoset? Jo on aikoihin eletty!

        vaikeroi apina ja näpelöi taas hermostuksissaan navigaattoria, jonka oli löytänyt padasta kellumasta. Siitä kuului narisevan liituraitaista mökellystä, ja ensioireena mieleemme kiiri oivallus, ettei vaan olisi ollut itse W-landian ökyäykkäri kitusiaan aukomassa...

        Silloin maan-alainen sali alkoi järistä kauempana pauhaavista fanfaareista. Apina sieppasi kurkkutynnyristä pienet suolakurkut ja tunki ne nopeasti korviimme, piilouduimme valtaistuimen taakse. Kulkue alkoi virtaamaan saliin sisään ja ensimmäisenä sisääntulijana oli airut joka huusi:
        "Kumartakaa hänen majesteettinsa edessä!"

        apina kuiskasi korvaani jotakin, mitä -en saanut selvää fanfaareiolta ja korvassani olevasta suolakurkusta. Sitten pikemminkin tunsin ihollani ja persauksillani kuinka rumpujen kumina värisytti salin lattiaa ja seiniä. "Apinarummut" kuiskasi avaruusapina tai oikeammin vain aukoi suutaan, mutta osasin lukea huulilta. Apina oli kauhusta aivan poissa tolaltaan; se värisi ja vinkui ja pyörähteli paikallaan ja silitteli puolikaljua päälakeaan lakkaamatta. Sitten tuhannet valot syttyivät ja Paavo Pius ensimmäinen asteli saliin kultainen sauva kädessään jonka päässä oli valtava, punainen ja turpea mansikkaa muistuttava mötikkä.


      • Jetön Gedia
        jetön Gedia kirjoitti:

        Silloin maan-alainen sali alkoi järistä kauempana pauhaavista fanfaareista. Apina sieppasi kurkkutynnyristä pienet suolakurkut ja tunki ne nopeasti korviimme, piilouduimme valtaistuimen taakse. Kulkue alkoi virtaamaan saliin sisään ja ensimmäisenä sisääntulijana oli airut joka huusi:
        "Kumartakaa hänen majesteettinsa edessä!"

        apina kuiskasi korvaani jotakin, mitä -en saanut selvää fanfaareiolta ja korvassani olevasta suolakurkusta. Sitten pikemminkin tunsin ihollani ja persauksillani kuinka rumpujen kumina värisytti salin lattiaa ja seiniä. "Apinarummut" kuiskasi avaruusapina tai oikeammin vain aukoi suutaan, mutta osasin lukea huulilta. Apina oli kauhusta aivan poissa tolaltaan; se värisi ja vinkui ja pyörähteli paikallaan ja silitteli puolikaljua päälakeaan lakkaamatta. Sitten tuhannet valot syttyivät ja Paavo Pius ensimmäinen asteli saliin kultainen sauva kädessään jonka päässä oli valtava, punainen ja turpea mansikkaa muistuttava mötikkä.

        Mikä sinulle nyt tuli? Rauhoitu! sanoin apinalle joka pomppi paikoillaan ja minä pelkäsin että meidät huomattaisiin.
        "Katso tuota valtikan päässä hehkuvaa mötikkää" Apina sopersi.
        Keisari oli jo melkein saapunut valtaistuimelleen ja lymypaikkaamme lankesi räikeä, punainen ja paljastava valo joka lähti mötikästä. "Mitä siitä? jonkinlainen outo jalokivi. Minua ihmetyttää ainoastaan moinen maku, joka täällä salissa hohkaa kaikkialla. Degeneroitua porukkaa koko hovi. Mutta mitä sinä sitten tiedät siitä, kerro oitis!"
        "Juk! Juk! Sehän on se kadonnut kristalli joka muuttaa ympäristöään neliulotteisesti mielensä mukaan. Se sama jonka kadotin Brutopialaisessa ilotalossa jonne olin sitä seurannut halki galaksin" Apina soperteli nyt muutakin sekavaa ja vuoroin peitti silmänsä ja vuoroin rapsutteli takapuoltaan karmeasti irvistellen.


      • scarabaeus
        Jetön Gedia kirjoitti:

        Mikä sinulle nyt tuli? Rauhoitu! sanoin apinalle joka pomppi paikoillaan ja minä pelkäsin että meidät huomattaisiin.
        "Katso tuota valtikan päässä hehkuvaa mötikkää" Apina sopersi.
        Keisari oli jo melkein saapunut valtaistuimelleen ja lymypaikkaamme lankesi räikeä, punainen ja paljastava valo joka lähti mötikästä. "Mitä siitä? jonkinlainen outo jalokivi. Minua ihmetyttää ainoastaan moinen maku, joka täällä salissa hohkaa kaikkialla. Degeneroitua porukkaa koko hovi. Mutta mitä sinä sitten tiedät siitä, kerro oitis!"
        "Juk! Juk! Sehän on se kadonnut kristalli joka muuttaa ympäristöään neliulotteisesti mielensä mukaan. Se sama jonka kadotin Brutopialaisessa ilotalossa jonne olin sitä seurannut halki galaksin" Apina soperteli nyt muutakin sekavaa ja vuoroin peitti silmänsä ja vuoroin rapsutteli takapuoltaan karmeasti irvistellen.

        Pius-pawe eteni vahanukkemaisesti upeasti loistelevan mansikkaisen mötikkänsä kanssa kloonihovinsa kera, kun huomasi tyrmistyksekseen, että valtaistuin olikin jo varattu. Zumankekka! mitäs kekkalointia tämä nyt on?!!! Kerrassaan sopimatonta, kerrassaan... ja häyrys-paven liituraitaviittaa kannattelevien lilliputtimaisten pave-kloonien niskavilloistakin alkoi kuulua kummaa kärinää, mutta sehän kuului suorastaan asiaan tällä porukalla, sillä nyt blondinkin niskavillat alkoivat kihartelemaan ja hänen sutturannutturansa pörhistyi entisiin sekasotkuisiin näyttäviin röyhäyksiinsä ja tummanpuhuva pukukin alkoi punastelemaan suorastaan soman helakasti, tosin jättäen rintavarustuksen lähes paljaaksi. Suorastaan pallomaiset paljastukset, kun hän nousi keikistellen seisomaan ja antoi parin kyyneltipan piipertää silmänurkista meikkifeissinsä täydennykseksi, joka salissa olleiden alamaisten mielestä teki maskista suorastaan täydellisen. Apina ja kääpiö eivät tietenkään älynneet mitään, mutta kyllä minun mielestäni siinä olisi ollut iltapäivälehtien lööppeihin taas enemmän kuin yksi herkkukurkkuinen kuva. Otsikkona aivan näin, kuinka blondin hymynaama ilvehtien sähkötti maailmalle, että pitkätnenätvainteillekaikillesielläalamaailmassa ja vetäkääajoissaoikeatjohtopäätöksetkukatäällähyppyyttääketä. Todellakin harmillista, että täällä ei ollut lehdistöä paikalla, ja apinakin oli keskittynyt muihin toimintoihin kuin pikselinpoimimiseen. Yleensä kapisella apinalla oli parikin linssiludetta matkassaan, mutta nyt olivat linssit ja luteet menneet nekin aivan sörsseliksi ja painautuneet ilmeisesti takapuolelle. Minullakin alkoi olla jokseenkin elastinen olo, sillä en enää muistanut enkä nähnyt tässä pimeässä piilokolossani olinko leppis vai kisu. Mutta hälläväli, sillä näytelmä edessäni eteni vääjäämättömänä uraputkena, eikä suinkaan kuraputkena niinkuin Nokialla on tapana ollut, ainakin viimeviikkoina. Siitä huolimatta olin vähän ihmeissäni, kun salaluukusta tiiraillessani näin kuinka tuo omituisesti virnuileva wäykkä irrotti kultaisesta sauvastaan hehkuvan mötikän ojentaen sen blondille, ja sanoi uppo-oudolla äänenpainolla narahtavasti töksäyttäen:

        tää mötikkä
        on aika jörrikkä
        joten pidä hyvänäsi
        sanoi eräs joka tulee peräs

        -   Siis prinssi uljas tulee sittenkin! Oh, tiedätkö minne ja missä ihmeessä hän...

        Blondi ei ehtinyt lauseensa loppuun, kun neliulotteinen mötikkä hänen käsissään alkoi ylikuumenemaan ja vaihtamaan väriään ja muotoaan ja...


      • Jetön Gedia
        scarabaeus kirjoitti:

        Pius-pawe eteni vahanukkemaisesti upeasti loistelevan mansikkaisen mötikkänsä kanssa kloonihovinsa kera, kun huomasi tyrmistyksekseen, että valtaistuin olikin jo varattu. Zumankekka! mitäs kekkalointia tämä nyt on?!!! Kerrassaan sopimatonta, kerrassaan... ja häyrys-paven liituraitaviittaa kannattelevien lilliputtimaisten pave-kloonien niskavilloistakin alkoi kuulua kummaa kärinää, mutta sehän kuului suorastaan asiaan tällä porukalla, sillä nyt blondinkin niskavillat alkoivat kihartelemaan ja hänen sutturannutturansa pörhistyi entisiin sekasotkuisiin näyttäviin röyhäyksiinsä ja tummanpuhuva pukukin alkoi punastelemaan suorastaan soman helakasti, tosin jättäen rintavarustuksen lähes paljaaksi. Suorastaan pallomaiset paljastukset, kun hän nousi keikistellen seisomaan ja antoi parin kyyneltipan piipertää silmänurkista meikkifeissinsä täydennykseksi, joka salissa olleiden alamaisten mielestä teki maskista suorastaan täydellisen. Apina ja kääpiö eivät tietenkään älynneet mitään, mutta kyllä minun mielestäni siinä olisi ollut iltapäivälehtien lööppeihin taas enemmän kuin yksi herkkukurkkuinen kuva. Otsikkona aivan näin, kuinka blondin hymynaama ilvehtien sähkötti maailmalle, että pitkätnenätvainteillekaikillesielläalamaailmassa ja vetäkääajoissaoikeatjohtopäätöksetkukatäällähyppyyttääketä. Todellakin harmillista, että täällä ei ollut lehdistöä paikalla, ja apinakin oli keskittynyt muihin toimintoihin kuin pikselinpoimimiseen. Yleensä kapisella apinalla oli parikin linssiludetta matkassaan, mutta nyt olivat linssit ja luteet menneet nekin aivan sörsseliksi ja painautuneet ilmeisesti takapuolelle. Minullakin alkoi olla jokseenkin elastinen olo, sillä en enää muistanut enkä nähnyt tässä pimeässä piilokolossani olinko leppis vai kisu. Mutta hälläväli, sillä näytelmä edessäni eteni vääjäämättömänä uraputkena, eikä suinkaan kuraputkena niinkuin Nokialla on tapana ollut, ainakin viimeviikkoina. Siitä huolimatta olin vähän ihmeissäni, kun salaluukusta tiiraillessani näin kuinka tuo omituisesti virnuileva wäykkä irrotti kultaisesta sauvastaan hehkuvan mötikän ojentaen sen blondille, ja sanoi uppo-oudolla äänenpainolla narahtavasti töksäyttäen:

        tää mötikkä
        on aika jörrikkä
        joten pidä hyvänäsi
        sanoi eräs joka tulee peräs

        -   Siis prinssi uljas tulee sittenkin! Oh, tiedätkö minne ja missä ihmeessä hän...

        Blondi ei ehtinyt lauseensa loppuun, kun neliulotteinen mötikkä hänen käsissään alkoi ylikuumenemaan ja vaihtamaan väriään ja muotoaan ja...

        ...Muutti samalla blondin toiseksi olennoksi. Kalpeana ja hikoillen fat-puvussani katselin kuinka äskeinen niin kaunis typykkä muuttui ahnaaksi ihmishirviöksi. Apina oli vilkaissut vain kerran ja pyörtynyt sitten samantien, arvelin että liityn apinan seuraan kohta tästä itsekin. Naisen käsissä oleva jalokivi hohti nyt mustana ja kiveä kannatteleviin sormiin oli kasvanut kymmensenttiset raatelukynnet. erityisen irvokkaan näköistä oli se, että punaisenaan kiiltelevien huulien takaa törrötti käyrät ja terävät, keltaiset torahampaat ja nainen kiljui täyttä kurkkua. hovi kohahti ja alkoi perääntymään ensin hiljaa ja sitten jo toistensa yli juosten kohti salin ainoaa ovea ja hetken suunnittelin sieppaavani apinan kainalooni ja liittyvän pakenijoihin. Juuri kun aioin toteuttaa aikeeni, olio kääntyi minua kohti ja lopetti tuskanhuutonsa.
        "Fatman!" se karjui möreällä äänellä. Tunsin kuinka Fat-pukuni saappaisiin valui jotakin kuumaa pitkin vasenta jalkaani.


      • scarabaeus
        Jetön Gedia kirjoitti:

        ...Muutti samalla blondin toiseksi olennoksi. Kalpeana ja hikoillen fat-puvussani katselin kuinka äskeinen niin kaunis typykkä muuttui ahnaaksi ihmishirviöksi. Apina oli vilkaissut vain kerran ja pyörtynyt sitten samantien, arvelin että liityn apinan seuraan kohta tästä itsekin. Naisen käsissä oleva jalokivi hohti nyt mustana ja kiveä kannatteleviin sormiin oli kasvanut kymmensenttiset raatelukynnet. erityisen irvokkaan näköistä oli se, että punaisenaan kiiltelevien huulien takaa törrötti käyrät ja terävät, keltaiset torahampaat ja nainen kiljui täyttä kurkkua. hovi kohahti ja alkoi perääntymään ensin hiljaa ja sitten jo toistensa yli juosten kohti salin ainoaa ovea ja hetken suunnittelin sieppaavani apinan kainalooni ja liittyvän pakenijoihin. Juuri kun aioin toteuttaa aikeeni, olio kääntyi minua kohti ja lopetti tuskanhuutonsa.
        "Fatman!" se karjui möreällä äänellä. Tunsin kuinka Fat-pukuni saappaisiin valui jotakin kuumaa pitkin vasenta jalkaani.

        Katsahdin olennon peilikirkkaisiin silmiin. Sieltä minua tuijotti vakavanha, joka laski laulellen vesiä. Siis mitä ihmettä! Yritin irrottaa katseeni, mutta minultahan irtosikin siinä riuskan irtiottoisessa riuhtaisussa naamaristani vain röntgenlasini, jotka kääpiö sai onneksi napattua ilmasta ennen kuin ne olisivat pärskähtäneet seitsemän peninkulman saappaaseeni, josta kuului lainehtivaa laulunluritusta:

        Ollaan yhä pystyssä ja liikkeellä
        on tää taas niin hermoja repivää
        kun aina jotakin on menossa
        vähemmästäkin
        ollaan sekaisin
        yön polkujen viedessä
        aamuun

        ”Fatman!” karjuivat siis kaikki yhteen ääneen ja karjuin takaisin niin kovaa kuin kurkusta kurahti:

        ”Lisää suolakurkkuja ja sassiin
        leimauksena vesileima passiin
        ja rajalle mars!”


      • dkoedkoöedöo
        scarabaeus kirjoitti:

        Katsahdin olennon peilikirkkaisiin silmiin. Sieltä minua tuijotti vakavanha, joka laski laulellen vesiä. Siis mitä ihmettä! Yritin irrottaa katseeni, mutta minultahan irtosikin siinä riuskan irtiottoisessa riuhtaisussa naamaristani vain röntgenlasini, jotka kääpiö sai onneksi napattua ilmasta ennen kuin ne olisivat pärskähtäneet seitsemän peninkulman saappaaseeni, josta kuului lainehtivaa laulunluritusta:

        Ollaan yhä pystyssä ja liikkeellä
        on tää taas niin hermoja repivää
        kun aina jotakin on menossa
        vähemmästäkin
        ollaan sekaisin
        yön polkujen viedessä
        aamuun

        ”Fatman!” karjuivat siis kaikki yhteen ääneen ja karjuin takaisin niin kovaa kuin kurkusta kurahti:

        ”Lisää suolakurkkuja ja sassiin
        leimauksena vesileima passiin
        ja rajalle mars!”

        Silloin Paavo Pius ensimmäinen rykäisi kuivasti ja kopautti valtikalla lattiaa. Hallusinaatiot lakkasivat välittömästi ja salissa vallitsi hieman jännittynyt hiirenhiljaisuus. Mitähän oli tulossa? Paavo kohensi kruunuaan ja laittoi toiseen silmäänsä kultakehyksisen monokkelin. Sitten hän kumartui tutkimaan valtaistuintaan ja nuuhki sitä pitkään epäluuloisena, selaillen tuon tuostakin jotain kirjaa.

        Vihdoin hän kääntyi ja puhutteli meitä ankarasti. -Muukalaiset! Joku on käyttänyt valtaistuintani vessana. Tämän kirjan mukaan syyllinen on apina!

        Tuijotimme avaruusapinaa äkäisinä. Apina kiemurteli vaivautuneena. -Ne suolakurkut laittavat vatsan ihan sekaisin, apina mutisi hämillään.

        - Vai niin! Tuomitsen teidät ikuisiksi ajoiksi Törkyplaneetalle, julisti Pate ja hypisteli mansikanpunaista valtikan nuppia. Tunsimme kuinka kohosimme ilmaan ja syöksyimme vinhaa vauhtia avaruuteen.


      • scarabaeus
        dkoedkoöedöo kirjoitti:

        Silloin Paavo Pius ensimmäinen rykäisi kuivasti ja kopautti valtikalla lattiaa. Hallusinaatiot lakkasivat välittömästi ja salissa vallitsi hieman jännittynyt hiirenhiljaisuus. Mitähän oli tulossa? Paavo kohensi kruunuaan ja laittoi toiseen silmäänsä kultakehyksisen monokkelin. Sitten hän kumartui tutkimaan valtaistuintaan ja nuuhki sitä pitkään epäluuloisena, selaillen tuon tuostakin jotain kirjaa.

        Vihdoin hän kääntyi ja puhutteli meitä ankarasti. -Muukalaiset! Joku on käyttänyt valtaistuintani vessana. Tämän kirjan mukaan syyllinen on apina!

        Tuijotimme avaruusapinaa äkäisinä. Apina kiemurteli vaivautuneena. -Ne suolakurkut laittavat vatsan ihan sekaisin, apina mutisi hämillään.

        - Vai niin! Tuomitsen teidät ikuisiksi ajoiksi Törkyplaneetalle, julisti Pate ja hypisteli mansikanpunaista valtikan nuppia. Tunsimme kuinka kohosimme ilmaan ja syöksyimme vinhaa vauhtia avaruuteen.

        Odottelimme auvoisina tonttuina posket kirkkaan joulunpunaisina, että millainen planeetta se Törky oikein mahtaa ollakaan, mutta edessämme viuhahteli toistaiseksi vain joitakin mitättömän näköisiä sputnikkeja ja Tellus takanamme kaikkosi kaikkoamistaan. Kun vilkaisin olkani yli se näytti ihan taikurinhatulta, ja sieltä sinkoili vanhan pakanallisen joulun, sen keskitalven hedelmällisyysriitin joulukamaa. Peräämme sinkoili muutamia kirkkaita auringonsäteitä, olkipukkeja ja ilmassa leijui myös miljoonia joulupukille osoitettuja kirjeitä. Nappailimme niitä nyt aikamme kuluksi mennen tullen käsiimme, ja lukaisimme siinä tohinassa muutamia rivejä. Kaikenlaisia toiveita sateli kuin vilkkilän kissoja.

        Äkkiä alkoi kuulua aisakellon korvia huumaavaa kilinää. Mitä ihmettä! Siinähän tuli vastaamme rekiretkellään Petteri Punakuono laumoineen. Valtaisa rypäs porukkaa pyörteili kuin liukuhihnalla porhaltaen ohitsemme. Ne vetivät perässään pulkkaa jos jonkinlaista, joissa istui punanenäisiä nuuttipukkeja, tonttuja kuurapartoineen, Santa Nikolaus, itse Joulupukki, Father Christmas, Peré Noél... Siinä ne köllöttivät myhäillen kukin rekiretkellään kirjavien joululahjapakettien mylläkässä, ja osa tontuista yritti kiireisinä paketoida yhä vain lisää lahjoja kauniisiin kääreisiin. Lelut, tietsikkapelit sun muut sähkövimpaimet pyörivät villeinä sarjoina rekien vanavedessä ja toimelias tonttujoukko viskeli paketit eteenpäin isoon joululaariin, joka jatkui suorana putkena eri puolille Tellusta. Kiire näytti olevan melkoinen!

        Meillä sitävastoin ei ollut mitään kiirettä, sillä pyrähtelimme jokseenkin tyytyväisinä painottomassa olotilassamme apinan erittämän kaasun avittamana. Tosin hieman huolestutti, sillä...


      • jetön gedia
        scarabaeus kirjoitti:

        Odottelimme auvoisina tonttuina posket kirkkaan joulunpunaisina, että millainen planeetta se Törky oikein mahtaa ollakaan, mutta edessämme viuhahteli toistaiseksi vain joitakin mitättömän näköisiä sputnikkeja ja Tellus takanamme kaikkosi kaikkoamistaan. Kun vilkaisin olkani yli se näytti ihan taikurinhatulta, ja sieltä sinkoili vanhan pakanallisen joulun, sen keskitalven hedelmällisyysriitin joulukamaa. Peräämme sinkoili muutamia kirkkaita auringonsäteitä, olkipukkeja ja ilmassa leijui myös miljoonia joulupukille osoitettuja kirjeitä. Nappailimme niitä nyt aikamme kuluksi mennen tullen käsiimme, ja lukaisimme siinä tohinassa muutamia rivejä. Kaikenlaisia toiveita sateli kuin vilkkilän kissoja.

        Äkkiä alkoi kuulua aisakellon korvia huumaavaa kilinää. Mitä ihmettä! Siinähän tuli vastaamme rekiretkellään Petteri Punakuono laumoineen. Valtaisa rypäs porukkaa pyörteili kuin liukuhihnalla porhaltaen ohitsemme. Ne vetivät perässään pulkkaa jos jonkinlaista, joissa istui punanenäisiä nuuttipukkeja, tonttuja kuurapartoineen, Santa Nikolaus, itse Joulupukki, Father Christmas, Peré Noél... Siinä ne köllöttivät myhäillen kukin rekiretkellään kirjavien joululahjapakettien mylläkässä, ja osa tontuista yritti kiireisinä paketoida yhä vain lisää lahjoja kauniisiin kääreisiin. Lelut, tietsikkapelit sun muut sähkövimpaimet pyörivät villeinä sarjoina rekien vanavedessä ja toimelias tonttujoukko viskeli paketit eteenpäin isoon joululaariin, joka jatkui suorana putkena eri puolille Tellusta. Kiire näytti olevan melkoinen!

        Meillä sitävastoin ei ollut mitään kiirettä, sillä pyrähtelimme jokseenkin tyytyväisinä painottomassa olotilassamme apinan erittämän kaasun avittamana. Tosin hieman huolestutti, sillä...

        ...Apinan painepuvussa oli vuoto joka kävi pahasti nenääni. Menetin hetkeksi tajuntani ja viimeinen muistikuva oli se, kuinka apina morjesteli joulupukille ja tontuille jotka ratsastivat Petteri Punakuono -nimisellä komeetalla kohti salin valtaistuinta. Unessani emme olleet siirtyneet yhtään mihinkään koska eihän törkyplaneetalla ollut valtaistuimia.
        Heräsin kun avaruusapina läiski karvaisella kämmenellä kasvoihini ja repi lepakkokorvistani.
        "Fattis! Herää jo!"
        Edessäni myhäili kissanainen joka kurisi hiljaa minua katsellessaan, hänen häntänsä kuristusotteessa hikoili Paavo Pius ensimmäinen...


      • scarabaeus
        jetön gedia kirjoitti:

        ...Apinan painepuvussa oli vuoto joka kävi pahasti nenääni. Menetin hetkeksi tajuntani ja viimeinen muistikuva oli se, kuinka apina morjesteli joulupukille ja tontuille jotka ratsastivat Petteri Punakuono -nimisellä komeetalla kohti salin valtaistuinta. Unessani emme olleet siirtyneet yhtään mihinkään koska eihän törkyplaneetalla ollut valtaistuimia.
        Heräsin kun avaruusapina läiski karvaisella kämmenellä kasvoihini ja repi lepakkokorvistani.
        "Fattis! Herää jo!"
        Edessäni myhäili kissanainen joka kurisi hiljaa minua katsellessaan, hänen häntänsä kuristusotteessa hikoili Paavo Pius ensimmäinen...

        ”...ensin oli paavo
        kuokka ja kissanainen
        eiku
        suo bat-bat- eiku paavo
        eiku...”

        - No miten se minun kirjani alkulause nyt menikään! Muistatko sinä b-b-bat... kisu...eiku!

        Pa-pave-pius-wäykkä alkoi olla kuristusotteesta niin hikinen, että päätti tarkistaa asianlaitansa, mutta ei saanut otetta rintataskunsa pitsireunaisesta nenäliinasta, jonka joku törppö Törkyplaneettalainen oli siihen sujauttanut jossain himmeässä kurvassa. Ettei vaan olisi ollut se alkukantainen kottikärrykaappi, sellainen pesukonemainen puhdistaja, joka kuuluu siihen puts-ja-plank örveltäjiin. Paavo hengähti melkomoisen viimetinkaista vikinää kissawomanin viiksien alkaessa kutittaa hänen pergamenttimaista poskeaan. Huomattavan kiusallista kylläkin, mutta kyllähän Pius nämä viiksilangat kääräisee yhteen pätkimättä, vaikka alkoikin nyt jokseenkin sinivihreänä sätkiä, ja...


      • scarabaeus
        scarabaeus kirjoitti:

        ”...ensin oli paavo
        kuokka ja kissanainen
        eiku
        suo bat-bat- eiku paavo
        eiku...”

        - No miten se minun kirjani alkulause nyt menikään! Muistatko sinä b-b-bat... kisu...eiku!

        Pa-pave-pius-wäykkä alkoi olla kuristusotteesta niin hikinen, että päätti tarkistaa asianlaitansa, mutta ei saanut otetta rintataskunsa pitsireunaisesta nenäliinasta, jonka joku törppö Törkyplaneettalainen oli siihen sujauttanut jossain himmeässä kurvassa. Ettei vaan olisi ollut se alkukantainen kottikärrykaappi, sellainen pesukonemainen puhdistaja, joka kuuluu siihen puts-ja-plank örveltäjiin. Paavo hengähti melkomoisen viimetinkaista vikinää kissawomanin viiksien alkaessa kutittaa hänen pergamenttimaista poskeaan. Huomattavan kiusallista kylläkin, mutta kyllähän Pius nämä viiksilangat kääräisee yhteen pätkimättä, vaikka alkoikin nyt jokseenkin sinivihreänä sätkiä, ja...

        ...siinä silmänkantamassa alkoi molempien kännyköistä tekstiviestiä piipata niin, että kumpaiseltakin korvat menivät aivan sykkyrälle. Kissanainen ehätti ensimmäisenä lukemaan ääneen näytöltä:

        ”tuas

        männöö tääki räkytys hukkaa
        voe pahansisusuussuisset kommenttiloijat
        ootta työ mitä immeisijä hyvännii
        mie aattelen jotta
        nii makkootte ku pettaatte
        ja uamusel tuas sitä kohvia ja maetoa kittaatte

        lattea

        onko se silvviissii

        minen aena tiiä häntä
        naarattaako
        vae rähisyttää

        suap rähistä raahassa
        vuan
        olokee kuitennii immeisiks


        Onnellista Uutta Vuotta 2008 ! ”


        Pius huokaisi puuskahtaen, ja tuijotti kisua myrskynmerkkinä ja sanoi sitten kuivakurkkuisesti narahtaneella äänellään:

        - Kyllä nämä langattomat ovat menneet nämäkin nyt aivan ristiinrastiin, tässähän minullakin on aivan sama teksti... kuka kumma, ettei vaan sittenkin olisi...


      • Jetön Gedia
        scarabaeus kirjoitti:

        ...siinä silmänkantamassa alkoi molempien kännyköistä tekstiviestiä piipata niin, että kumpaiseltakin korvat menivät aivan sykkyrälle. Kissanainen ehätti ensimmäisenä lukemaan ääneen näytöltä:

        ”tuas

        männöö tääki räkytys hukkaa
        voe pahansisusuussuisset kommenttiloijat
        ootta työ mitä immeisijä hyvännii
        mie aattelen jotta
        nii makkootte ku pettaatte
        ja uamusel tuas sitä kohvia ja maetoa kittaatte

        lattea

        onko se silvviissii

        minen aena tiiä häntä
        naarattaako
        vae rähisyttää

        suap rähistä raahassa
        vuan
        olokee kuitennii immeisiks


        Onnellista Uutta Vuotta 2008 ! ”


        Pius huokaisi puuskahtaen, ja tuijotti kisua myrskynmerkkinä ja sanoi sitten kuivakurkkuisesti narahtaneella äänellään:

        - Kyllä nämä langattomat ovat menneet nämäkin nyt aivan ristiinrastiin, tässähän minullakin on aivan sama teksti... kuka kumma, ettei vaan sittenkin olisi...

        Kaikille lukijoille ja kirjoittajille tasapuolisesti ja yhteisesti!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      69
      2237
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      101
      2063
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      78
      1668
    4. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      41
      1490
    5. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1486
    6. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      10
      1387
    7. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      31
      1354
    8. 52
      1248
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      62
      1190
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      28
      1179
    Aihe