Itellä viimeset viikot menossa, olen ensisynnyttäjä.
1.Miten synnytys alkoi; supparit,lapsiveden menolla, verenvuoto tm.?
2.Otitko kivunlievitystä synnytyksessä, jos niin mitä?(auttoiko, sivuvaikutukset)
3.Kauanko synnytys kesti; avautumisvaihe/ponnistusvaihe?
4.Kipu asteikolla 1-10?
1.Miten synnytys alkoi; supparit,lapsiveden menolla, verenvuoto tm.?
2.Otitko kivunlievitystä synnytyksessä, jos niin mitä?(auttoiko, sivuvaikutukset)
3.Kauanko synnytys kesti; avautumisvaihe/ponnistusvaihe?
4.Kipu asteikolla 1-10?
Vastaukset 11
Vanhimmat
1. Ekassa lapsivesi posahti ja tokassa supistukset laittoivat matkaan..
2. Ekassa otin kaikki mahdolliset, tuntu et ei auutanu mikään ja tokassa epiduraalin x2 sekä ilokaasua ( ei sivuvaikutuksia paitsi että nauratti ihan mahottomasti mut nauru auttaa kipuun)
3. Eka kokonaisuudessaan 16h (ponnari tais olla 20min) Tokassa kokonaisuus 10h (ponnari 5 min.)
4. Sitä kipua on vaikea tuohon asteikkoon laittaa :) ja vielä kun pakkaa unohtuu synnytyksen jälkeen!
Tsemppiä synnytykseen, jokaisella se on ihan omanlaisensa ja muista että kipu on sun työkaveri, jotta vauva saadaan maailmaan.
1. Käynnistys
2. epiduraali, sivuvaikutukset: hirvee tärinä ja tietty alaruumis tunnoton
3. avautumisvaihe: 38tuntia. ponnistusvaihe: 2h
4. kipu 10
1. Suppareilla, säännölliset 5min välein alkoi su vastaisena yönä klo 01.00, itse synnytys käynnistyi ma klo 15.30 eli kestoa riittävästi...
2. Kipuun ilokaasu epiduraali, joista kummastakin ehkä n.5min ilo, sivuvaikutuksena lähinnä v..utus kun ei tehonnut.
3. ponnistusvaihe reilu tunti, äiti aivan lopussa koska koko synnytys kesti reilu 42h, kätilö väitti että hyvin mahtuu lapsi tulemaan, mutta kappas eipä mahtunutkaan. Kaks kertaa yritettii imukupilla avittaa kunnes sydänäänet hiljentyi ja syke laski, edessä hätäsektio...
4. kivut äitillä 10 KOKO AJAN!
...loppu hyvin kaikki hyvin, syntyi terve lapsi ja kaikki voi NYT hyvin, mut se päätettii et oli ensimmäinen ja viimeinen synnytys, niin hirveetä se oli MOLEMMILLE!!!
mutta tsemppiä vaan muille... ;)
Jos olis synnytystapa-arvio tehty eikä luotettu johonkin pelkkään sormikopeloon olis homma mennyt varmasti paremmin...
1. Supparit alko aamuyöllä kipeinä ja verilimasta vuotoo koko päivä. Sit illalla kymmeneltä poksahti lapsivedet. Öbaut yhden aikaan yöllä lähettiin sairaalaan kun kivut sitä luokkaa ettei suunnilleen jaloillaan pysyny ja supparit n. 2min välein.
2. Sairaalassa sanoivat että mene kotiisi, huomenna iltapäivällä vasta syntyy. Sanoin etten varmasti lähe joten mut päivystykseen "nukkumaan" ja mies kotiin. Kivut sitä luokkaa etten pystynyt olla sängyssä ja pyöriskelin ja oksensin sitten päivystyksen suihkun lattialla kuuteen asti aamulla jollon avautunu 3,5cm että saatiin laitettua epiduraali. Voi hyvä jumala mikä euforinen kivuttomuus. Suosittelen kaikille. Sivuvaikutuksina vain jalkojen kutina ja vaikutuksen lakatessa hetken aikaa hillitön vapina. Kolme kertaa lisättiin annosta, eikä siis sitten mitään tuntoja/kipuja ennen ponnistusta. Istukan "irrottelun", synnyttämisen ja tikkien ompelun aikana vetelin ilokaasua ihan tunteella ja auttoi. Vaikka hyvän pökkyränkin siitä sai, välillä ihan pihalla.
3. Avautuminen kesti 34h joista öbaut 20h kotona. Ponnistus 10min. Sydänäänet oli laskussa että epis leikattiin samantien aika isoksi ja repeämien uhallakin tosi nopeasti puserrettiin maailmaan.
4. Kipuja tosiaan vaikeaa lähteä asteikolla arvioimaan, koska aina kun joku sattui ihan helvetisti ja ajatteli ettei tämä tästä pahemmaksi voi enää muuttua niin kyllä muuttui. Sanotaan että 1-11. Muilla on ihan eri asiat ollu kipeempiä ku itellä ja vice versa. Niitä elää niin hetkissä että aina kun kipu hellittää niin jo oikeastaan sen kärsimyksen unohtaa.
Tsemppiä ihan mielettömästi! Monet menee vielä takasikki tekemään saman tempun että kyllä se lapsi sitten sen kärsimyksen palkitsee. Neuvona että elä aina siinä hetkessä ja ota asiat ja kivut vastaan semmosina kun tulee ja päätät vaan että tästähän selvitään. Kun tiedät että jossain vaiheessa poikkeuksetta kipu helpottaa! Ja itse tiedät että tämä on semmonen kokemus mikä kyllä pesee kaikenmailman armeijajutut ja kalatarinat :D
1. Supistuksilla alkoi joskus yöllä, aamuyöstä sairaalaan.
2.Epiduraalin otin. Lopetti supistukset kokonaan. Sain nukuttua välissä pari tuntia =)
3. Avautumisvaihe 17,5h ja ponnistusvaihe 54 min. Oikeastaan jotain alkoi tapahtua vasta kun puhkasivat lapsivedet...
4. Kipu aivan sietämätön. Mutta loppui VÄLITTÖMÄSTI, kun vauva sylissä. Ei minkäänlaista pelkoa tällä hetkellä. On se sen arvoista =). Tsemppiä sinulle! Hyvin se menee! Ei kannata kuunnella niitä muutamien pelottelukertomuksia...
1. synnytys alko limatulpan irtoomisella ja lapsiveden tihkumisella supistuksilla viikolla 36 ja tämä alko eräänä iltana, seuraavana aamuna sairaalaa jossa vietin yhden yön synnyttämttömien osastolla
2. aamulla synnytys käynnistettii oksitosiinitipalla, ilman kipulääkitystä
3. synnytys kesti 3h, ponnistus 35 min(tyttö tuli, 2600g, 45cm)
4. kipu 10 vain sen 3h35min, kivut loppu ku tyttö synty, tietenkin ny oli kipuja senkin jälkee mut ei mitää nii kamalia! Synnyttäisin heti uudestaa ja nyt jännätään tärppäskö siemen kiinni tossa viikko sit =)
1. supistuksilla vähän ennen puolta yötä, sairaalaan klo 07
2. epiduraali kertaalleen, avautui 5 cm -> 10 cm hujauksessa. Sitten vaikutus loppui eikä toista enää saanut -> karmeaa!!!!!!
3. Tyttö syntyi 13.47 eli supistusten alusta aikaa ehti kulua n. 14h, tästä ponnistusvaihetta vajaa 2 h. ponnistus oli muuten yhtä tuskaa, kun tytön pää oli ylhäällä ja liikkui vielä kun kohdunsuu 10 cm auki. Yritä siinä sitten ponnistaa! Ähkimiseksi meni.
4. No, tuon ähkimisen vuoksi 9½. Mut eipä se mitään, kun kuukauden kuluttua sama edessä uudelleen! :)
1. suppareilla alkoi, säännölliset, aika kivuttomat supparit aamusta alkaen, muuttuivat myöhään illalla kunnolla kipeiksi.
2. Olin vesialtaassa, rentouduin tietoisesti, käytin "synnytyslaulua". Loppuvaiheessa altaasta noustua kokeilin hetken ilokaasua, toimi ihan ok.
3. Viralliseti kesto joku 13 tuntia, mutta kipeitä suppareita vaan 4 h vajaan puolen tunnin ponnistusvaihe.
4. Vaikea sanoa kun se on niin erilaista kipua (tarkoitan ettei se ole sillälailla pahaa ja pelottavaa kun kipu useimmiten, ennemminkin "hyvää" kipua). Varmaan 10, mutta sen kanssa saattoi elää kun suhtautui siihen ystävänä joka tuo lapsen maailmaan ja antoi sen tehdä työtään. Ja kipu tosiaan unohtuu.
1.käynnistettiin rv 42 (kuopus siis.esikko syntyi sektiolla)
2.en ottanut kuin ilokaasu(ja sitäkin väärin.ei siis auttanut) ja sitten tuntia ennen huusin epiduraalia
ja sain laimennettua joka ei tehonnut.
2.synnytys kesti 6h 11min
3.supistukset 10 mut ponnistus vaihe ei sattunut eikä enää tuntunut missään.
en siis revennyt eikö tarvittu leikkauksia ja synnytys oli loppupeleissä aika ihana kokemus!
Synnytys alkoi 10 minuutin välein tulevilla supistuksilla. Ne alkoivat seitsemältä illalla ja ajattelin että mahtaako olla niitä. KOlmen aikaan yöllä tilattiin taksi kun huolestuin. Supistukset voimistuivat koko ajan.
3 epiduraalia, 3 paikallispuudutusta ja xsylogain-puudutus voidetta. Siunausta vaan epiduraalin keksijälle..sivuvaikutus iinä oli koko kehon kutiaminen. Mutta onneksi sain sen.
Avautumisvaihe kesti 41 tuntia, ponnistusvaihe 45min.
Kipu avautumisvaiheessa täysi 10 mutta ponnistusvaiheessa 5.
1.Miten synnytys alkoi; supparit,lapsiveden menolla, verenvuoto tm.?
pistettiin tippa, ei auttanut, puhkastiin kalvot se autto
2.Otitko kivunlievitystä synnytyksessä, jos niin mitä?(auttoiko, sivuvaikutukset)
epiduraali ja sitä ennen ilokaasuu, autto=)
3.Kauanko synnytys kesti; avautumisvaihe/ponnistusvaihe?
synnytys kesti 1h 40min, josta poika tuli ulos 7min
4.Kipu asteikolla 1-10?
9