menkää muoti tautiset vittuun, kunnon pkh on ja pysyy, ei muutakun rauhottavaa naamaan vittuun ssrit, seksuaalisuus kuuluu myös meillekkin
Paniikkihäiriö ei parane
koskaan
131578
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
rauhoittavat Diapam ja Xanor.Masennuslääkkeet paniikkiin olivat yhtä tyhjän kanssa.
En usko, ettei siitä voisi päästä eroon. En syö omaan paniikkihäiriööni mitään lääkitystä, tosin mulla nää paniikkikohtaukset aiheutuu ahdistuneisuushäiriöstä ja tietyissä tilanteissa. Uskon, että mielikuvaharjoittelulla, rentoutumisella liikunnalla, altistamisella ja ennen kaikkea kunnon motivaatiolla ja tahdonvoimalla voi päästä ongelmistaan eroon. Itse oon kokeillut noita ja voin sanoa, että nyt jo oon vähemmän hysteerinen kuin aiemmin. On rauhallisempi olo, eikä enää pelota niin usein kuin aiemmin. Lisäksi osaan kohtauksen iskiessä useimmissa tapauksissa jo rauhoittaa itseni. Tarvitaan vaan oikeaa asennetta, hoito-ohjeet, motivaatiota ja kovaa työtä. Ei siitä paniikkihäiriöstä itsestään parane. Se paraneminen lähtee ihmisestä itsestään.
On se hyvä, et jollain nuokin systeemit toimii.
Itte yritin yli vuoden ajan kaikkee mahollista ja tommoset mielikuvaharjottelut yms. toimikin vähän aikaa kun sitten taas romahdin. Loppujen lopuksi en meinannut uskaltaa ovesta ulos.
Nyt on lääkitys, sekä masennuslääkkeet että rauhottavat, niin enää ei oo ollut ongelmaa. Töissä jaksan huomattavasti paremmin ja kaupassakin uskallan käydä. Paniikkikohtauksetkin ovat pysyneet poissa.
vaan merkki epäterveellisistä elämäntavoista ja elämisentaidon puutteesta. Kahvi, tupakka ja alkoholi ovat ne yleisimmä stressihormonin eritystä lisäävät myrkyt, ja ravinnosta puuttuvat tärkeät elementit vahvistavat tätä vaikutusta.
Stressihormonien liikatuotanto saa aikaan aivoissa liian korkean glutamaattitason kun taas gaba-taso laskee ja seurauksena on lihasjäykkyyttä ja ahdistuneisuutta, paniikkikohtauus on suora jatke tilanteelle ja opitun mallin soveltaminen stressitekijöihin taas on paniikkihäiriöoireyhtymä.
Itseltäni lähtivät panikointitaipumukset (hysteria) kun liopetin alkoholinkäytön, vähensin rajusti kahvin ja tupakan käyttöä ja täydensin puutteellista ruokavaliotani muutamilla luontaisilla ravintolisillä ja harjoitin tietoista mielen- ja kehonhallintaa. Lääkkeet joutivat roskikseen, enkä niihin myrkkyihin enää kajoa.
Jos noin on niin miten kummassa mun paniikkihäiriö ei vaan katoa?? Kysynpä vaan.
En ole polttanut vuosikausiin, kahvia en ole koskaan juonut, teen juonninkin olen lopettanu enkä edes coca-colaa juo. Alkoholiakin käytän sen pari kertaa kuussa ja sillonikin vain siideriä.
En syö roskaruokaa kun ihan muutaman kerran vuodessa, punaiseen lihaan en ole koskenut 10 vuoteen, kalaa ja kanaa syön kyllä.
Liikun paljon koirani kanssa ja nukun taas hyvin, kiitos lääkkeilleni en heräile enää parin tunnin välein.
Että selitä vaan lisää ettei paniikkihäiriö ole sairaus vaan jotain muuta paskaa:P
sairaus vaan eri tekijöistä johtuva ominaisuus, ihmisten aineenvaihduntaprosessit ovat kovin erilaisia, samoin sopeutumiskyky perrsoonallisuudelle sopimattomaan elämäntilanteeseen, eikä tämä elämäntilanteen aiheuttama stressi todellakaan liiku tietoisella tasolla.
Onhan sinulla asennevammakin, sekin on ominaisuus, ei sairaus.
Onko mielestäsi aineenvaihdunnasta johtuva diabetes vain ominaisuus, eikä sairaus? Entä joillekin ärsykkeille herkkien ihmisten migreeni, sekin vain ominaisuus? Kenties syöpä on mielestäsi kehon oma tapa "kasvattaa keho täydelliseksi sen puutteista"?
Kuulostaa siltä, että lasket vain bakteeri- ja viruspohjaiset viat sairaudeksi?
En juo kahvia, en energiajuomia, alkoholia vain rajallisesti, ja cola ei kuulu säännölliseen elämääni, enkä ole ikinä polttanut savuketta. On totta, että nämä aineet herkistävät kohtauksille, mutta jos kyse olisi vain näistä, olisi noin 80% suomalaisista "paniikkihäiriöisiä".
Haluan vastauksen sinulta, joka puhuu asiasta ilman mitään tietoa!
tilanteeseen jota ei osaa käsitellä, kohtaukset pystyy välttämään opettelemalla mielenhallintaa ja siivoamalla elämästään pois stressaavia tekijöitä. Jos paniikkeja pystyy hallitsemaan mielen voimalla, onko se mielestäsi mielen sairaus?
perenna sulle kirjoitti ja halusi vastauksen sen haluan myös minä! Asia on nimittäin niin, että paniikkihäiriö EI ole mielen sairaus.
sanoa, hyvä jos alkaa mennä jakeluun ... paniikkihäiriö ei ole sairaus vaan kypsymätön reagointimalli krooniseen stressiin.
Paniikkihäiriö ei ole mielen sairaus vaan erittäin fyysinen tauti. Keho kramppailee, hikoiluttaa, vapisee, ahdistaa, hyperventiloi, kuvottava ja epätodellinen olo, pyörryttää, itkettää, pelottaa. Kaikki nämä oireet johtuvat kehon adrenaliinimäärän äkillisestä noususta mikä taas ei ole välttämättä yhteydessä mihinkään esim. stressaavaan tilanteeseen, vaan kohtaus saattaa tulla milloin vain ilman syytäkin. Tällöin on kyseessä oikea paniikkihäiriö. Korostan vielä sitä ettei yksittäiset paniikkikohtaukset ole välttämättä vielä sairaus nimeltään paniikkihäiriö, vaan kuten muillakin sairauksilla on tapana olla pitkä liuta oireita ja kohtauksia ennen varsinaista taudin toteamisvaihetta. Kukaan oikeasta paniikkihäiriöstä kärsivä (huom. KÄRSIVÄ) tuskin on itselleen tätä tautia halunnut, tautia joka vaikeuttaa ihmisen normaalia elämää muiden joukossa, kaihertaa pikkuhiljaa itsetuntoa ja masentaa. Toiset ovat joutuneet jättämään ystävänsä, työnsä ja jopa ihmisarvonsa sen takia kun eivät kykene ahdistukseltaan ja peloltaan elämään täysillä tässä maailmassa. Pahimmassa tapauksessa jopa lopettaneet elämänsä oman käden kautta kun tuntuu ettei tauti hellitä tai tunnu saavan mistään kunnollista apua kärsimyksiinsä. Sinä joka kirjoitit: "paniikkihäiriö on kypsymätön reaktiomalli krooniseen stressiin" voisit mennä hieman enemmän itseesi ja miettiä ennenkuin alat leikitellä vakavilla asioilla.
ovat psykosomaattisia hysteerisiä reaktioita stressihorminitason nousulle, stressihormonitaso lähtee nousemaan itse kullekin sopivalla ärsykkeellä, se voi olla jokin kivuntunne kehossa, joka laukaisee sairauden-, kuolemanpelon tai esim. ruuhkainen väkijoukko marketissa. Pääasia kuitenkin on että nämä fyysiset oireet ovat mielen kehittämiä, aivot ajavat väärää prosessia.
Paniikki on tunteen herättämä reaktio, ei tässä ole kysymys huimauksesta, hikoilusta, sydämentykytyksistä tai muista vastaavista vaan siitä että mieli reagoi tilanteeseen ajautumalla umpikujaan, joka ei ratkaise stressaavaa tilannetta.
Paniikkiin vievää ahdistavaa ärsykettä on useimmiten vaikea tunnistaa, tilan laukaisijana saattaa olla meille täysin merkityksettämältä tuntuva asia, joka lähemmin tarkasteltaessa voi viitata johonkin alitajunnassa piilevään traumaan, tai johonkin ahdistusta tuottavaan asiaan elämässä, kuten työttömyyteen, varattomuuteen, parisuhdeongelmiin jne. Näitä traumaattisia asioita esiintyy unissakin, unet esittävät usein kauhufilmejä omasta elämästämme, varsinkin ahdistuneisuuden ja masennuksen vallitessa elämää.
Itselläni on oireita ollut jo lapsena, varsinainen 24/7 paniikkikausi alkoi ensimmäisen kerran kolmekymppisenä, nyt on kokemusta aiheesta yli 20 vuotta ja lisäksi isälläni on tasan samat oireet.
sul kuulu mitään