Seudullamme on taas viriämässä erilaisin perustein ja motiivein suurkunta ihannointi. Mieleen tuleekin lähinnä entisen Neuvostoliiton kolhoosi ajattelu. Näin Naapurissa-ohjelma tuntuukin soivan uudelleen maakunnallisin voimin. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on muistettava, ettei iso kuntakoko automaattisesti takaa hyviä peruspalveluita. On esimerkkejä siitäkin, kuinka pienessä kunnassa on kyetty peruspalvelut hoitamaan hyvin, esimerkiksi Ruotsissa on suurkuntia jo kaavailtu purettavaksikin. Ei ole tarkoituksenmukaista sanella yhtä oikeaa kuntamallia, varsinkaan jos pienet ja elinkelpoiset kunnat teurastetaan. Pienelläkin on oikeus olla olemassa.
Kuntakoon kasvattamista on perusteltu peruspalvelujen turvaamisella, tai demokratialla. Mainostetun tehostamisen seurauksena todelliset päätökset tehtäisiin kauempana pientä ihmistä. Mutta asia ei ole näin yksiselitteinen. Kuntiin ja palveluihin liittyviä asioita pitää ajatella pitkällä aikavälillä eikä erilaiset valtapelit saa vaikuttaa päätöksiin: maaseutu on globalisoituvassa maailmassa arvokasta pääomaa, jota ei pidä tuhota lyhytnäköisillä päätöksillä. Alas ajettua maaseutu on kallis rakentaa uudestaan. Perussuomalaiset eivät hyväksy ylhäältä ohjattuja kuntaliitoksia, jotka nykyisten suurten puolueiden nöyristelevät kuntapoliitikot turhia kyselemättä toteuttavat.
Koskaan aiemmin ei ole näin laajasti arvosteltu kuntayhtymiä, jotka edustavat vapaaehtoista yhteistyötä, kuin nyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Vapaaehtoisesta yhteistyöstä on tehty demokratian peikko. Demokratiaa on lähdetty etsimään isommasta kuntakoosta hiostamalla, pakottamalla ja ketunhäntäkainalossa.
Takana on puhdas valtapolitiikka, luodaan päätös ja sitten etsitään sopivat perustelut, eri mieltä ei passaa olla, ettei saa nuhteita kabineteista. Valtiokaan ei ole maksanut rästiin jääneitä valtionosuuksia kunnille. Kuntia yritetään valtion taholta kuivattaa
erilaisilla uusilla palveluvelvoitteilla ja palkankorotuksilla. Rahaa kyllä luvataan suoraan ja rivienvälistäkin, mutta teot korvautuvat vain kiemurtelulla.
Tämä palvelee vanhojenpuolueiden tavoitetta ajaa päätöksenteko isompiin, heille suotuisiin kabinetteihin. Samalla pääsee eroon ikävää huomiota aiheuttavasta kritiikistä.
Suurkunnissa olisi suhteessa nykyistä vähemmän päättäjiä edustamassa kuntalaisia kuntien eri alueilta. Reuna-alueilta olisi vaikeampi tulla valituksi luottamustoimeen, äänestäjäpohjan jäädessä suhteellisesti nykyistä pienemmäksi. Ei olisi ketään kertomassa, millaisia palveluja tarvitaan ja miten paljon. Vaatimuksia esittäessä, pitää varautua jo ennalta kyläpoliitikon ja änkyrän leimaan, vaikka vain yrittää katsoa annettujen lupausten perään. Samalla esim Pyhtää on entinen 2 kielinen kunta, suur Kotka tuskin 2 kielistä statusta haluaa.
Suurkunnissa mentäisiinkin tehokkuuden ja enemmistön ehdoilla, vähemmistöjen sekä inhimillisyyden jäädessä jalkoihin. Ihmettelen muutenkin isojen yksiköiden toiminta mahdollisuuksia, niiden toimiessa kaiken aikaa vajaalla henkilöstöllä. Tässä revitään tehoa myös työntekijöiden selkänahasta.
Mielestäni silloin ei saa puhua enää tehokkuudesta. Tehokkuutta on jos palvelu tuotetaan vähemmillä voimavaroilla. Jos palvelu siirtyy kauemmaksi tai muuttuu luonteeltaan, ei voi, eikä saa puhua entisenlaisesta palvelusta. Kyseessä ei ole tehokkuuden
lisääntyminen, vaan palvelujen karsiminen, hyvinvoinnin laskeminen ja tietoinen eriarvoistaminen sekä pakottaminen tietynlaiseen asumiseen ja elämäntapaan.
Byrokratia ei vähene samassa suhteessa kuntaliitosten määrän kanssa. Päätöksenteko vain etääntyy tavallisesta kuntalaisesta nykyistäkin kauemmaksi. Ehkä se onkin tarkoituksenakin, ihmisten arki on helppo unohtaa, kun päätösten seuraukset saadaan tungettua tarpeeksi kauaksi. Hallitus ja pääpuolueet ovat nyt kaatamassa epäonnistuneen politiikkansa tuloksen kuntapäättäjien niskaan. Kuntapäättäjät joutuvat puolipakolla toimimaan kunnallisten lähiperuspalveluiden saattohoitajina.
Kun jokin uudistus saatetaan voimaan, peruuttaminen on sitten vaikeaa, ellei mahdotonta. Suomen EU-jäsenyydenkin kanssa on käynyt kansalaisten kannalta huonosti. Katsotaan nyt, ettei taas käy samoin. Silloinkin olivat vanhojen puolueiden luottomiehet ”yhteisellä asialla” hakemassa kuuluisia ”torjunta voittojaan”.
Raul Lehto
Perussuomalaiset
Pyhtää
Kuntakoon kasvattamista on perusteltu peruspalvelujen turvaamisella, tai demokratialla. Mainostetun tehostamisen seurauksena todelliset päätökset tehtäisiin kauempana pientä ihmistä. Mutta asia ei ole näin yksiselitteinen. Kuntiin ja palveluihin liittyviä asioita pitää ajatella pitkällä aikavälillä eikä erilaiset valtapelit saa vaikuttaa päätöksiin: maaseutu on globalisoituvassa maailmassa arvokasta pääomaa, jota ei pidä tuhota lyhytnäköisillä päätöksillä. Alas ajettua maaseutu on kallis rakentaa uudestaan. Perussuomalaiset eivät hyväksy ylhäältä ohjattuja kuntaliitoksia, jotka nykyisten suurten puolueiden nöyristelevät kuntapoliitikot turhia kyselemättä toteuttavat.
Koskaan aiemmin ei ole näin laajasti arvosteltu kuntayhtymiä, jotka edustavat vapaaehtoista yhteistyötä, kuin nyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Vapaaehtoisesta yhteistyöstä on tehty demokratian peikko. Demokratiaa on lähdetty etsimään isommasta kuntakoosta hiostamalla, pakottamalla ja ketunhäntäkainalossa.
Takana on puhdas valtapolitiikka, luodaan päätös ja sitten etsitään sopivat perustelut, eri mieltä ei passaa olla, ettei saa nuhteita kabineteista. Valtiokaan ei ole maksanut rästiin jääneitä valtionosuuksia kunnille. Kuntia yritetään valtion taholta kuivattaa
erilaisilla uusilla palveluvelvoitteilla ja palkankorotuksilla. Rahaa kyllä luvataan suoraan ja rivienvälistäkin, mutta teot korvautuvat vain kiemurtelulla.
Tämä palvelee vanhojenpuolueiden tavoitetta ajaa päätöksenteko isompiin, heille suotuisiin kabinetteihin. Samalla pääsee eroon ikävää huomiota aiheuttavasta kritiikistä.
Suurkunnissa olisi suhteessa nykyistä vähemmän päättäjiä edustamassa kuntalaisia kuntien eri alueilta. Reuna-alueilta olisi vaikeampi tulla valituksi luottamustoimeen, äänestäjäpohjan jäädessä suhteellisesti nykyistä pienemmäksi. Ei olisi ketään kertomassa, millaisia palveluja tarvitaan ja miten paljon. Vaatimuksia esittäessä, pitää varautua jo ennalta kyläpoliitikon ja änkyrän leimaan, vaikka vain yrittää katsoa annettujen lupausten perään. Samalla esim Pyhtää on entinen 2 kielinen kunta, suur Kotka tuskin 2 kielistä statusta haluaa.
Suurkunnissa mentäisiinkin tehokkuuden ja enemmistön ehdoilla, vähemmistöjen sekä inhimillisyyden jäädessä jalkoihin. Ihmettelen muutenkin isojen yksiköiden toiminta mahdollisuuksia, niiden toimiessa kaiken aikaa vajaalla henkilöstöllä. Tässä revitään tehoa myös työntekijöiden selkänahasta.
Mielestäni silloin ei saa puhua enää tehokkuudesta. Tehokkuutta on jos palvelu tuotetaan vähemmillä voimavaroilla. Jos palvelu siirtyy kauemmaksi tai muuttuu luonteeltaan, ei voi, eikä saa puhua entisenlaisesta palvelusta. Kyseessä ei ole tehokkuuden
lisääntyminen, vaan palvelujen karsiminen, hyvinvoinnin laskeminen ja tietoinen eriarvoistaminen sekä pakottaminen tietynlaiseen asumiseen ja elämäntapaan.
Byrokratia ei vähene samassa suhteessa kuntaliitosten määrän kanssa. Päätöksenteko vain etääntyy tavallisesta kuntalaisesta nykyistäkin kauemmaksi. Ehkä se onkin tarkoituksenakin, ihmisten arki on helppo unohtaa, kun päätösten seuraukset saadaan tungettua tarpeeksi kauaksi. Hallitus ja pääpuolueet ovat nyt kaatamassa epäonnistuneen politiikkansa tuloksen kuntapäättäjien niskaan. Kuntapäättäjät joutuvat puolipakolla toimimaan kunnallisten lähiperuspalveluiden saattohoitajina.
Kun jokin uudistus saatetaan voimaan, peruuttaminen on sitten vaikeaa, ellei mahdotonta. Suomen EU-jäsenyydenkin kanssa on käynyt kansalaisten kannalta huonosti. Katsotaan nyt, ettei taas käy samoin. Silloinkin olivat vanhojen puolueiden luottomiehet ”yhteisellä asialla” hakemassa kuuluisia ”torjunta voittojaan”.
Raul Lehto
Perussuomalaiset
Pyhtää
Vastaukset 17
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus, niin hyvä että pidäppä kopio tallessa jos joku umpimielinen tai katkera vastustajasi poistaa viestin, että voit laittaa uudestaan! Sanoisin että yksi parhaimmista poliitikon esittämästä tekstistä! Eipä ollut mitään Tiusas-Paateron popua!
Kirjoituksessa paljon ajattelemisen aihetta!
itsellesi? :D
Tämä itselle vastaamisen luulottelu tuntuu olevan Kotkan keskustelupalstan lempilapsi jos jokin asia ei miellytä! Saahan sitä itselle vastailla, mutta minusta Raulin kirjoitus edustaa juuri sitä yhteiskuntatietoisuutta, josta sinulla ei ole hajuakaan!
Jos ei muuta mielipidettä asioista ole kuin vanha kikka syyllistää kirjoittajia vastailemasta itselleen, kannattaisi jättää ajattelu niille, joilta se onnistuu!
Tämmöisen yleisönosastokirjoituksen laittoi Kotkan Perussuomalaisia edustava Juho Eerola noin kuukausi sitten lehteen:
Kuntaliitokset eivät pelasta mitään.
”Koolla ei ole väliä”, tavataan aina sanoa lohdutukseksi niille toisille pojille, jotka kuvittelevat heikon vetovoimansa johtuvan siitä, että mitta ei riitä. Jos olisin ollut selvitysmies Esko Riepolan housuissa, olisin voinut todeta yhdistymisasioita puberteettipojan itsetunnolla pohtiville Pohjois-Kymenlaakson kunnille aivan saman. Kahta, tai useampaakaan köyhää keskenään naittamalla ei saada yhtä rikasta aikaiseksi.
Se että Riepola selvityksessään patistaa Pohjois- Kymenlaakson kuntia yhteen sillä varjolla, että muuten ne jäävät Kotkan kehityksestä jälkeen, on pahimman luokan populismia ja syventää sitä juopaa, joka maakuntamme pohjois- ja eteläosan välille on syntynyt. Tällä menolla muistutamme kohta Korean niemimaata muutenkin, kuin vain kartasta katsoen. Nimen Kymi vohkiminen tuntuu jo lähestulkoon pyhäinhäväistykseltä!
Vaikka Kouvolan ympärillä nyt mitenkä yhdistyttäisiin, ei Kotkan tämänhetkisiä vetovoimatekijöitä, eli satamaa ja siihen kytkeytyvää, paljon osittain aiheestakin parjattua rekkaliikennettä, sinne aikaan saataisi. Idän ja lännen välisen valtasuonen kohdalle sattuva Jumalniemen kauppakeskusalue on toinen vaakakuppia etelään painottava tekijä.
Kuntaliitokset eivät pelasta mitään. Päinvastoin, läpi Suomen löytyy esimerkkejä kuntaliitoksista, joidenka seurauksena suurempaan kuntaan yhdistyneiden pikkukuntien syrjäalueilta ovat kaikki palvelut loppuneet. Suomen valtio on rikkaampi kuin koskaan aiemmin. Jos poliittista tahtoa löytyisi, pystyttäisiin nykyinen kuntamäärä kaikkine palveluineen säilyttämään. Ajatus siitä että mitä suurempi kunta, sitä paremmat palvelut, on absurdi. Tällä periaatteella voitaisiin ensin koko Kymenlaakso yhdistää yhdeksi kunnaksi ja sitten yhdistyttäisiin Etelä-Karjalan kanssa ja viimein koko Suomi olisi yhtä ja samaa kuntaa. Terveyskeskus sijaitsisi kustannustehokkaasti Helsingissä.
Kuntaliitosten myötä mahdollisuus vaikuttaa paikallisiin asioihin, siirtyy koko ajan kauemmaksi tavallisesta ihmisestä. Tämä tarkoittaa suoraa demokratian tason heikkenemistä.
Selvitysmies Riepolan esitys on aiheuttanut turhaa hötkyilyä jo täällä etelässäkin. Monenmoisia pilviä, muun muassa sairaanhoitopiirin lisämaksut, on koitunut Kotkankin ylle. On alettu houkutella entistä tiiviimmin ennen kaikkea Pyhtäätä, mutta samalla myös Haminaa, Virolahtea ja Miehikkälääkin Kotkalle kumppaneiksi ja talouden paikkaajiksi. Eihän Kotkalla pitäisi taloutensa puolesta olla mitään hätää. Investointirahoista on aikoinaan rakennettu niin Maretariumia, kuin toriparkkiakin. Miksi ei oteta niistä koituvaa voittoa nyt käyttöön? Eikös ne aikoinaan juuri siksi rakennettu, että tuovat vilkkautta elinkeinoelämään ja sitä kautta rahaa, jolla peruspalveluja toteutetaan?
Kaikesta huolimatta näen Kotkan tulevaisuuden valoisana. Nyt pitäisi vain olla rohkeutta toteuttaa sitä ”Kymin kaupunkia” tänne etelään. Jumalniemen kauppakeskusalue on keskellä maakuntamme valtasuonta. Se on jo nyt Kymenlaakson suurin kaupankäynnin alue. Sukarin ja kumppaneiden panostuksesta sen merkitys tulee nousemaan entisestään ja uusien liiketilojen myötä se yhdistyy vanhan Kymin keskustaan, eli Karhulaan. Paikallisilta poliitikoilta vaadittaisiin nyt rohkeutta tunnustaa kotikuntamme todellinen potentiaali ja unohtaa vanhat Kymi/Kotka- kaunat. Jumalniemen ja Karhulan alueeseen on panostettava mm. jo suunniteltujen tieliittymien pikaisella toteuttamisella. Ei riitä, että liittymät tehdään vain idästä ja lännestä, vaan myös etäisyyttä Kotkansaaren ja Jumalniemen välillä on kavennettava. Olisi mahdollista saada aikaan kahden, toisiaan dynaamisesti täydentävän keskusalueen yksikkö.
Perussuomalaiset eivät kannata kuntien pakkoliitoksia. Jos Pyhtää, Hamina jne. päätetään kuitenkin jossain vaiheessa Kotkaan yhdistää, on Kotkan nykyinen hallinnollinen keskusta palveluineen mielestäni liian kaukana näitä alueita. Keskustan on oltava nimensä mukaisesti keskellä ja sitä Karhulan alue Kotkansaarelta puuttuvine laajentumismahdollisuuksineen olisi. Kohdentamalla nämä niin sanotut investointirahat nyt oikein, voidaan saada aikaiseksi todella kauaskantoisia ja hedelmällisiä ratkaisuja.
Juho S.A. Eerola, Perussuomalaiset
Ja jo huhtikuussa Juho pisti tämmöisen tekstin..
Älkää tulko, vaan odottakaa meitä.
Kymen Sanomien yleisönosastossa oli 23.4 kolme kirjoitusta, jotka jo pelkästään graafisen sijoittelun osalta muodostivat eräänlaisen ”Bermudan kolmion”. Sisältöjensä puolesta yhteys tähän lentokoneita ja laivoja nielevään luonnonilmiöön oli vielä ilmeisempi. Kaksi kirjoituksista käsitteli Kotkan nykyistä tilannetta ja kolmas antoi viitettä tulevasta koko maakunnalle.
Urmas Vainikan teksti kritisoi erittäin ansiokkaasti terveyskeskuspalveluiden heikkoa tilaa. Vainikka ei varmasti ole ainoa, joka on joutunut odottamaan veroilla kustantamiaan palveluita liian kauan, kun henkilökuntaa ei ole ollut riittävästi. Terveyskeskuslääkärille pääsyn ei tulisi hyvinvointiyhteiskunnassa olla noin paljon hankalampaa, kuin yksityiselle.
Veikko Rantamo puolestaan kyseli irvaillen Pasaatiin ja toriparkkiin hukattujen miljoonien veroeurojen perään. Toivon sydämeni pohjasta, että Pasaati tuottaisi hyvinvointia meille kaikille, mutta pelkään pahinta. Pasaatin mahdolliset tappiot koituvat tietysti ensisijaisesti siihen satsanneille yrittäjille, mutta sitä tukemaan hankitut rakenteet menevätkin sitten jo suoraan kunnan piikkiin.
Viime vuosina ovat Kotkaa toriparkin ohella leimanneet mitä hulluimmat rakennushankkeet. Päivittäin saamme lehdestä lukea, että lisää on tekeillä. Todellisista kustannuksista ja tuotoista kerrotaan kuitenkin paljon niukemmin.
Bermudan kolmion täydentää Kokoomuksen kansanedustajan, Reijo Paajasen teksti ”Kuntaliitokset askel oikeaan suuntaan”. Minä varoitan Kotkan ympäryskuntia liittymästä Kotkaan! Kysykää kymiläisiltä ovatko neuvolat, koulut ynnä monet muut kunnan tehtäviin kuuluvat palvelut pysyneet ja parantuneet sen jälkeen kun on Kotkaan liitytty? Kotkalle kelpaisivat kyllä varmasti pyhtääläistenkin rahat. Niillä sitten ehkä rakennettaisiin taas joku monumentti keskustaan ja tekohengitettäisiin sosiaali- ja terveyspalveluja juuri sen verran, etteivät Vainikan tapaiset kirjoittajat yltyisi liian äänekkäiksi. Jos Reijo Paajasen edustama Kokoomus nyt hallituksessa ollessaan saisi valtion kunnille jakamia rahoja korvamerkittyä peruspalveluiden toteuttamista varten, ei kuntaliitoksia tarvittaisi. Maamme on edelleenkin rikkaampi kuin koskaan. Kyse on vain siitä, mitä niillä rahoilla halutaan tehdä.
Älkää Pyhtäät ja muut pikkukunnat liittykö Kotkaan tai Haminaan. Yhteistyötä toki pitää tehdä, eikä kaikkia palveluja tarvitse itse tuottaa. Itsenäisestä päätösvallasta on kuitenkin virhe luopua. Jos pidätte tonttivuokranne vähänkin kohtuullisina, niin seuraavien parinkymmenen vuoden aikana on täältä odotettavissa oikein kunnon muuttoaalto maaseudulle. Saatte hyviä ja nöyriä kunnallisverojen maksajia ja Kotka aloittaa kansainvälisten moniosaajien masinoimana Pohjois-Euroopan suurimman moskeijan rakentamisen saarelle nimeltä Halla.
Juho S.A. Eerola, Perussuomalaiset
Täytyy lukee illalla uudestaan vielä!
Asiaa kirjoitit. Vieläkään ei olisi myöhäistä estää kuntaliitoksilla luotuja harhakuvitelmia niiden erinomaisuudesta.
Saa vapaasti epäillä, että vastaan itse omiin kirjoituksiini... ne jotka ovat tuotoksiani lukeneet samoin kuin Juhon, huomaavat, että meillä on oma tyylimme kirjoittaa ja se tyyli leikkaisi lävitse, jos moiseen ryhtyisimme.
Minä en siihen syyllisty, koska A: huijaisin vain itseäni B: saa olla vapaasti eri mieltäkin. Ihmisillä on erilaisia mielipiteitä ja niiden esille tuominen aiheuttaa hyvässä lykyssä kehitystä. On aika heikosti, jos ei pysty argumentoimaan muuten kuin syyttelyllä.
Minä olen omasta puolestani kunta asioista kirjoitellut jo viime talvena eduskuntavaalikampanjan aikoina, ko kirjoitukset on julkaistu Kymärissä ja Etelä- Saimaassa ja pienemmissä aluelehdissäkin.
Silloin mm näin:
Kuntaliitoksia kaunistellaan
Kuntaliitosselvitykset ovat nyt muotia, vaalit lähestyvät. On hyvä, että ehdokkaat jakavat mielipiteensä avoimesti julki.
Todennäköistä on, että selvitys puoltaa yhdistymistä, valtiohan ajaa kuntia pakolla, hiljaa heikentämällä valtionosuuksia käytännössä pakkoliitoksiin.
Jos etsitään radikaaleja ratkaisuja, niin silloin radikaaleinta on säilyä ja eriytyä pienenä kuntana. Liitoksissa tosin ”hartiat levenee” mutta valitettavasti massakin kasvaa. Pienuudesta ja joustavuudesta on etuakin. Kunta ei muutu kasvottomaksi byrokraatiksi, vaan on lähellä ihmistä.
Totta on, että valtion on tehtävä jotakin, sillä kunnallistalouden vaikeudet vain jatkuvat. Vaatimaton talouskasvu ja paisuvat sosiaali- ja terveysmenot syövät voimavaroja. Nämä menot ovat n. 50% kaikista menoista.
Kunnat keräsivät kunnallisveroa 12 mrd euroa vuonna 2004, tästä muodostuu 2/3 osaa kuntien tuloista. Samana vuonna sos. ja terveysmenotkin kunnissa olivat 12 mrd. Toissavuonna kunnat käyttivät em. menoihin 13,7 mrd euroa. Asiakasmaksuja jne saatiin 1,7 mrd euroa. VATT:n laskelmien mukaan talouskasvu on n. 1,5% ja työntuottavuus paranee vain 1,75%. Samaan aikaan sosiaalipalvelujen menot kaksinkertaistuvat. Oletettuna että jatketaan vanhalla mallilla. Laskelmissa ei ole huomioitu elinajanpidentymisestä johtuvaa hoitopalvelujen jakaantumista ja siirtymistä pidemmälle ajalle. Pessimistisimmät arviot ovat kunniassa.
Kuntien yhdistäminen ei ratkaise sosiaalimenoista aiheutuvia talouspulmia. Vastuuta siirretään vain muille. Valtionosuuksiakaan ei pystytä korvaamaan nostamalla kunnallisverotusta. Valtio on tosin luvannut maksaa panttaamansa maksut, mutta pelkäänpä, että velvoitteet samalla vain lisääntyvät.
Jäljelle jää vain nopeampi talouskasvu ja työn tuottavuuden parantaminen. Kuntalaiset päättävät itse missä kunnassa tahtovat asua. Liitospäätös ei ole vain kabineteissa tehtävissä. Jos päätös on liittymisen puolesta, niin sen mukaan on sitten elettävä.
Totta on, että tehokkuus saattaa sairaanhoidossa jne kasvaa, suurentamalla yksiköiden kokoja. Tässä piilee myös talouskysymys, että arvokysymys. Millaisissa laitoksissa haluamme että meitä hoidetaan? Nykyisille päättäjille paras rangaistus tulee nykymenolla olemaan se, että he joutuvat itse elämään vanhuutensa oloissa jotka itse ovat luoneet.
Raul Lehto
Eduskuntavaaliehdokas
Perussuomalaiset
JA näin:
Kuntakoot kasvuun?
Pienet kunnat elävät hankalia aikoja. Palvelurakenne uudistuksen velvoitteilla ja ja suurten kuntien kaavoittamis pyrkimyksillä kulissien takana perustellaan ja junaillaan kuntaliitoksia. Yhteistyö ei enää kelpaa, tahdotaan suurempia ympyröitä.
Suurikuntakoko tuo ilmeisesti itsetuntoa ja pienikokoiset kunnat kärsivät uskottavuusongelmista. Pienikin voi silti olla suuri, hyödyllinen ja uskottava vaihtoehto.
Suuri ei ole aina sama kuin menestynyt. Kuntalaisille tärkeämpää voi olla, että heidän asioitaan hoidetaan lähellä, pienissä ihmisläheisissä yksiköissä. Suuremmissa yksiköissä asiakkaiden kanssa ei ehditä tekemään samalla tavalla töitä, seuraavan asiakkaan sisäänsaaminen on tärkeämpää. Toki liitoksia voidaan perustella palveluje turvaamisella, mutta palvelut voivat todellisuussa sijaita kymmenien kilometrien päässä. Palvelujen turvaaminen tarkoittaa myös sitä, että ne ovat tavoitettavissa, ei pelkästään olemassa.
Pienissä kunnissa ja organisaatioissa päätökset tehdään heti ja ilman turhaa byrokratiaa. Asioita ei vatvota seminaareissa ja neuvostoissa.
Pienissä kunnssa ihmisellä on mahdollisuus tulla kuulluksi. Ilman, asioista riidellään eri oikeusasteissa vuositolkulla, jonka jälkeen sitä käsittelee joku toimikunta, joka päätyy siihen, ettei asioita voi noin vain muuttaa. Pienessä kunnassa myös kuntalaiset tietävät asioiden tilasta aiemmin. Mahdollisuus vaikuttaa oman elinympäristönsä kehitykseen säilyy siellä minne se kuuluu.
Pienet kunnat ovat monesti myös joustavia. Ne kykenevät muuttumaan vikkelästi, kun yhteiskunta sitä vaatii. Ison laivan kääntäminen on iso homma - sanotaan. Ison kunnan byrokratian muuttaminen on konesti mahdotonta. Päätöksen teolla on liian monta askelmaa ja ristiriitaista eturyhmää.
Pienessä kunnassa kuntalaisilla on käytännön tasolla mahdollisuus olla mukana ja sitoutunut omaan elinympäristöönsä. On parempi olla pieni ja ketterä kuin kankea ja kopea
Suomalaisen yhteiskunnan uudistuksessa on ensisijaisena päämääränä peräänkuulutettu talouden kilpailukykyä. Aineettoman talouden arvot ovat unohtumassa, ihmiset ja heidän arjen hyvinvointinsa? Talouden ja yhteiskunnan päämäärät ja keinot ovat menossa sekaisin. Tulevaisuuden päämääräksemme tulisi asettaa ihmisten ja perheiden arjen hyvinvointi.
Pienikin kunta voi pärjätä ketteryydellä, oikealla fokuksella ja ennen kaikkea edelläkävijyydellä. Muita seuraamalla ei voi enää pärjätä.
Missä on se kunta josta tulisi tehdä edelläkävijä ihmisten arjen hyvinvoinnissa sekä ihmiskeskeisen kuntamallin luojana ja toteuttajana. Sellaiseen kuntaan on hyvä tulla asumaan ja yrittämään.
Pienillä kunnilla on tietysti myös ongelmia, on kyettävä vastaamaan ympäristön muuttuviin haasteisiin myös jatkossa. Yhteinen päämäärä, visio, arvoperusta ja rahoitus kehityshankkeille täytyy löytyä. Miten markkinatalouden mallia voi soveltaa julkiselle sektorille ja miten ei? Arjenhyvinvointi on monen tekijöiden summa ja samalla myös niiden puristuksissa.
Raul Lehto
PS
Toivottavasti Pyhtää ja Kotka eivät todellakaan yhdisty. Pyhtää voi painaa vaikka Suur-Loviisa. Saatanan länsi-kymiläiset!
Taas näkee että poijat on kansakoulu pohjalla liikkeellä..Venäläiset tulee ja ostaa ko pyhtään.
Samaa pöpinää aina, nää sällit ennen teki politikkaa
rannoilla nyt netissä.
tää ei johda minnee. ei riitä kirjoitukset
tarvitaan tekoja,
Paikallislehtien lisäksi kannattaa tosiaan pistää tekstit ja teesit myös tänne näkyviin.
Kiitos myös V??lle kun poimit nuo minunkin juttuni luettavaksi.
Hyvä kirjoitus Raul! Meillä täällä pohjoisessa päädyttiin ratkaisemaan ongelmat kertaheitolla, perustetaan uusi suurkunta: Kouvolankoski!
Nimihän on suorastaan "nerokas".
Nyt sitten vain seuraillaan kuinka asiat alkavat rullaamaan. Minä todellakin toivon, että KS:ssa ollut juttu uudesta suurhallista Kouvolankosken seudulle oli täydellinen uutisankka.
Täällä lienee kuitenkin monta muuta ja tärkeämpää asiaa hoidettavana.
Itse kirjoitin tästä kuntaliitoksesta mm. näin:
"Demokratia on hallitusmuoto, jossa politiikasta päätetään enemmistön mielipiteen mukaan päätöksentekomenetelmässä, joka on avoin kaikille tai useimmille kansalaisille.
Jokainen voi nyt sitten tykönään miettiä, tuliko tämä demokratian määritelmä täytetyksi tässä(kään) asiassa.
Itse kyseenalaistin, en pelkästään ollut vastaan.Halusin keskustelua puolesta ja vastaan. Ja selvitysmies Riepulan selvitys ei todellakaan ollut mikään selvitys vaan mainosesitys. Minä TODELLAKIN epäilen, että demokratiavaje vain pahenee tulevassa suurkunnassa. Vai kuvitteleeko joku, että Jaalasta valittu henkilö saa ajetuksi oman entisen kuntansa asioita nyt paremmin? Jos nyt Jaalasta joku uuteen valtuustoon pääsee. Siis ilman kiintiöitä".
Kyllähän pelkkä kuntaliitoksesta keskustelu tyrmättiin "hölmöksi, änkyröinniksi ja turhaksi jarrutteluksi". EI saa kyseenalaistaa, EI olla eri mieltä. Eli kyllä täällä seudulla selvitysmies Esko Riepula vei kuntien valtuustoja kuin litran mittaa. Tämä ns. selvitys oli siis pelkästään mainosbuffi uudelle kunnalle. Vailla kriittistä ja tasapuolista keskustelua. Ei siis ollut mikään ihme, että asumme 1.1 2009 lähtien kunnassa,jonka nimi on Kouvolankoski. Kyl meiän nyt kelpaa...
Kun teillä on siitä nimestä ollut vääntöä, niin eikö annettaisi nimeä kätilön mukaan? Riepula!
Krapula, rahapula tai suukapula.
Sieltä Pyhtäältä taitaa myös löytyä sinulle Raul töitä, niin ei tarvitse käydä täällä Kotkassa asti niitä ansioita hankkimassa...
..riittääkö kauan kun EU lopetti sokerintuotannon. Saahan sitä nyt jumalauta kotkalainenkin käydä Pyrolilla..
Taitaa olla jänkkääjä ihan lähellä...
Sama vanha perustelu. Kotkalaiset ei siis saa käydä Haminassa tai Kouvolassa työssä, eikä päin vastoin. Eikä Loviisasta tai Porvoosta saa käydä Kotkassa tai Helsingissä työssä?
Eipä Kotkasta löytynyt tämän paikan täyttäjää..
Tai saman tien kaikki savolaiset pitää ajaa tästä New Yorkista pois?
R Lehto