on se nyt aika selvää et abortti ei oo paras ratkaisu jos kaikki sen tehneet katuvat sitä ja eivät voi unohtaa sitä koskaan. Oma siskoni joka on 24 teki abortin ja kyllä hänestä huomaa etteivät asiat ole vieläkään kunnossa vaikka siitä on jo kulunut 3 vuotta. Abortti on vankilasta pääseminen. sellaisesta ihmisestä ei ikinä tule aidosti onnellista ihmistä.
Tulos on
Sami
201096
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Voi kuule, minä tunnen monia ihmisiä, jotka ovat hankkineet raskaudenkeskeytyksen ja elävät onnellista ja hyvää elämää edelleen. Eivätkä kadu ja kieriskele itsesäälissä.
minä!
Ja mieti paljonko näitä abortin tehneitä sitten olisikaan psykiatrian klinikoilla, nimittäin abortteja tehdään Suomessa yli kymmenentuhatta vuositasolla!!!
Abortti on paikallaan ja tarpeellinen. Ilman sitä meillä olisi paljon maksettavia huostaanotettuja lapsia ja laittomaan aborttiin kuolleita tyttöjä ja naisia.
Täällä ei kenenkään tarvii asiaa myöntää. Näyttää nimittäin pirun paljon kivammalta, kun saa hurskastella, että kaikkien lasten pitää antaa syntyä...
Eivät ne minunkaan tuntemani naiset kadu eivätkä kieri itsesäälissä, eikä itsesyytöksessä. Jos abortista pitää "kärsiä" kamalasti, ei mielenterveys ole kyllä muutenkaan kunnossa...ei varmasti!
Olen kanssasi osittain samaa mieltä. Minusta abortti on murha, ne jotka eivät niin ajattele, eivät myöskään kadu aborttia. Mikseivät ihmiset huolehdi ehkäisystä jos eivät halua vauvaa? Minä olen 17 ja odotan vauvaa, enkä ole edes harkinnut tehä aborttia. Olen vain onnellinen siitä että saan vauvan, vaikka se ei ollutkaan suunnitelmissa aivan vielä. Ei ole vauvan vika että äiti on vahingossa käynyt jonkun kanssa pitämässä hauskaa. Minusta ihmisten pitäisi ottaa enemmän vastuuta!!!!!! Kaikki ajattelevat vain itseään, eivätkä sitä lasta, joka joutuu kuolemaan.
Sinuna minä en puhuisi yhtään mitään ehkäisystä tai vastuusta, ottaen huomioon että lapsesi ei ollut "suunnitelmissa aivan vielä". Kukaan ei pidä "vahingossa hauskaa", jos on vähänkään vastuuntuntoinen ja järkevä. Kyllä huomaa, että olet 17-vuotias.
Tämä 17-vuotias ainakin tekee ratkaisunsa itse ja kantaa vastuun omista teoistaan. Ja on muuten todella vastuuntuntoinen!
Kukaan ei tosiaan kyllä pidä vahingossa hauskaa, mutta en siltikään puhuisi kakarasta. Ehkä ilmaisi itsensä hiukan kehnosti..
on ymmärtää toisen paras...siis tässä tapauksessa lapsen paras.
Onko se sitten kerrottu, mene ja tiedä!
Valmiin ajatuksen yleistäminen koskemaan kaikkia ei ole ok.
Kaikista 17 kesäisistä ei tosiaan ole vanhemmiksi.
Ja miten tuntematta voit sanoo, onko hän vastuullinen?
Vastuullisuus voi tarkoittaa myös aborttia tai vapaaehtoista luopumista lapsesta, kun katsoo, ettei itse ole sopiva kasvattajaksi. Se on muuten tosi vastuunottoa!
ole pahinta mitä voit vauvallesi aiheuttaa...
Lapsen paras on, jos hänellä on rakastavat vanhemmat. Alkuperäinen kirjoittaja on varma päätöksestään ja uskon, että hän rakastaa lastaan. Siksi hän on mielestäni vastuullinen.
Totta, että abortti ja adoptio ovat myös vastuullisuutta, mutta vain silloin kun itse katsoo ettei kykene huolehtimaan omasta lapsestaan.
Kaikista 17v tytöistä ei todellakaan ole äidiksi, mutta niistä joista on, ovat yleensä vastuullisia vanhempia, jotka rakastavat ja huolehtivat lapsestaan.
Ihan häikäsee!
Jos vanhemmasta ei ole vanhemmaksi, hän tuskin huutaa sitä kaikkialla, että hän on vastuuton!
Huostaanotossakin laitetaan hanttiin yleensä viimeiseen asti, viedään juttu oikeuteen ja hallinto-oikeuteen. Koska ei olla vastuuttomia omasta mielestä. Vaikka muut olisivatkin sitä mieltä...
Tämän kautta ei ainakaan KUKAAN pysty sanomaan toisesta onko vai ei vastuuton. Sillä perusteella, jos sanoo lastaan rakastavansa, kun ei päivääkään ole vielä äitinä ollut!!
Parempi kun jättää asian arvioinnin kokonaan.
Saa esittää arviota, jos siltä tuntuu! Iteki teet sitä koko ajan!
Jokainen toki tekee ratkaisusnsa itse, mutta minä olinkin täällä vain sanomassa sen, että MINUN mielestäni ei ole vastuuntuntoista a) hankkia lapsia noin nuorena ja b) "pitää vahingossa hauskaa".
Minä en muuten ole niitä ihmisiä, jotka kirjoittavat nimen tilalle osan mielipiteestään. "Kakara" on nimimerkki siinä missä "Babykin", joten tarkoitukseni ei todellakaan ollut kutsua ketään kakaraksi.
MINUN mielestäni taas ikä ei ole ratkaiseva tekijä vastuuntuntoisuuden määrittämisessä.
Ja samaa mieltä olen tuosta, että kukaan ei "pidä vahiningossa hauskaa".
Anteeksi; ymmärsin väärin tuon nimimerkkisi.
>>MINUN mielestäni taas ikä ei ole ratkaiseva tekijä vastuuntuntoisuuden määrittämisessä. (henna)
Selvä se. Riippuu varmasti tapauksesta.
Jos kerran, olet iloinen vauvasta, mikset harrasta tulevaisuudessa seksiä ilman ehkäisyä.
vertaus...
Jos saisit joltain joka kuukausi 10 000 euroa, ottaisitko sen vastaan? Luulisin, että ottaisit. Joten mikset sitten yrittäisi saada lasta koko ajan, kun se kerran on niin iloinen asia?
Toivottav asti tämä laajensi ajatuskuvaasi...
Äitini, mummoni ja siskoni ovat samaa mieltä, ovatko hekin mielestäsi 17 vuotiaita? Taisit ymmärtää väärin... Mutta ei siitä sen enempää... Vaikkei lapsi ollutkaan suunnitelmissa, kuka on sinulle sanonut, etten halunnut lasta? Halusin äidiksi nuorena, mutta emme lapsen isän kanssa aikoneet tehdä lasta ennen kuin 2 vuoden kuluttua, sitten kun lapsen isä pääsee armeijasta.. Se oli ainoa syy, miksi aioimme odottaa, mutta jätimme ehkäisyn silti pois (tiesimme kyllä että voin tulla raskaaksi!) En puhunut itsestäni, kun puhuin tuosta hauskanpidosta. Satun vain olemaan nuori ja olen nähnyt, kuinka nuoret humalassa jättävät ehkäisynsä pois koska eivät älyä mitään, eikö se silloin tapahdu vahingossa??? Ja jos tämmöinen vahinko tapahtuu, pitäisi kantaa siitä vastuu.. Minä halusin oman lapseni, eikä ollut yllätys, kun olin raskaana, tiesin koko ajan mitä tein ja mitä siitä seuraa! Ja vaikka lapsi olisikin saanut alkunsa jonkun yhden illan juhlimisen seurauksena, olisin silti pitänyt sen. Jotkut ihmiset vaativat sanatarkan selvennyksen ennen kuin ymmärtävät sen itse asian!!!
Enkö minä ole jo äiti? Vaikka vasta odotankin vauvaa, voin silti tuntea sen ja huolehtia siitä, lapsi on jo olemassa ja minä olen sen äiti, siis olen äiti! Tarkoitat kai, että koska en ole kertaakaan korjannut vauvani kakkoja, en voi myöskään rakastaa sitä (,enkä olla äiti)??!! Olen nähnyt sen ja vaikka se olisi kuinka viallinen tai sairas, rakastan sitä silti! Vai enkö voi muka rakastaa lastani koska se ei ole vielä syntynyt? Sinustako rakkaus vain yhtäkkiä iskee kun saa lapsen syliin? Jos esim. synnytyksessä tulee ongelmia ja pitäisi valita vauvan ja omani hegen puolesta, säästäisin ennemmin lapseni hengen, kuin omani. Ja mistä se voisi johtua? Säälistä en sitä tekisi, en myöskään siksi, että se saattaisi olla parempi ihminen kuin minä.. vaan siksi koska rakastan omaa vauvaani niin paljon, että kuolisin sen puolesta!
Harrastan seksiä ilman ehkäisyä taas sitten, kun haluan toisen vauvan. Ja jos tarkoitat, että jos saisin joka kuukausi uuden vauvan, ottaisinko vastaan? Ottaisin jos saisin tuon 10 000 myös joka kuukausi. En hanki lapsia, jos tiedän ,etten kykene niitä elättämään.
Eli jos ihmiset tietävät, etteivä he voi huolehtia lapsesta, he myöskin käyttävät ehkäisyä tai luovuttavat lapsen pois, mutta eivät tapa sitä.
( ja en välttämättä ottaisi tuota rahaa... Minusta raha ei tee onnelliseksi, sitä pitäisi olla vain sen verran että pärjää..)
...jaat mielipiteesi täällä.
Pienet kivetkin hyppelehtivät mielenkiinnosta.
Millä tavalla se on sinulta pois, jos joku vapaasta tahdostaan haluaa purkaa sydäntään täällä?
mieltä. Kaikille elämä tuo vaikeita asioita ja pettymyksiä. Niitä pitää vain yrittää jokainen kohdallaan minimoida, etteivät menisi yli oman henkilökohtaisen kestokyvyn. Jos joskus elämässään tahtoo lapsen, niin kannattaa ottaa vastaan se, joka on alkunsa saanut ja mukauttaa oma elämänsä sen mukaan. Itse aloin odottaa lasta, olin liian pienituloinen ja työnantajani edustajineen vastusti raivokkaasti äitiyslomia ja sairaan lapsen takia poissaoloa työstä. Hankin siis lähetteen aborttiin vaikka tunsin haluavani ITSE lasta ja tunsin ettei abortin aiheuttama syyllisyys poistuisi koskaan minun kohdallani. En myöskään olisi mielestäni voinut sallia itselleni enää myöhemminkään lasta, jos olisin joskus päätynyt aborttiin. Sitä kuinka pahoja vaikeuksia ratkaisuni tulevalle lapselleni aiheuttaa en voinut arvioida, koska tulevaisuutta kukaan ei tiedä varmasti. Päädyin tekemään lapsen ilman ympäristön hyväksyntää. Päätin venyttää voimani äärimmilleen. Koville otti sekin ratkaisu, mutta ollaan elossa kaikki. Koen nykyään työnantajani ja koko työpaikan ihmisineen ja lapsen isänkin niin typeräksi arvoiltaan, toimiltaan ja käytökseltään, että oli hyvä, etten antanut niille myöten ja tehnyt niiden takia aborttia.
abortin tehneestä ei tulisi koskaan onnellista - VÄÄRIN! Menee aikansa että tapahtumasta pääsee yli ja tuomitsemalla ei pääse, jos ulkopuoliset vielä moittii kun jo itsekin moittii itseään-Surkuttelu ei myöskään edistä asiaa. Eteenpäin pitää mennä vaikka mitä tapahtuu ihmisen elämässä.
Siskosi jo juuttunut suruun ja ei pääse yli. Jokaisesta pahankin asian kokeensta voi ja tuleekin vielä onnellinen ihminen. muutenhan maailma oliusi täynnä onnettomia ihmisiä, abortin on niin moni tehnyt ja jos kaikki jumiutuisi siihen niin kuka olisi enää työkykyinen tässä maassa? Kyse ei ole tunnekylmnyydestä vaan siitä että osaa jatkaa elämää eteenpäin ja käsitellä sen ikävän asian niin että voi jatkaa elämää eteenpäin - onnellisena.