Minulla on menossa pihasaunassani ( -50 luvulla rakennettu ) mittava remontti ja olisin kysynyt vähän neuvoja.
Sauna on hirsirunkoinen ja muu osa rakennusta on lautavuorattu. Saunasta, pukuhuoneesta ja viereisestä aitasta on nyt purettu sisäkatto sahanpuruineen pois ja lattiat piikattu pois. Sisäkaton sekä lautaverhoillun aitan meinasin eristää villalla ja tuulensuojalevyillä ja saunaosan suhteellisen jykevähkön hirsikehikon jätän sisältä eristämättä. Lattiaan valun alle tietenkin routalevyt ja aitan lattiaan vielä lankkulattia. Kysymys kuuluukin, että kannattaako tämmöiseen saunaan ja muihin tiloihin laittaa minkälainen lämmitys ? Saunaa käytetään mahdollisesti ympäri vuoden ainakin pari kertaa viikossa. Lattialämmitys tietysti olisi mukava, mutta kannattaako laittaa piharakennukseen ? Yksi vaihtoehto olisi laittaa patterit, yksi joka huoneeseen. Onko kenellä kokemuksia tälläisestä remontista ?
Sauna on hirsirunkoinen ja muu osa rakennusta on lautavuorattu. Saunasta, pukuhuoneesta ja viereisestä aitasta on nyt purettu sisäkatto sahanpuruineen pois ja lattiat piikattu pois. Sisäkaton sekä lautaverhoillun aitan meinasin eristää villalla ja tuulensuojalevyillä ja saunaosan suhteellisen jykevähkön hirsikehikon jätän sisältä eristämättä. Lattiaan valun alle tietenkin routalevyt ja aitan lattiaan vielä lankkulattia. Kysymys kuuluukin, että kannattaako tämmöiseen saunaan ja muihin tiloihin laittaa minkälainen lämmitys ? Saunaa käytetään mahdollisesti ympäri vuoden ainakin pari kertaa viikossa. Lattialämmitys tietysti olisi mukava, mutta kannattaako laittaa piharakennukseen ? Yksi vaihtoehto olisi laittaa patterit, yksi joka huoneeseen. Onko kenellä kokemuksia tälläisestä remontista ?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ehdottomasti kannattaa laittaa lattialämmitys. Perusteita on kaksi:
a) Lämmin lattia lisää käyttömukavuutta oleellisesti verrattuna patterein lämmitettyyn.
b) "Puoliksi asutussa" rakennuksessa kosteuskuormitus on kova ja lattialämmityksellä varmistat, että lattiarakenteet kuivuvat käytön jälkeen.
Eristyksestä vielä sen verran, että neuvoisin harkitsemaan vuorivillan(?) käytön sijaan selluvillaeristystä. Selluvilla luovuttaa kosteutta hyvin ja sen ominaisuudet sopivat hyvin yksiin hirsi/lautarakenteen kanssa, koska se toimii purueristeen tapaan.
Muovilla ja "tavallisella eristevillalla" on mädätetty pilalle monta tervettä 50-luvun hirsi-lauta-purutäyte -taloa. Virheitä on eniten tehty siinä, että höyryä läpäisemättömällä kalvolla on tukittu rakenteiden mahdollisuus kuivua, sekä siinä, että lisäeristyksillä on siirretty kastepiste tuulettumattomaan (seinä)rakenteen osaan. Viimemainittu korostuu varsinkin rakennuksessa, joka ei ole täyslämmin koko ajan.
Joo kyllä se olis tietysti kiva se lattialämmitys, mutta en sitä kyllä näillä näkymin ole laittamassa. Jos laitan kosteisiin tiloihin suunnitellun patterin lauteiden alle, joka pitää saunan lämpötilan plussan puolella talvellakin ja lattioille ritilät joiden päällä kävellään, niin käyttömukavuus on melkein samaa luokkaa. Tietysti pitää muistaa kylpemisen jälkeen polttaa vielä pari puuta pesässä, että sauna kuivuu. Saunan hirret ovat noin 20 cm paksuja ja aikaisemmin sauna on ollut ilman lisäeristystä. Nyt ajattelinkin, että olisko sellainen uretaanilevy hirren ja paneelin välissä toimiva eriste vai kannattaako yleensä laittaa mitään ? Tietenkin ilmarako hirren ja uretaanin väliin. Ainakaan se kosteus ei siihen imeytyisi.
Villaa ei kosteisiin tiloihin tule kuin kattoon ja siihen väliin meinasin laittaa alumiinipaperin. Onkohan miten paljon kalliimpaa se selluvilla ?
Käy se noinkin katon eristys, että laitat alumiinin ja tavallisen villan. Alumiinipaperin kanssa vaan täytyy olla tosi huolellinen, ettei siihen jää reikiä. Selluvillalla vähentää riskiä vesivammasta. Siitä on aikaa, kun itse laitoin, mutta muistaakseni sellu oli noin kolmanneksen tavallista villaa hintavampaa. Parasta kysellä kauppiailta, sillä rapiassa kymmenessä vuodessa on tainnut tulla muutoksia hintasuhteisiin.
Ei uretaania hirren pariksi. Noin vahvat hirret eivät tarvitse mitään lisäeristystä muutenkaan, eikä varsinkaan hengittämätöntä uretaania. Käytännössä myöskin niin, että kuivumisen takaava ilmarako johtaa lämmön ulos ja päädyt paljasta hirsiseinää heikompaan lämmöneristykseen sekä höyrykuormitukseen katon ja seinän yhtymäkohdassa. Laita vain paneliverhous, jonka sitten kyllästät pellavaöljyllä tai jollain "sasulla". Pelkkä paneli ei toimi lämpösulkuna ja silloin hirsiseinän ja verhouksen välillä ilmavirtaus jää vähäiseksi joskin riittäväksi takaamaan kuivumisen. Sentin rako seinä- ja kattopanelien välissä riittää ja sen saat sievästi piiloon varjolistalla.
Lattiaritilöillä toki pärjää. Puu on ihan miellyttävä alunen astella, mutta vaatii vaivannäköä pitää puhtaana. Muoviritilääkin kokeilin ennen remonttia, mutta se oli kolea ja todella pirullinen pitää siistinä.
Minä olen remppaamassa samanlaista pihasaunaa, kuin TDK sillä erolla, että seinät ovat lautaa.
Yläpohjassa on purueriste (n. 20 cm), jonka jätän paikalleen, päälle puhallusvillaa n. 25 cm.
Seiniin ei alkuperäisestä jäänyt kuin muutama hyväkuntoinen tolppa!
Mainitsit tuossa, että tällaisten vanhojen rakennusten eristyksissä on tehty paljon sutta väärillä menetelmillä. Voinko laittaa muovin kattoon, sehän ei sitten hengittäisi lainkaan?
Näistä asioista on paljon väännetty kättä, tälläkin palstalla on kehotettu ehdottomasti laittamaan aina muovit seiniin ja kattoon. Ota siitä sitten selvää, mikä on se oikea tapa...
Yhtä ja ainoaa oikeaa ratkaisua ei ole olemassakaan. Kädenväännön sattuessa asetun siihen koulukuntaan, joka ei halua muovia rakennuksiinsa. Perustelu on yksinkertainen: olen aikanaan tehnyt ammattilaisena hirsirakennuksia vanhoja käsityöläisperinteitä noudattaen (tulee vieläkin veisteltyä savusaunoja ym. pieniä hirsikehikoita kulut peittävänä harrastuksena, vaan en urakoi avaimet käteen enää/toistaiseksi) ja saneerauksia 70-luvun taloihin sekä niihin aikoihin ensimmäistä kertaa remontoituihin vanhempiin hirsi- tai pururakennetaloihin. Käytännön työ on osoittanut, että muovi ja puu ovat yhdistelmä, joka vaatii huolellista suunnittelua, täsmällistä toteutusta ja ymmärrystä fysiikasta sekä erilaisten materiaalien ominaisuuksista.
Muovin ongelma on sen epävarma höyrynpidätyskyky ja jyrkkärajaisuus. Sillä saa tukittua tehokkaasti vesihöyryn kulun ja huokoisempien materiaalien mahdollisuuden hengittää. Samalla on vaara aiheuttaa kovia "höyry-pistekuormia" niihin kohtiin, jotka jäävät asennusvaiheessa rikki (huom! sähkörasiat ja läpiviennit) tai tiivistämättä saumoista. Oma lukunsa ovat osittain muovitetut rakenteet - siis vaikkapa se tilanne, jota itse olit miettinyt: muovi katossa, mutta ei seinissä (?). Todella riskaabeli ratkaisu. Muovitetun ja muovittamattoman rajassa on kohta, johon vesihöyryn pyrkimys ulos (lämpimästä) ja sisään (kylmässä) rakennuksessa kulminoituu. Ei oikein ole mitään toimivaa keinoa samalla estää veden tiivistymisen aiheuttama kostuminen sekä lämmönhukka; tuuletus vuotaa lämmöt pihalle ja tiukka rakenne kerää veden mädättämään puurakenteen.
Eristä koko rakennus muovilla ja laita siihen toimiva ilmanvaihto venttiilein tai sitten et käytä muovia lainkaan ja ilmanvaihto tapahtuu "perinteisesti" hengittävän rakenteen läpi. Tarkoituksesi ilmeisesti on käyttää lämpöeristeenä Lasi/kivivillaa ja sen pariksi suosittelen muovitusta. Noiden eristeiden vedenpidätys- ja luovutuskyky on niin olematon, että niiden sisään jäävät puurakenteet ovat vaarassa hapantua, jos eristyksiin pääsee vesihöyryä.
Mikäli eristät rakennuksen sellu- tai pellavavillalla, et käytä muovia, vaan huokoista tuulensuojapaperia. Kais sitä vieläkin myydään tervapaperin nimellä...?
Sähköistä vielä sananen.
Pihasaunoissahan usein kulkee sähköjen putkituksia kylmän ja lämpimän tilan rajojen yli. Niissä kannattaa muistaa lämpöeristys ja ilman kiertämisen esto kondenssivesien kertymisen välttämiseksi.
Kiitos tukkijätkälle asiallisista vastauksista.