ympäristötuki pois

Itämeren ympäristövaltiot kokoontuovat Helcomin konferensissa vastikään. Päästöt päätettiin sattaa vuoden 1940 tasolle vuoteen 2021 mennessä.
http://www.mtv3.fi/uutiset/txt/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2007/11/582070

Ao. linkissä on asiallinen esitys Itämeren ekologiasta ja päästölähteistä..
http://mikrovillus.joensuu.fi/Forum/viewtopic.php?p=4160&sid=4ab3fa612fda1934b44479ec613cfa17

Siinä havaitaan, että Suomen maatalous ei olekaan Itämeren suurin saastuttaja. Kärkijoukossa ovat Puola, Valko-Venäjä ja Venäjä. Ruotsikin on Suomen edellä. Hups, kuinkas tässä nyt näin kävi?

Useat tahot ovat Suomessa vaatineet ympäristötuen leikkauksia ja poistoa, koska Itämeren tila ei ole parantunut. Eihän se tietenkään ole voinut parantua Suomen päästöleikkauksista, koska osuutemme valumista on alle 10 prosenttia. Jotkut poliitikot ovat rakentaneet koko brändinsä maatalouden kaikkinaiseen vastustamiseen. Yhtenä keskeisimpänä aseena ovat olleet ympäristö ja maatalouden ympäristötukien poistaminen.

Mitä näille tuille , jotka hiertvät monien kengissä, pitäisi tehdä nyt tässä uudessa tilanteessa. Tukia lisää vai pois, vai kohta C: pidetään ennallaan. C-kohta tietenkin inflaatiotarkistuksin.
401414
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 40

Vanhimmat

Tulkintasi kyseisestä tutkimuksesta on tyypillinen maatalousyrittäjän versio.
Tutkimuksessa sanotaan aivan suoraan myös,että " Suomen omiin rannikkovesiin kohdistuvan ihmisen toiminnan aiheuttaman ravinnekuormituksen suurin lähde on maatalous joka aiheuttaa 60% Fosforin ja 40% Typen kokonaismäärästä".
Suomessa maksetaan maataloudelle ympäristötukia vaikka voisi kysyä miksi.

Äänestä
  • Tuo eksponoitu arvio muuttunee aika lailla, sillä vihdoinkin on alettu tehdä parempaa tutkimusta. Ensimmäinen tulos on jo saatu: kosteikko voi poistaa 99,6% ravinteista. Asia on ollut täällä tiedossa jo kauan, mutta eipä se päättäjille ja suurelle yleisölle valkene ilman tutkimuksia (eikä eräille edes useammalla lukukerralla). Ennuste on, että jokisuistoja aletaan kiireesti ennallistaa kaislikoiksi pidättämään kulkeutuvia ravinteita.

    Äänestä

  • zdetjurykx kirjoitti:

    Tuo eksponoitu arvio muuttunee aika lailla, sillä vihdoinkin on alettu tehdä parempaa tutkimusta. Ensimmäinen tulos on jo saatu: kosteikko voi poistaa 99,6% ravinteista. Asia on ollut täällä tiedossa jo kauan, mutta eipä se päättäjille ja suurelle yleisölle valkene ilman tutkimuksia (eikä eräille edes useammalla lukukerralla). Ennuste on, että jokisuistoja aletaan kiireesti ennallistaa kaislikoiksi pidättämään kulkeutuvia ravinteita.

    Itse olen kosteikkouskovainen, ja asiaa tuntematon, myönnän. Olisin valmis lisäämään rahoitusta kosteikkojen rakentamiseen tai jopa rakennuttamiseen jos tuki tosiaan menisi perille. Kiitänkin nyt julksesti kaikkia jo kosteikkoja rakentaneita tai sellaista edes suunnittelevia.

    Kosteikkojen perustamiseen sai tukea vuosina 1995-1999, jolloin kosteikkoja perustettiin 70 kpl (yhteispinta-ala noin 20 hehtaaria). Rahoituksen loppumisen jälkeen kosteikkoja ei ole perustettu - tämä tieto on viime keväältä.

    http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2007/vain_reilu_rahoituspaketti.html

    Suojeluohjelman tavoite oli 20 000 hehtaaria, toteuma on siis 20 ha eli tuhannesosa tavoitteesta. Kyse ei siis ole mahdollisuuksien puutteesta tai päättäjien saamattomuudesta. Nyt teillä onkin hyvä tilaisuus valistaa Realistia, miksi kosteikkoja ei ole perustettu? Arvostan oikeasti vastauksia, kysyn ymmärtääkseni?

    Äänestä

  • Realisti. kirjoitti:

    Itse olen kosteikkouskovainen, ja asiaa tuntematon, myönnän. Olisin valmis lisäämään rahoitusta kosteikkojen rakentamiseen tai jopa rakennuttamiseen jos tuki tosiaan menisi perille. Kiitänkin nyt julksesti kaikkia jo kosteikkoja rakentaneita tai sellaista edes suunnittelevia.

    Kosteikkojen perustamiseen sai tukea vuosina 1995-1999, jolloin kosteikkoja perustettiin 70 kpl (yhteispinta-ala noin 20 hehtaaria). Rahoituksen loppumisen jälkeen kosteikkoja ei ole perustettu - tämä tieto on viime keväältä.

    http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2007/vain_reilu_rahoituspaketti.html

    Suojeluohjelman tavoite oli 20 000 hehtaaria, toteuma on siis 20 ha eli tuhannesosa tavoitteesta. Kyse ei siis ole mahdollisuuksien puutteesta tai päättäjien saamattomuudesta. Nyt teillä onkin hyvä tilaisuus valistaa Realistia, miksi kosteikkoja ei ole perustettu? Arvostan oikeasti vastauksia, kysyn ymmärtääkseni?

    kattaa edes suunnitelukustannuksia

    Äänestä

  • ei tainnut kirjoitti:

    kattaa edes suunnitelukustannuksia

    Eli tuki oli riittämätöntä? Linkkaa jos sinulla on lukuja?

    Äänestä

  • Realisti. kirjoitti:

    Itse olen kosteikkouskovainen, ja asiaa tuntematon, myönnän. Olisin valmis lisäämään rahoitusta kosteikkojen rakentamiseen tai jopa rakennuttamiseen jos tuki tosiaan menisi perille. Kiitänkin nyt julksesti kaikkia jo kosteikkoja rakentaneita tai sellaista edes suunnittelevia.

    Kosteikkojen perustamiseen sai tukea vuosina 1995-1999, jolloin kosteikkoja perustettiin 70 kpl (yhteispinta-ala noin 20 hehtaaria). Rahoituksen loppumisen jälkeen kosteikkoja ei ole perustettu - tämä tieto on viime keväältä.

    http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2007/vain_reilu_rahoituspaketti.html

    Suojeluohjelman tavoite oli 20 000 hehtaaria, toteuma on siis 20 ha eli tuhannesosa tavoitteesta. Kyse ei siis ole mahdollisuuksien puutteesta tai päättäjien saamattomuudesta. Nyt teillä onkin hyvä tilaisuus valistaa Realistia, miksi kosteikkoja ei ole perustettu? Arvostan oikeasti vastauksia, kysyn ymmärtääkseni?

    Johan minä kuukausia sitten kaivoin ne oikeat luvut esille ja ne ovat huomattavasti suurempia pinta-aloja mitä silloin saatiin aikaan. Suoraan sanottuna, en viitsi enää etsiä samoja juttuja ja toivon, että mikäli johonkin väitteeseen tulevaisuudessa kaivetaan viralliset luvut, niin se myös muistettaisiin, eikä jatkossa yritetä tunkea niitä jo kumottuja lukua totuutena.

    Äänestä

  • Realisti. kirjoitti:

    Itse olen kosteikkouskovainen, ja asiaa tuntematon, myönnän. Olisin valmis lisäämään rahoitusta kosteikkojen rakentamiseen tai jopa rakennuttamiseen jos tuki tosiaan menisi perille. Kiitänkin nyt julksesti kaikkia jo kosteikkoja rakentaneita tai sellaista edes suunnittelevia.

    Kosteikkojen perustamiseen sai tukea vuosina 1995-1999, jolloin kosteikkoja perustettiin 70 kpl (yhteispinta-ala noin 20 hehtaaria). Rahoituksen loppumisen jälkeen kosteikkoja ei ole perustettu - tämä tieto on viime keväältä.

    http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2007/vain_reilu_rahoituspaketti.html

    Suojeluohjelman tavoite oli 20 000 hehtaaria, toteuma on siis 20 ha eli tuhannesosa tavoitteesta. Kyse ei siis ole mahdollisuuksien puutteesta tai päättäjien saamattomuudesta. Nyt teillä onkin hyvä tilaisuus valistaa Realistia, miksi kosteikkoja ei ole perustettu? Arvostan oikeasti vastauksia, kysyn ymmärtääkseni?

    Pitää vielä huomauttaa, että itäämeren kannalta tehokkain kosteikko on se, joka on suoraan siinä joen suistossa ja mieluummin vielä kaupungin edustalla.

    On siis myös tutkittu, että 74% fosforista pidättyy ennen merta oleviin vesistöihin, jolloin on pakko saada lisää tehoa suoraan siihen mereen laskevan veden puhdistukseen. Lisäksi kaupunkien viheralueiden päästöt jäävät nykyisin kokonaan käsittelemättä ja ne ovat pelloilta tulevia suurempia.

    Äänestä

  • suora vastaus: Siksi että täyttää hallinnon
    asettamat vaatimukset maa-analyysiin perustuvasta
    peltojen lannoituksesta,noudattaa lannan
    levityksestä annettuja määräyksiä.Lisäksi pitää
    noudattaa suojakaistojen ja piennarten leveyttä
    koskevia määräyksiä, Testauttaa Kasvinsuojelu-
    ruiskunsa joka vides vuosi.Hankkii täysin
    turhaa kirjallisuutta kasvinsuojelusta, vaikka
    samat asiat voi lukea torjunta-ainepakkauksista.
    Käy hallinnon määräämissä tyhjänpäiväisissä
    maksullisissa koulutustilaisuuksissa joissa
    opetettavilla on enemmän tietoa kuin opettajalla.
    Sitoutuu jättämään kolmasosan pelloistaan
    kasvipeitteiseksi syksyllä. Eli tyytyy
    satotason laskuun ja pilkun tarkkaan kirjanpitoon
    tekemisistään. Mitään vaatimusta millään
    aikavälillä toimien tuloksista ei tietääkseni
    ole asetettu. Byrokraateille riittää töitä ja
    Itämeri pelastuu jos on pelastuakseen.

    Äänestä

  • Realisti. kirjoitti:

    Itse olen kosteikkouskovainen, ja asiaa tuntematon, myönnän. Olisin valmis lisäämään rahoitusta kosteikkojen rakentamiseen tai jopa rakennuttamiseen jos tuki tosiaan menisi perille. Kiitänkin nyt julksesti kaikkia jo kosteikkoja rakentaneita tai sellaista edes suunnittelevia.

    Kosteikkojen perustamiseen sai tukea vuosina 1995-1999, jolloin kosteikkoja perustettiin 70 kpl (yhteispinta-ala noin 20 hehtaaria). Rahoituksen loppumisen jälkeen kosteikkoja ei ole perustettu - tämä tieto on viime keväältä.

    http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2007/vain_reilu_rahoituspaketti.html

    Suojeluohjelman tavoite oli 20 000 hehtaaria, toteuma on siis 20 ha eli tuhannesosa tavoitteesta. Kyse ei siis ole mahdollisuuksien puutteesta tai päättäjien saamattomuudesta. Nyt teillä onkin hyvä tilaisuus valistaa Realistia, miksi kosteikkoja ei ole perustettu? Arvostan oikeasti vastauksia, kysyn ymmärtääkseni?

    Kosteikko on tehokas keino pidättää hiukkasten mukana kulkeutuvaa fosforia. Itse olen rakentanut hieman vajaa 6 hehtaaria kosteikkoja enkä ole saanut niihin minkäänlaista tukea. Kavereita olen kyllä saanut meinaa olla syksyllä tungosta sorsanmetsästäjistä.

    Äänestä

  • gfkfg kirjoitti:

    Johan minä kuukausia sitten kaivoin ne oikeat luvut esille ja ne ovat huomattavasti suurempia pinta-aloja mitä silloin saatiin aikaan. Suoraan sanottuna, en viitsi enää etsiä samoja juttuja ja toivon, että mikäli johonkin väitteeseen tulevaisuudessa kaivetaan viralliset luvut, niin se myös muistettaisiin, eikä jatkossa yritetä tunkea niitä jo kumottuja lukua totuutena.

    Luen sen mielelläni. Ei tarvitse kirjoittaa uudelleen.

    Äänestä

  • fmhfg kirjoitti:

    Pitää vielä huomauttaa, että itäämeren kannalta tehokkain kosteikko on se, joka on suoraan siinä joen suistossa ja mieluummin vielä kaupungin edustalla.

    On siis myös tutkittu, että 74% fosforista pidättyy ennen merta oleviin vesistöihin, jolloin on pakko saada lisää tehoa suoraan siihen mereen laskevan veden puhdistukseen. Lisäksi kaupunkien viheralueiden päästöt jäävät nykyisin kokonaan käsittelemättä ja ne ovat pelloilta tulevia suurempia.

    Miten olisi järkevää puhdistaa jokea vasta kaupungin edustalla? Toki rehevöityminen parhaiten näkyy siellä parhaiten, mutta ongelma on kuitenkin päästöjen lähteessä, ei loppusijoituksessa.

    --

    "On siis myös tutkittu"

    Ei ole jos sinulla ei ole faktaa. Ilkikurisesti: "On siis myös tutkittu ettei tuo pidä paikkaansa."

    --

    Kaikkien kommenttien Äiti:

    "Lisäksi kaupunkien viheralueiden päästöt jäävät nykyisin kokonaan käsittelemättä ja ne ovat pelloilta tulevia suurempia"

    Häkellyn tietämyksesi edessä.

    Äänestä

  • rakentamaan kirjoitti:

    Kosteikko on tehokas keino pidättää hiukkasten mukana kulkeutuvaa fosforia. Itse olen rakentanut hieman vajaa 6 hehtaaria kosteikkoja enkä ole saanut niihin minkäänlaista tukea. Kavereita olen kyllä saanut meinaa olla syksyllä tungosta sorsanmetsästäjistä.

    6 ha kuulostaa jo todella suurelta alueelta kosteikoiksi. Osaatko arvioida mitä niiden rakentaminen on kustantanut? Varmasti summa riippuu alueesta, oman työn osuudesta jne, mutta jotain "nyrkkisääntöä"?

    Äänestä

  • Realisti. kirjoitti:

    Miten olisi järkevää puhdistaa jokea vasta kaupungin edustalla? Toki rehevöityminen parhaiten näkyy siellä parhaiten, mutta ongelma on kuitenkin päästöjen lähteessä, ei loppusijoituksessa.

    --

    "On siis myös tutkittu"

    Ei ole jos sinulla ei ole faktaa. Ilkikurisesti: "On siis myös tutkittu ettei tuo pidä paikkaansa."

    --

    Kaikkien kommenttien Äiti:

    "Lisäksi kaupunkien viheralueiden päästöt jäävät nykyisin kokonaan käsittelemättä ja ne ovat pelloilta tulevia suurempia"

    Häkellyn tietämyksesi edessä.

    Kuka näitä jaksaa jauhaa, aikoja sitten jo samat asiat käsitelty. Etsi jostain loppukesän ketjusta.

    Ympäristöministeriön tutkimuksia olivat, mutta en minä niitä aio enää etsiä. Jos ei uskottu silloin, niin tuskin kelpaa nytkään.

    Äänestä

  • cgj,gj kirjoitti:

    Kuka näitä jaksaa jauhaa, aikoja sitten jo samat asiat käsitelty. Etsi jostain loppukesän ketjusta.

    Ympäristöministeriön tutkimuksia olivat, mutta en minä niitä aio enää etsiä. Jos ei uskottu silloin, niin tuskin kelpaa nytkään.

    Lähde on hukassa, mutta sopimuksia on 294 ja hehtaareita yhteensä 520.

    Äänestä

  • fdh kirjoitti:

    Lähde on hukassa, mutta sopimuksia on 294 ja hehtaareita yhteensä 520.

    Tuota kosteikkosopimusten lähdettä en aio etsiä, mutta tässä on tuo ravinteiden pidättyminen:

    FINNISH ENVIRONMENT 15 | 2007
    Finnish Environment Institute (SYKE)
    The publication is available in the internet:
    http://www.environment.fi/publications
    Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2007
    ISBN 978-952-11-2670-3 (pbk.)
    ISBN 978-952-11-2671-0 (PDF)
    ISSN 1238-7312 (print)
    ISSN 1796-1637 (online)



    s.21
    In total, 42% of N and 73% of P which reached the surface waters was retained in
    the network of streams and lakes without entering the Gulf of Finland (Fig. 2.7.). The
    impact of a pollution source thus depends on its distance from the river mouth and
    on the lake percentage of the catchment. Coastal pollution sources, loading more per
    emission unit than far inland sources, therefore require more attention.

    Mikä siinä oikein on että kovasti kritiikkiä esitetään, mutta sitten ei viitsitä yhtään selata virallisia julkaisuja ja väitetään asiaa tietämättä ihan omituisia juttuja. Lukekaa enemmän, niin ei tarvitse luulla.

    Äänestä

  • dfjdf kirjoitti:

    Tuota kosteikkosopimusten lähdettä en aio etsiä, mutta tässä on tuo ravinteiden pidättyminen:

    FINNISH ENVIRONMENT 15 | 2007
    Finnish Environment Institute (SYKE)
    The publication is available in the internet:
    http://www.environment.fi/publications
    Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2007
    ISBN 978-952-11-2670-3 (pbk.)
    ISBN 978-952-11-2671-0 (PDF)
    ISSN 1238-7312 (print)
    ISSN 1796-1637 (online)



    s.21
    In total, 42% of N and 73% of P which reached the surface waters was retained in
    the network of streams and lakes without entering the Gulf of Finland (Fig. 2.7.). The
    impact of a pollution source thus depends on its distance from the river mouth and
    on the lake percentage of the catchment. Coastal pollution sources, loading more per
    emission unit than far inland sources, therefore require more attention.

    Mikä siinä oikein on että kovasti kritiikkiä esitetään, mutta sitten ei viitsitä yhtään selata virallisia julkaisuja ja väitetään asiaa tietämättä ihan omituisia juttuja. Lukekaa enemmän, niin ei tarvitse luulla.

    Tässä suora linkki tuoho äsken siteeraamaani julkaisuun.
    http://www.environment.fi/download.asp?contentid=67872&lan=en

    Ei näytä olevan suomeksi, mutta lukekaa tuo niin se miten ja mistä ravinteet mereen kulkeutuvat, on aika paljon helpompi ymmärtää.

    Äänestä

  • Realisti. kirjoitti:

    Miten olisi järkevää puhdistaa jokea vasta kaupungin edustalla? Toki rehevöityminen parhaiten näkyy siellä parhaiten, mutta ongelma on kuitenkin päästöjen lähteessä, ei loppusijoituksessa.

    --

    "On siis myös tutkittu"

    Ei ole jos sinulla ei ole faktaa. Ilkikurisesti: "On siis myös tutkittu ettei tuo pidä paikkaansa."

    --

    Kaikkien kommenttien Äiti:

    "Lisäksi kaupunkien viheralueiden päästöt jäävät nykyisin kokonaan käsittelemättä ja ne ovat pelloilta tulevia suurempia"

    Häkellyn tietämyksesi edessä.

    Huomaa nyt vielä, ettei viheralueilta tulevia hulevesiä puhdisteta mitenkään, noille alueille levitetään koko se ravinnemäärä mikä pelloilta sadon mukana poistuu ja lisänä ovat vielä tuontielintarvikkeiden ravinteet. Mikään ei pidätä viheraluilta tulevia ravinteita, sillä noilta alueilta tulevat vedet halutaan rakennetuilla alueilla johtaa pois mahdollisimman nopeasti ja ne menevät suoraan mereen. Rannoilta on poistettu kosteikot ja laskuputketkin viedään kauas merelle.

    Häkelly vapaasti - on syytäkin, sillä tilanne on vakava.

    Äänestä

  • fdykg kirjoitti:

    Huomaa nyt vielä, ettei viheralueilta tulevia hulevesiä puhdisteta mitenkään, noille alueille levitetään koko se ravinnemäärä mikä pelloilta sadon mukana poistuu ja lisänä ovat vielä tuontielintarvikkeiden ravinteet. Mikään ei pidätä viheraluilta tulevia ravinteita, sillä noilta alueilta tulevat vedet halutaan rakennetuilla alueilla johtaa pois mahdollisimman nopeasti ja ne menevät suoraan mereen. Rannoilta on poistettu kosteikot ja laskuputketkin viedään kauas merelle.

    Häkelly vapaasti - on syytäkin, sillä tilanne on vakava.

    Häkeltyisin jos olisi aihetta.

    Äänestä

  • Realisti. kirjoitti:

    Häkeltyisin jos olisi aihetta.

    Siis sinulle on tuttua se, että viheralueille siirretään enemmän ravinteita, kuin pelloiltamme poistuu.

    Äänestä

  • Realisti. kirjoitti:

    Eli tuki oli riittämätöntä? Linkkaa jos sinulla on lukuja?

    Aikaisemmin tuki maksettiin kosteikon pinta-alan mukaan ja nehän on pieniä. Lisäksi usein sen rannan, johon kosteikko olisi luontevin rakentaa, omistaa joku muu.

    Äänestä

  • pravda kirjoitti:

    suora vastaus: Siksi että täyttää hallinnon
    asettamat vaatimukset maa-analyysiin perustuvasta
    peltojen lannoituksesta,noudattaa lannan
    levityksestä annettuja määräyksiä.Lisäksi pitää
    noudattaa suojakaistojen ja piennarten leveyttä
    koskevia määräyksiä, Testauttaa Kasvinsuojelu-
    ruiskunsa joka vides vuosi.Hankkii täysin
    turhaa kirjallisuutta kasvinsuojelusta, vaikka
    samat asiat voi lukea torjunta-ainepakkauksista.
    Käy hallinnon määräämissä tyhjänpäiväisissä
    maksullisissa koulutustilaisuuksissa joissa
    opetettavilla on enemmän tietoa kuin opettajalla.
    Sitoutuu jättämään kolmasosan pelloistaan
    kasvipeitteiseksi syksyllä. Eli tyytyy
    satotason laskuun ja pilkun tarkkaan kirjanpitoon
    tekemisistään. Mitään vaatimusta millään
    aikavälillä toimien tuloksista ei tietääkseni
    ole asetettu. Byrokraateille riittää töitä ja
    Itämeri pelastuu jos on pelastuakseen.

    Totuus on tasan tarkkaan juuri noin. Itselläni ja kymmenillä tuhansilla viljelijöillä on juuri samat käytännön kokemukset maatalouden ympäristösuojelusta. Teemme kaikki mitä vaaditaan, ja silti Itämeri ei ole alkanut puhdistua. Nyt on kyllä muilla tahoilla syytä katsoa peiliin.

    Olen aikaisemmin kirjoittanut kosteikkotukien hakemisesta. Niitä voivat hakea erilaiset yhteisöt, siihen on tarjolla EU-tukea. Kun vesien tila huolestuttaa näin kovasti, niin siitä vaan tukia hakemaan ja kosteikkoja perustamaan. Oheisena ko. linkki :
    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000027731984

    Odottelin yo. avauksen jälkeen hienoja hehkutuksia siitä, millaisia projekteja tämä uusi mahdollisuus sai käyntiin. Ei sitten ensimmäistäkään. Taitaa huoli vesien tilasta loppua tasan siihen , kun pitäisi itse panostaa jotakin asian hyväksi. Tehkööt maajussit , se on niille oikein, mitäs likaavat vedet viljellessään meille ruuan raaka-aineet. Saavat vielä niin huikean palkankin , kaksi euroa tunnilta. Pitäisihän tuolla rahalla irrota jo tuloksia ja Itämeren puhdistua alle aikayksikön. TUET POIS !

    Äänestä

  • Realisti. kirjoitti:

    6 ha kuulostaa jo todella suurelta alueelta kosteikoiksi. Osaatko arvioida mitä niiden rakentaminen on kustantanut? Varmasti summa riippuu alueesta, oman työn osuudesta jne, mutta jotain "nyrkkisääntöä"?

    Kustannukset riippuvat maastosta, itse olen rakentanut suhteellisen tasaiselle alueelel joten patovalleja on jouduttu tekemään runsaasti. Lisäksi olemme jonkun verran istuttaneet järviruokoa suodattimeksi ulosvirtausaukon suulle.

    Kokonaiskustannukset liikkuvat luokassa 1000-2500 Euroa hehtaarille. Laaksoihin rakennettujen kosteikkojen hinnat saattavat jäädä halvemmiksi koska suurin yksittäinen kuluerä on patojen rakentaminen.

    Äänestä

  • rakentaminen kirjoitti:

    Kustannukset riippuvat maastosta, itse olen rakentanut suhteellisen tasaiselle alueelel joten patovalleja on jouduttu tekemään runsaasti. Lisäksi olemme jonkun verran istuttaneet järviruokoa suodattimeksi ulosvirtausaukon suulle.

    Kokonaiskustannukset liikkuvat luokassa 1000-2500 Euroa hehtaarille. Laaksoihin rakennettujen kosteikkojen hinnat saattavat jäädä halvemmiksi koska suurin yksittäinen kuluerä on patojen rakentaminen.

    Vaatiiko kunnossapitoa tulevina vuosina vai eleleekö omaa elämäänsä jos mitään mullistavaa ei satu?

    Äänestä

muutkin saastuttajat. Saatiinkohan aikaan lakia, jolla kielletään laivoilta p..kan päästö suoraan vesiin.

Entäs jätevedenpuhdistamot tulvien aikaan? Eiköös mennyt hieman raakaa vesiin?

Entä tavalliset puutarhurit omakotipihoillaan ja mökkien pihoilla. Lannoitesäkkejä kannetaan, jotta puutarha kukoistaa. Ja torjutaan aineilla, joita varten meidän mv:n on käytävä monet kurssit.

Äänestä

"Siinä havaitaan, että Suomen maatalous ei olekaan Itämeren suurin saastuttaja."

Terävä havainto. Päätelmä vaati varmaan useita apurahoja.

--

"Mitä näille tuille , jotka hiertvät monien kengissä, pitäisi tehdä nyt tässä uudessa tilanteessa. Tukia lisää vai pois, vai kohta C: pidetään ennallaan."

Logiikkasi mukaan Suomi on merkityksetön Itämeren saastuttaja, alle 10 % kokonaiskuormituksesta ja siitäkin "vain" puolet maataloudesta. Miksi tukia siis pitäisi maksaa, kun
1) saastuttamisemme on niin "vähäistä"
2) tuloksia ei ole tuesta huolimatta saatu aikaan
3) tavoitteet toteutuessaankin ovat rahamäärään nähden vaatimattomia Itämeren kannalta?

Entäs vaihtoehto D: ohjataan tuki Pietarin vedenpuhdistukseen, saadaan huomattavasti enemmän tuloksia aikaan samalla rahalla. Onko sitten Suomen tehtävä maksaa vieraan, suvereenin valtion jätehuoltoa on toinen kysymys. Panos-tuotto olisi kuitenkin taatusti parempi kuin pumpata rahaa maatalouteen jossa sitä ei ole tarkoituskaan käyttää ympäristönsuojeluun.

Tai vaihtoehto E: muutetaan tuen nimi "ympäritötuesta" "toimeentulotueksi".

Äänestä
  • tuossa on se että Suomi on sitoutunut vähentämään vielä siitä vähäisestä omasta määrästään 40%. Onhan yleensä helppoa pyyhkäistä ne päällimmäiset paskat mutta saada puhtaaksi on jo toinen juttu

    Äänestä

  • Koko ympäristötuen alkuperäinen tarkoitus oli juuri tuo tulotuki-aspekti, mutta ajatus on sittemmin lipsunut kaikenlaisen hössötyksen puolelle. Alkuperäisessä ajatuksessa lähinnä yritettiin ympäristötuella paikata täydellistä epäonnistumista jäsenyysneuvotteluissa! Suomihan onnistui saamaan pohjoisesta sijainnistaan huolimatta vain murto-osan keskieroopan tukitasoista!

    Vastaa kysymykseen kompostoidun jätevesilietteen käytöstä viherrakentamisessa!!!
    Jätevesilietteethän kaikki levitetään tieluiskiin, puistoihin ja kukkapenkkeihin ym. ym. Kaikki nuo alueet on tehokkaasti sadevesiviemäröityja, mihin niistä päästöt menevät? Vai onko todella niin ettei ihmispaskasta liukene mitään vesistöihin, mutta karjanlannan ja keinolannoitteiden ravinteet liukenevat välittämästi ja kulkeutuvat suoraan itämereen kaikkialta suomesta lappia myöten???

    Äänestä

  • Lue suomalaisen ympäristötuen ehdot. Tässä viestiketjussa Prvda jo hyvin teki yhteenvedon käytännön toimista. Ao. linkissä on tiivistelmä maataloustuista ja muutamia euromääriä. Siinä puhutaankin tilakohtaisista euromääristä, jotka ovat eri kymmenluokassa, kuin julkisuudessa puhutut miljardit. Näitä lienee helpompi hahmottaa.

    http://www.jokioinen.fi/Default.aspx?id=481191


    Luepas seuraava linkki. Siinä ympäristöministeri Tiilikainen kertoo, että Suomen maataloudessa on käytössä tiukemmat päästörajat kuin muualla. Lisäksi yhdyskuntien jätevesien fosforinpoistoa on tehostettava. SYKEN asiantuntija kertoi TV-uutisissa viime viikolla, että vähentämällä yhdyskuntien jätevesien fosforinpoistoa saadaan päästöt puolittumaan nopeimmin ja kustannustehokkaimmin. Ao. linkki kertoo kuormituksen suhteista:
    http://www.wwf.fi/ymparisto/meret_jarvet/itameri/rehevoityminen.html

    Nyt on tietysti niin, että kun ympäristöministeri Tiilikainen on keskustalainen, niin hän valehtelee. Toinen linkki on ympäristöjärjestön lausumaa, ja sen on 100 prosenttisesti totta. Totuus tulisi esiin vasta silloin , kun isä aurinkoinen, Paavo Lipponen sanoisi, että Suomen maataloudessa lannoitusrajoitukset ovat muiden maiden rajoituksia tiukemmat jne...

    Äänestä

  • Akkre kirjoitti:

    Lue suomalaisen ympäristötuen ehdot. Tässä viestiketjussa Prvda jo hyvin teki yhteenvedon käytännön toimista. Ao. linkissä on tiivistelmä maataloustuista ja muutamia euromääriä. Siinä puhutaankin tilakohtaisista euromääristä, jotka ovat eri kymmenluokassa, kuin julkisuudessa puhutut miljardit. Näitä lienee helpompi hahmottaa.

    http://www.jokioinen.fi/Default.aspx?id=481191


    Luepas seuraava linkki. Siinä ympäristöministeri Tiilikainen kertoo, että Suomen maataloudessa on käytössä tiukemmat päästörajat kuin muualla. Lisäksi yhdyskuntien jätevesien fosforinpoistoa on tehostettava. SYKEN asiantuntija kertoi TV-uutisissa viime viikolla, että vähentämällä yhdyskuntien jätevesien fosforinpoistoa saadaan päästöt puolittumaan nopeimmin ja kustannustehokkaimmin. Ao. linkki kertoo kuormituksen suhteista:
    http://www.wwf.fi/ymparisto/meret_jarvet/itameri/rehevoityminen.html

    Nyt on tietysti niin, että kun ympäristöministeri Tiilikainen on keskustalainen, niin hän valehtelee. Toinen linkki on ympäristöjärjestön lausumaa, ja sen on 100 prosenttisesti totta. Totuus tulisi esiin vasta silloin , kun isä aurinkoinen, Paavo Lipponen sanoisi, että Suomen maataloudessa lannoitusrajoitukset ovat muiden maiden rajoituksia tiukemmat jne...

    Provoilustasi huolimatta tässä sinulla ja nimimerkillä ”huonoa” on hyvä pointti. Ihmettelen miksei vaatimuksissa ole otettu voimakkaammin Suomen jo korkeaa ympäristönsujelun tasoa monella alalla; sama ongelma on teollisuudessa CO2 -päästöjen kanssa.

    Periaatteessa ns. varhaisia toimijoita ei saisi rangaista, mutta käytännössä vaatimukset Suomelle eivät juuri poikkea kehittymättömämmistä maista. No se kuuluu toiselle palstalle, mutta ongelma on sama – olen kanssanne samaa mieltä.

    ”Nyt on tietysti niin, että kun ympäristöministeri Tiilikainen on keskustalainen, niin hän valehtelee.”

    Siihen en osaa ottaa kantaa. Luotan asiantuntemukseesi puoluepolitiikan suhteen puolueesta riippumatta.

    ”Toinen linkki on ympäristöjärjestön lausumaa, ja sen on 100 prosenttisesti totta.”

    Itse oikein usko että tämän tyyppisissä asioissa olisi absoluuttista totuutta. Ympäristöjärjestöjen ja ympäristöviranomaisten lausunnoista uskon kyllä, että niissä on paras saatavilla oleva tutkimustieto ja vähemmän puoluepoliittista asennetta kuin puolueiden tai poliitikkojen lausunnoissa. Muuta asennetta ja aatetta niissä kyllä saattaa olla, usein rahoittajasta riippuen. Itse voit toki jatkaa 100 %:seen totuuteen uskomista.

    Edelleen - ja entistä voimakkaammin - on auki kysymys, miksi veronmaksajan pitäisi maksaa maataloudelle ympäristötukea, kun asiat on meillä jo niin hyvin?

    Äänestä

  • Realisti. kirjoitti:

    Provoilustasi huolimatta tässä sinulla ja nimimerkillä ”huonoa” on hyvä pointti. Ihmettelen miksei vaatimuksissa ole otettu voimakkaammin Suomen jo korkeaa ympäristönsujelun tasoa monella alalla; sama ongelma on teollisuudessa CO2 -päästöjen kanssa.

    Periaatteessa ns. varhaisia toimijoita ei saisi rangaista, mutta käytännössä vaatimukset Suomelle eivät juuri poikkea kehittymättömämmistä maista. No se kuuluu toiselle palstalle, mutta ongelma on sama – olen kanssanne samaa mieltä.

    ”Nyt on tietysti niin, että kun ympäristöministeri Tiilikainen on keskustalainen, niin hän valehtelee.”

    Siihen en osaa ottaa kantaa. Luotan asiantuntemukseesi puoluepolitiikan suhteen puolueesta riippumatta.

    ”Toinen linkki on ympäristöjärjestön lausumaa, ja sen on 100 prosenttisesti totta.”

    Itse oikein usko että tämän tyyppisissä asioissa olisi absoluuttista totuutta. Ympäristöjärjestöjen ja ympäristöviranomaisten lausunnoista uskon kyllä, että niissä on paras saatavilla oleva tutkimustieto ja vähemmän puoluepoliittista asennetta kuin puolueiden tai poliitikkojen lausunnoissa. Muuta asennetta ja aatetta niissä kyllä saattaa olla, usein rahoittajasta riippuen. Itse voit toki jatkaa 100 %:seen totuuteen uskomista.

    Edelleen - ja entistä voimakkaammin - on auki kysymys, miksi veronmaksajan pitäisi maksaa maataloudelle ympäristötukea, kun asiat on meillä jo niin hyvin?

    Siksi, että taso pysyisi. Toiseksi maatalouden tulokehitys on negatiivinen, ja uudet ympäristötoimet tuovat lisäkustannuksia. Tämän vuoksi on tehtävä ympäristötukeen inflaatiotarkennus. Myös ympäristön puhdistumisvauhtia on haluttu nopeammaksi, se maksaa.

    Äänestä

  • Akkre kirjoitti:

    Siksi, että taso pysyisi. Toiseksi maatalouden tulokehitys on negatiivinen, ja uudet ympäristötoimet tuovat lisäkustannuksia. Tämän vuoksi on tehtävä ympäristötukeen inflaatiotarkennus. Myös ympäristön puhdistumisvauhtia on haluttu nopeammaksi, se maksaa.

    Ei voi mitenkään olla ympäristötuen peruste.
    Silloin kyse on toimeentulotuesta.

    "uudet ympäristötoimet tuovat lisäkustannuksia"

    Jos nyt ensin saataisi katetta nykyisille tuille. Olemattoman hinta ei voi nousta.

    "Siksi, että taso pysyisi"

    Se taitaakin olla ainoa tavoite. Tulotaso.

    Äänestä

  • Realisti. kirjoitti:

    Ei voi mitenkään olla ympäristötuen peruste.
    Silloin kyse on toimeentulotuesta.

    "uudet ympäristötoimet tuovat lisäkustannuksia"

    Jos nyt ensin saataisi katetta nykyisille tuille. Olemattoman hinta ei voi nousta.

    "Siksi, että taso pysyisi"

    Se taitaakin olla ainoa tavoite. Tulotaso.

    "Jos nyt ensin saataisi katetta nykyisille tuille. Olemattoman hinta ei voi nousta."

    Tarkoitatko että ympäristöviranomaiset ovat epäonnistuneet työssään etteivät he ohjeitustaan tehdessään tienneet mitä tekivät. Onkiva silti kuulla että sinä syyllistät viljelijät siitä ettei ne toimet jotka hallinto määräsi viljelijän tekemään ei näy mitenkään ympäristön tilassa.

    Jos käytetyn apulannan määrää on eu aikana huomattavastilaskenut ja samaan aikaan kerrotaan ettei se ole mitenkään vaikuttanut tai kuten sinä sanot sitä olemattomaksi tulokseksi. Niin pistää ihmetyttämään onko mittarit lainkaan laadittu niin että ne todella kykenevät mittaamaan oikein.

    Tosin on myönnettävä että tänä samana aikana on noussut suuria hevospaikkoja ja pienempiä sinne sun tänne joiden ravinnepäästöt ovat tainneet korvata sen mitä varsinainen maatalous on vähentänyt. Eräät tutkimukset ovat osoittaneet hevoslaitumien olevan erittäin täynnä ravinteita ja myös alttiita leviämään ympäristöön.

    Miten muuten erotetaan toisistaan ympäristön oma fosforipäästö maatalouden fosforipästöstä, onko siihen sen mittaamiseen olemassa valineet jotka eivät erehdy ja anna väärä tulosta?

    Äänestä

  • pez kirjoitti:

    "Jos nyt ensin saataisi katetta nykyisille tuille. Olemattoman hinta ei voi nousta."

    Tarkoitatko että ympäristöviranomaiset ovat epäonnistuneet työssään etteivät he ohjeitustaan tehdessään tienneet mitä tekivät. Onkiva silti kuulla että sinä syyllistät viljelijät siitä ettei ne toimet jotka hallinto määräsi viljelijän tekemään ei näy mitenkään ympäristön tilassa.

    Jos käytetyn apulannan määrää on eu aikana huomattavastilaskenut ja samaan aikaan kerrotaan ettei se ole mitenkään vaikuttanut tai kuten sinä sanot sitä olemattomaksi tulokseksi. Niin pistää ihmetyttämään onko mittarit lainkaan laadittu niin että ne todella kykenevät mittaamaan oikein.

    Tosin on myönnettävä että tänä samana aikana on noussut suuria hevospaikkoja ja pienempiä sinne sun tänne joiden ravinnepäästöt ovat tainneet korvata sen mitä varsinainen maatalous on vähentänyt. Eräät tutkimukset ovat osoittaneet hevoslaitumien olevan erittäin täynnä ravinteita ja myös alttiita leviämään ympäristöön.

    Miten muuten erotetaan toisistaan ympäristön oma fosforipäästö maatalouden fosforipästöstä, onko siihen sen mittaamiseen olemassa valineet jotka eivät erehdy ja anna väärä tulosta?

    Yhteen viestiin tarttuminen on yhtä tyhjän kanssa.

    "Tarkoitatko että ympäristöviranomaiset ovat epäonnistuneet työssään etteivät he ohjeitustaan tehdessään tienneet mitä tekivät."

    En ole puhunut mitään sinne päinkään. Ihan omia ajatuksiasi.

    "Onkiva silti kuulla että sinä syyllistät viljelijät siitä ettei ne toimet jotka hallinto määräsi viljelijän tekemään ei näy mitenkään ympäristön tilassa."

    Hallinto määräsi, tekivätkö viljelijät?

    Äänestä

  • Realisti. kirjoitti:

    Yhteen viestiin tarttuminen on yhtä tyhjän kanssa.

    "Tarkoitatko että ympäristöviranomaiset ovat epäonnistuneet työssään etteivät he ohjeitustaan tehdessään tienneet mitä tekivät."

    En ole puhunut mitään sinne päinkään. Ihan omia ajatuksiasi.

    "Onkiva silti kuulla että sinä syyllistät viljelijät siitä ettei ne toimet jotka hallinto määräsi viljelijän tekemään ei näy mitenkään ympäristön tilassa."

    Hallinto määräsi, tekivätkö viljelijät?

    mitä tämä tarkoittaa? jos ei sitä että toimet josta tukea on saatu ovat olleet tehottomia.

    "Jos nyt ensin saataisi katetta nykyisille tuille. Olemattoman hinta ei voi nousta."


    "Hallinto määräsi, tekivätkö viljelijät?"
    Hallinto tarkasti, tarkastivatko he väärin?

    Olet aika kova syyllistämään viljelijää vähän kaikesta, jopa siitä että hallinon ohjeistukset eivät tuottaneet tulosta kuten toivottiin.

    Huomasin että et sinäkään halunnut koskea muuhun kuin tuohon johon tulin kiinnittäneeksi huomiota.
    Mitä jos vastaisit vaikka siihen viimeiseen kysymykseen, hevoshommat voit jäättää vaikka huomiseen.

    Äänestä

  • Realisti. kirjoitti:

    Ei voi mitenkään olla ympäristötuen peruste.
    Silloin kyse on toimeentulotuesta.

    "uudet ympäristötoimet tuovat lisäkustannuksia"

    Jos nyt ensin saataisi katetta nykyisille tuille. Olemattoman hinta ei voi nousta.

    "Siksi, että taso pysyisi"

    Se taitaakin olla ainoa tavoite. Tulotaso.

    Myös pakko kommentoida, koska realisti on ulkona kuin lumiukko. Tällä ja Keskustan saitilla on viimeisen vuoden aikana käyty perusteellisesti läpi kaikkien tukien vastaväitteet ja kumottu ne perusteellisesti. Lue vuoden ajalta kaikki ketjut läpi, uudelleen niitä ei ehdi kirjoittaa.

    Alun perin ympäristötuki oli ja on edelleen toimeentulotuki. EU:iin liittymisen yhteydessä raaka-aineiden hinnat pudotettiin n. kolmannekseen entisestä. Yhdeksi tulonmenetyksen korvaajaksi säädettiin ympäristötuki. Tämän tuen vastineeksi viljelijälle sälytettiin ympäristön suojelutoimia. Suomessa niitä tuli vielä enemmän kuin ulkomailla, ja tiukempia.

    Suomalaiset maanviljelijät ovat toteuttaneet lain kirjaimen ja käytännön toimet esimerkillisesti. Siitä pitää huolen korkea moraali ja lainkuuliaisuus. Siitäkin huolimatta, että tulotasomme on jäänyt jälkeen muista yhteiskunnan työntekijäryhmistä.
    Nyt realisti ja muut hyväosaiset haluavat vielä leikata tyhjästäkin.

    Muistuttaa Stalinin oppeja. Hän näki Venäjän ongelmien ratkaisuksi kulakkien kukistamisen. Nämä riistäjät, keskimäärin kolmen hehtaarin tilalliset, piti eliminoida säälimättömästi. Sillä saatiin Venäjän talousongelmat ratkaistuksi.
    http://www.uta.fi/~tmmavu/russia2.htm

    Äänestä

  • pez kirjoitti:

    mitä tämä tarkoittaa? jos ei sitä että toimet josta tukea on saatu ovat olleet tehottomia.

    "Jos nyt ensin saataisi katetta nykyisille tuille. Olemattoman hinta ei voi nousta."


    "Hallinto määräsi, tekivätkö viljelijät?"
    Hallinto tarkasti, tarkastivatko he väärin?

    Olet aika kova syyllistämään viljelijää vähän kaikesta, jopa siitä että hallinon ohjeistukset eivät tuottaneet tulosta kuten toivottiin.

    Huomasin että et sinäkään halunnut koskea muuhun kuin tuohon johon tulin kiinnittäneeksi huomiota.
    Mitä jos vastaisit vaikka siihen viimeiseen kysymykseen, hevoshommat voit jäättää vaikka huomiseen.

    ”Huomasin että et sinäkään halunnut koskea muuhun kuin tuohon johon tulin kiinnittäneeksi huomiota. Mitä jos vastaisit vaikka siihen viimeiseen kysymykseen, hevoshommat voit jäättää vaikka huomiseen. ”

    Voin jättää vaikka vastaamatta, varsinkin kun työnnät sanoja suuhuni ja kyselet asioista joista en ole sanonut sanaakaan.

    --

    ”Olet aika kova syyllistämään viljelijää vähän kaikesta, jopa siitä että hallinon ohjeistukset eivät tuottaneet tulosta kuten toivottiin. ”

    Ei ohjeistus mitään auta. Ohjeiden mukaan toimiminen saattaisi auttaa, mutta nythän emme sitä tiedä.

    --

    ”Jos käytetyn apulannan määrää on eu aikana huomattavastilaskenut ja samaan aikaan kerrotaan ettei se ole mitenkään vaikuttanut tai kuten sinä sanot sitä olemattomaksi tulokseksi. Niin pistää ihmetyttämään onko mittarit lainkaan laadittu niin että ne todella kykenevät mittaamaan oikein. ”

    Sitä joudut kysymään mittareiden laatijoilta. Kerro tulos meillekin?

    --

    ”Tosin on myönnettävä että tänä samana aikana on noussut suuria hevospaikkoja ja pienempiä sinne sun tänne joiden ravinnepäästöt ovat tainneet korvata sen mitä varsinainen maatalous on vähentänyt.

    Mistä päätellen "ravinnepäästöt ovat tainneet korvata sen mitä varsinainen maatalous on vähentänyt" Kuulostaa kovalta, perustele?

    Saako ”hevospaikoille” maataloustukea?

    Onko hevospaikkojen päästöraja liian pieniä, vai eikö niitä ole?

    Valvotaanko niitä huonosti?

    Pitäisikö ”hevospaikat” mielestäsi lopettaa?

    En oikein ymmärrä mihin minun pitäisi vastata?

    --

    ”Eräät tutkimukset ovat osoittaneet hevoslaitumien olevan erittäin täynnä ravinteita ja myös alttiita leviämään ympäristöön. ”

    Linkkaatko ne "eräät" tutkimukset tänne?

    --

    ”Miten muuten erotetaan toisistaan ympäristön oma fosforipäästö maatalouden fosforipästöstä, onko siihen sen mittaamiseen olemassa valineet jotka eivät erehdy ja anna väärä tulosta? ”

    Sitä joudut kysymään välineiden mahdollisilta valmistajilta. Kerro tulos meillekin?

    Äänestä

  • Realisti. kirjoitti:

    ”Huomasin että et sinäkään halunnut koskea muuhun kuin tuohon johon tulin kiinnittäneeksi huomiota. Mitä jos vastaisit vaikka siihen viimeiseen kysymykseen, hevoshommat voit jäättää vaikka huomiseen. ”

    Voin jättää vaikka vastaamatta, varsinkin kun työnnät sanoja suuhuni ja kyselet asioista joista en ole sanonut sanaakaan.

    --

    ”Olet aika kova syyllistämään viljelijää vähän kaikesta, jopa siitä että hallinon ohjeistukset eivät tuottaneet tulosta kuten toivottiin. ”

    Ei ohjeistus mitään auta. Ohjeiden mukaan toimiminen saattaisi auttaa, mutta nythän emme sitä tiedä.

    --

    ”Jos käytetyn apulannan määrää on eu aikana huomattavastilaskenut ja samaan aikaan kerrotaan ettei se ole mitenkään vaikuttanut tai kuten sinä sanot sitä olemattomaksi tulokseksi. Niin pistää ihmetyttämään onko mittarit lainkaan laadittu niin että ne todella kykenevät mittaamaan oikein. ”

    Sitä joudut kysymään mittareiden laatijoilta. Kerro tulos meillekin?

    --

    ”Tosin on myönnettävä että tänä samana aikana on noussut suuria hevospaikkoja ja pienempiä sinne sun tänne joiden ravinnepäästöt ovat tainneet korvata sen mitä varsinainen maatalous on vähentänyt.

    Mistä päätellen "ravinnepäästöt ovat tainneet korvata sen mitä varsinainen maatalous on vähentänyt" Kuulostaa kovalta, perustele?

    Saako ”hevospaikoille” maataloustukea?

    Onko hevospaikkojen päästöraja liian pieniä, vai eikö niitä ole?

    Valvotaanko niitä huonosti?

    Pitäisikö ”hevospaikat” mielestäsi lopettaa?

    En oikein ymmärrä mihin minun pitäisi vastata?

    --

    ”Eräät tutkimukset ovat osoittaneet hevoslaitumien olevan erittäin täynnä ravinteita ja myös alttiita leviämään ympäristöön. ”

    Linkkaatko ne "eräät" tutkimukset tänne?

    --

    ”Miten muuten erotetaan toisistaan ympäristön oma fosforipäästö maatalouden fosforipästöstä, onko siihen sen mittaamiseen olemassa valineet jotka eivät erehdy ja anna väärä tulosta? ”

    Sitä joudut kysymään välineiden mahdollisilta valmistajilta. Kerro tulos meillekin?

    "Ei ohjeistus mitään auta. Ohjeiden mukaan toimiminen saattaisi auttaa, mutta nythän emme sitä tiedä."
    Siis miten emme tiedä jos niiden tekemistä valvotaan hallinon kautta. On erittäin mielenkiintoista huomata että pidät noita tehtyjä valvontakäyntejä yhtä tyhjän kanssa, saanko kysyä miksi asia on noin?
    Mihin perustat ettei ohjeita noudateta? onko siitä olemassa jokin tutkimus tai joku muu vastaava vaikka hallinon tiedote?

    "”Eräät tutkimukset ovat osoittaneet hevoslaitumien olevan erittäin täynnä ravinteita ja myös alttiita leviämään ympäristöön. ”

    Linkkaatko ne "eräät" tutkimukset tänne?"

    jaahas, ei kai vain taas ole nyt äänessä sellainen jonkaielestä hevoset eivät voi missään tapauksessa aiheuttaa päästöjä ja eikä niiden laitumilla ole lainkaan ravinteita?

    Halutessasi voit kyllä kysäistä tuosta tutkija Saarijärveltä MTT:stä, kun et kerran minua usko. Niin ja sieltä löydät myös niitä tutkimuksia

    Muuten kun sanoin että hevosjutut voi jättää sivuun niin tuntuu perin oudolta että kuitenkin takerruit juuri niihin. Ja muuten miten niin työnnän sanoja suuhusi jos lainaan sinu omaa teksiäsi ja ksyn että mitä sillä oikein tarkoitat.
    Annoin sinulle siihen mielestäni hyvänmahdollisuuden, mutta et sitä kuitenkaan halunnut käyttää vaan enemmänkin kehoitit ottamaan yhteyttä mittarin laatiaan. Eikö sinulla ole mittareista mitään mielipidettä? Vaikka että ei ole tiedossa tarkempaa ja parempaa mittaria ja uskon niiden osoittavan lähes/ehkä oikein

    Äänestä

  • Akkre kirjoitti:

    Myös pakko kommentoida, koska realisti on ulkona kuin lumiukko. Tällä ja Keskustan saitilla on viimeisen vuoden aikana käyty perusteellisesti läpi kaikkien tukien vastaväitteet ja kumottu ne perusteellisesti. Lue vuoden ajalta kaikki ketjut läpi, uudelleen niitä ei ehdi kirjoittaa.

    Alun perin ympäristötuki oli ja on edelleen toimeentulotuki. EU:iin liittymisen yhteydessä raaka-aineiden hinnat pudotettiin n. kolmannekseen entisestä. Yhdeksi tulonmenetyksen korvaajaksi säädettiin ympäristötuki. Tämän tuen vastineeksi viljelijälle sälytettiin ympäristön suojelutoimia. Suomessa niitä tuli vielä enemmän kuin ulkomailla, ja tiukempia.

    Suomalaiset maanviljelijät ovat toteuttaneet lain kirjaimen ja käytännön toimet esimerkillisesti. Siitä pitää huolen korkea moraali ja lainkuuliaisuus. Siitäkin huolimatta, että tulotasomme on jäänyt jälkeen muista yhteiskunnan työntekijäryhmistä.
    Nyt realisti ja muut hyväosaiset haluavat vielä leikata tyhjästäkin.

    Muistuttaa Stalinin oppeja. Hän näki Venäjän ongelmien ratkaisuksi kulakkien kukistamisen. Nämä riistäjät, keskimäärin kolmen hehtaarin tilalliset, piti eliminoida säälimättömästi. Sillä saatiin Venäjän talousongelmat ratkaistuksi.
    http://www.uta.fi/~tmmavu/russia2.htm

    Joten mitä nyt haluat? Pois vai lisää? Vai ainoastaan ilmaisia postipalveluja?

    Suunta tukipolitiikassa tiivistelmäsi mukaan on ollut oikea. Toivottavasti jatketaan hyvällä trendillä!

    Äänestä

Tukea en hakenut,koska huolehdin ympäristöstä huomattavasti paremmin kuin naapuritilat,jotka likaavat ilmankin paskanhajulla.Minusta parempi nimi ympäristötuelle on paskatuki.Saahan ekstraa mm lannoitteiden levityksen lisäämisestä.Minua sensijaan rangaistaan,jos vähennän lannoitusta.Kepulla on aina omat säännöt.Perverssit.

Äänestä
  • Niin eihän lannoitteista mitään päästöjä tule, kun eivät haisekaan?...
    Miten lannoitteiden levityksen lisäämisestä saa
    extraa???

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Akkre kirjoitti:

Itämeren ympäristövaltiot kokoontuovat Helcomin konferensissa vastikään. Päästöt päätettiin sattaa vuoden 1940 tasolle vuoteen 2021 mennessä.
http://www.mtv3.fi/uutiset/txt/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2007/11/582070

Ao. linkissä on asiallinen esitys Itämeren ekologiasta ja päästölähteistä..
http://mikrovillus.joensuu.fi/Forum/viewtopic.php?p=4160&sid=4ab3fa612fda1934b44479ec613cfa17

Siinä havaitaan, että Suomen maatalous ei olekaan Itämeren suurin saastuttaja. Kärkijoukossa ovat Puola, Valko-Venäjä ja Venäjä. Ruotsikin on Suomen edellä. Hups, kuinkas tässä nyt näin kävi?

Useat tahot ovat Suomessa vaatineet ympäristötuen leikkauksia ja poistoa, koska Itämeren tila ei ole parantunut. Eihän se tietenkään ole voinut parantua Suomen päästöleikkauksista, koska osuutemme valumista on alle 10 prosenttia. Jotkut poliitikot ovat rakentaneet koko brändinsä maatalouden kaikkinaiseen vastustamiseen. Yhtenä keskeisimpänä aseena ovat olleet ympäristö ja maatalouden ympäristötukien poistaminen.

Mitä näille tuille , jotka hiertvät monien kengissä, pitäisi tehdä nyt tässä uudessa tilanteessa. Tukia lisää vai pois, vai kohta C: pidetään ennallaan. C-kohta tietenkin inflaatiotarkistuksin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu