Allekirjoita adressi!

tuskin täällä suomessa mitkään adressit auttaa.ei ennen kuin eduskunnan leikkitarhassa tapahtuu muutoksia eli viisaampaa väkeä hallitukseen.
Kyllä kansa tietää

Pitkä esimerkki suomen mielenterveyspalveluista.

Minut passitettiin psykiatrin vastaanotolle työvoiman palvelukeskuksen kautta. Psykiatri teki kahden vastaanottokäynnin jälkeen minusta lääkärinlausunnon joka on täynnä asiavirheitä. Tämän psykiatrin tekemässä lausunnossa hän väittää muunmuassa että olen ollut huoltoasemalla, kahvilassa ja kioskilla töissä. En ole koskaan ollut missään noista paikoista töissä enkä niin hänelle sanonutkaan.
Lausunnossa on myös täysin vääriä tietoja minusta mm. minkä ikäisenä olen alkanut opiskella, muuttanut paikkakuntaa yms. Siis aivan uskomattomia asiavirheitä ja väärinkäsityksiä myös monista muista asioista joihin en tässä enempiä tuhlaa rivejä. Äidinkieleni kouluarvosana oli aina 9 sekä suullinen että kirjallinen.... en siis usko että ulosantini on niin epäselvää etteikö siitä terve ja normaali ihminen saisi selvää. Mutta tämä psykiatri kuuli kaiken ihan omalla tavallaan. Ja tähän lääkärinlausuntoon - siis vain KAHDEN vastaanottokäynnin perusteella tehtyyn - perustuen tämä psykka teki siis minusta diagnoosinsa. koko lausunto kertoo paljon enemmän psykiatrin omasta tavasta nähdä minut, kuin minusta itsestäni. Huumeiden käyttäjiä tuntevana voisin vannoa, että tuo psykka oli myös jonkun lääkeaineen vaikutuksen alainen. Silmät - pupillit erityisesti - ovat sielun peili... ;-)

Pelottavinta tuossa lausunnossa on se, että hän oli näkevinään minussa alustavaa merkkiä myös persoonallisuushäiriöstä, ja oli sitä mieltä että minun kohdallani olisi syytä tehdä perusteellisemmat tutkimukset persoonallisuuteni rakenteesta jotta saataisiin käsitystä myös mahdollisista latenteista (piilevistä) psyykkisistä häiriöistä. Itselleni on selvää että olen masentunut ja ahdistunut (BDI- testissä vastasin rehellisesti, ja sain 36 pistettä), ja tiedän myös siihen aivan selvän syyn. Kuitenkaan tämä psykiatri ei tähän itse syyhyn halunnut kiinnittää sen enempiä huomiota, koska hänellä näytti olevan kauhean suuri halu löytää minusta ja minun omasta persoonallisuudestani nimenomaan piileviä, omassa persoonallisuudessani olevia psyykkisiä häiriöitä jotka eivät näy päällepäin. Itse kertomani ahdistuksen syyt hän sivuutti vain parilla ohimennen kirjoitetulla lauseella.

Sain lähetteen mielenterveystoimistoon jossa minulle tarjottiin sekä lääkehoitoa että psykologin palveluita. Mutta eipä se paljoa auta jos psykologinakin toimii ihmisiä jotka eivät tajua mistään mitään. Minun kohdallani suurimman ahdistuksen aiheuttaa ongelmat jotka liittyvät tiukasti lähipiiriini kuuluviin ihmisiin, mutta psykologi oli sitä mieltä ettei niistä ole tärkeää puhua koska "meillä puhutaan hyvin vähän ulkopuolisista ihmisistä". Minun olisi pitänyt keskittyä puhumaan vain itsestäni, vaikka minun ahdistukseni ja hätäni liittyy muihin ihmisiin kuin itseeni. Kas kummaa, kun psykologin vastaanotolla minua alkoi ahdistaa entistä enemmän. Se on aika tukehduttava tunne kun hakee apua, ja olettaa ammattitasoisen ihmisen sellaisesta jotakin ymmärtävän, ja sitten koko ongelmasta ei saisi edes puhua. Lopetin siis psykalla käymisen säästääkseni hermojani ja mielenterveyttäni.

Lääkityseksi määrättiin aika uudentyyppinen mielialalääke sepramin ja erivahvuisten cipralexien jälkeen kun niillä ei ollut vaikutusta. Minulle kirjoitettiin suuri määrä cymbaltaa joka on ymmärtääkseni tomii eri tyyppisesti kuin edelliset. Kokeilin lääkettä parin kapselin verran kunnes huomasin että se ei todellakaan sovi minulle. Olotilasta tuli aivan karmea, pelokas ja säikky. En ollut oma itseni ja tunteet heitteli. Lopetin sen saman tien.

Tästä on nyt vuoden verran aikaa eikä mielenterveystoimistosta ole kuulunut mitään. Kun ottaa huomioon että mtt:n näkökulmasta olen "sairas" JA että oli kyseessä lääkekokeilu omalla kohdallani, ihmettelen ettei perääni ole kyselty. Minä en ole sairas, mutta entäs jos olisin?

Lääkäri oli myös tietoinen että käytin tuolloin alkoholia runsaasti eikä kyseistä lääkettä saisi käyttää alkoholin kanssa ainakaan paljoa. Aikamoista riskipeliä siis määrätä diagnoosin mukaan vakavasti masentuneelle, runsaasti alkoholia käyttävälle asiakkaalle lääkettä jota on vaarallista käyttää alkoholin kanssa, ja jättää jatkoseuranta kokonaan tekemättä. Siitähän voisi joku herkempi saada rivien välistä viestin, että tapa itsesi, me annamme sinulle siihen välineen eikö?

---

Olen samaa mieltä aloittajan kanssa. Mutta toisaalta olen kyllä sitäkin mieltä että myös ns. "ihmiskeskeisessä" hoidossa on paljon vaaratekijöitä. Ihmiset, joita myös ammattilaisiksi kutsutaan, ovat vain ihmisiä. Mielenterveystyöhön on hakeutunut joukoittain ihmisiä jotka ovat ilmeisesti hakeutuneet alalle omien ongelmiensa vuoksi, niitä ratkomaan. Siis ihmisiä joilla itsellään on paljon ongelmia. Legenda siitä että psykiatrit ovat sairaimpia kaikista, ei ole tuulesta temmattu.

Mihinkään ammatilaiseen ei pidä luottaa enempää kuin itseensä.