Terästen kromi ja nikkeli ovat terveydelle haitallisia seosaineita, joita käytetään teollisuudessa laajasti. Suomessa kromille arvioidaan altistuvan 15 000 ja nikkelille 10 000 työntekijää. Jos ruostumattoman teräksen hionnassa syntyvä kromi- ja nikkelipitoinen pöly otetaan myös huomioon, altistuneiden määrä ylittää 40 000. Tyypillinen ruostumaton teräs sisältää 18 prosenttia kromia ja kahdeksan prosenttia nikkeliä.
Teräksen hitsauksessa ja hionnassa altistutaan kromin kuusiarvoisille yhdisteille, jotka ovat terveyden kannalta vaarallisimpia kromiyhdisteitä. Samoin altistutaan nikkeliyhdisteille. Molemmat yhdisteet on luokiteltu ihmiselle karsinogeenisiksi eli syöpää aiheuttaviksi.
Hitsaushuurun terveydellisiä vaikutuksia ovat metallikuume ja ylempien hengitysteiden krooniset tulehdukset, keuhkotoimintojen muutokset sekä lisääntynyt keuhkosyöpäriski. Lisäksi ultraviolettisäteily aiheuttaa silmissä sarveis- ja sidekalvon tulehduksia. Kansainvälinen syöväntutkimusjärjestö IARC on arvioinut hitsaushuurujen mahdollisesti aiheuttavan ihmiselle syöpää. Yksinäänkin kuusiarvoinen kromi, nikkeli- ja kobolttiyhdisteet ovat karsinogeenisia.
Hitsaushuurut aiheuttivat vuosina 1996–2002 yhteensä 81 ja hiontapöly 31 ammattitautia. Näistä yli 50 oli hengitysteiden herkistymisiä ja astmoja. Vastaavia tietoja ei ole hiontapölystä.
Metallipölykertymän selvittäminen hiontatyötä tehneistä on tärkeää, kun otetaan huomioon mahdollinen kuusiarvoinen, karsinogeeninen kromialtistuminen. Ruostumattoman ja haponkestävän teräksen käsittely altistaa myös nikkeli- ja mangaaniyhdisteille. Hitsaustyön on todettu lisäävän keuhkosyöpäriskiä jopa 20 tai 40 prosenttia. Hitsaushuurussa ja hiontapölyssä on samoja ainesosia. Mangaaniyhdisteet kuuluvat lisääntymiselle vaarallisiin aineisiin.
http://www.tyosuojelurahasto.fi/tutkimus/tutkittu/hanke.html?id=101321
Teräksen hitsauksessa ja hionnassa altistutaan kromin kuusiarvoisille yhdisteille, jotka ovat terveyden kannalta vaarallisimpia kromiyhdisteitä. Samoin altistutaan nikkeliyhdisteille. Molemmat yhdisteet on luokiteltu ihmiselle karsinogeenisiksi eli syöpää aiheuttaviksi.
Hitsaushuurun terveydellisiä vaikutuksia ovat metallikuume ja ylempien hengitysteiden krooniset tulehdukset, keuhkotoimintojen muutokset sekä lisääntynyt keuhkosyöpäriski. Lisäksi ultraviolettisäteily aiheuttaa silmissä sarveis- ja sidekalvon tulehduksia. Kansainvälinen syöväntutkimusjärjestö IARC on arvioinut hitsaushuurujen mahdollisesti aiheuttavan ihmiselle syöpää. Yksinäänkin kuusiarvoinen kromi, nikkeli- ja kobolttiyhdisteet ovat karsinogeenisia.
Hitsaushuurut aiheuttivat vuosina 1996–2002 yhteensä 81 ja hiontapöly 31 ammattitautia. Näistä yli 50 oli hengitysteiden herkistymisiä ja astmoja. Vastaavia tietoja ei ole hiontapölystä.
Metallipölykertymän selvittäminen hiontatyötä tehneistä on tärkeää, kun otetaan huomioon mahdollinen kuusiarvoinen, karsinogeeninen kromialtistuminen. Ruostumattoman ja haponkestävän teräksen käsittely altistaa myös nikkeli- ja mangaaniyhdisteille. Hitsaustyön on todettu lisäävän keuhkosyöpäriskiä jopa 20 tai 40 prosenttia. Hitsaushuurussa ja hiontapölyssä on samoja ainesosia. Mangaaniyhdisteet kuuluvat lisääntymiselle vaarallisiin aineisiin.
http://www.tyosuojelurahasto.fi/tutkimus/tutkittu/hanke.html?id=101321
Vastaukset 3
Vanhimmat
HITSAUSHUURUJA VOIDAAN VÄHENTÄÄ TEOLLISUUDESSA
Hitsaamon ilmassa leijuvaa hitsaushuurua voidaan torjua apuvälineillä. Hitsaajan käyttämä puhallinmaski vähentää hitsaajan henkilökohtaista altistusta. Taustailman huurupitoisuutta saadaan vähennetyksi käyttämällä huuruja imeviä polttimia. Huuruimulla voidaan parhaimmillaan poistaa jopa 80 prosenttia hitsaushuurusta. Teknillisen korkeakoulun yhteistyössä Työterveyslaitoksen Tampereen toimipisteen kanssa tekemää tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.
Aerosolihiukkaset muuntuvat nopeasti heti muodostumisensa jälkeen. Aluksi kaasumaisessa olomuodossa oleva savu jäähtyy ja tiivistyy. Hiukkaset kasvavat ja ketjuuntuvat reagoimalla ilmassa olevien kaasujen kanssa tai törmäämällä ja kiinnittymällä toisiinsa. Hitsaushuuru muodostuu valokaaressa höyrystyneistä aineista (esimerkiksi Fe, Ni, Cr, Al, Mn, F), jotka hapettuvat heti suojakaasun ulkopuolella.
Mahdollisesta kohdepoistosta karkaava huuru nousee ympäröivää ilmaa lämpimämpänä ylös hallin kattoon. Hallin syrjäyttävä ilmanvaihto tuo jatkuvasti huurua sekoittavaa ilmaa työskentelykorkeudelle, mutta ylempänä yleisilmanvaihto ei estä hiukkasia leviämästä ja törmäämästä toisiinsa.
Hiukkaset oksidoituvat heti suojakaasusta poistuessaan, mutta törmätessään toisiinsa ne agglomeroituvat ja ketjuuntuvat. Samalla hiukkasten keskimääräinen koko kasvaa ja ne voivat vajota alemmaksi.
Tavoitteena vähentää hitsaamojen taustailman huurupitoisuutta
HUURU-hankkeessa selvitettiin hitsaajien altistumista alumiinin hitsaushuuruille Metso Paper Turku Worksin teollisuushallissa. Hanke toteutettiin osana Hitsaamon pienhiukkaset (HIPHI) -hanketta ( http://dislokaatio.hut.fi/projet/hiphi/main.html ).
Hankkeessa selvitettiin hitsausprosessiin liittyviä muuttujia, jotka vaikuttavat pienhiukkastuotannon määrään, arvioitiin työhygieeninen taso kohdeyrityksen hitsaustyöympäristössä ja hitsaajien altistuminen hitsaushuuruille sekä tutkittiin teknisiä toimia, joilla työntekijöiden altistumista voidaan vähentää.
Erityisesti selvitettiin hitsaushuurun hiukkasten kokojakaumaa. Hiukkasten sekä massa- että lukumääräpitoisuuksia määritettiin eri kokoluokissa alipaineimpaktoria käyttäen. Rinnakkain käytettiin vakiintuneita työhygieenisiä hiukkasmittauksia.
Hitsaushuurupitoisuudet vähäisiä
Teollisuushallissa mitatut pitoisuudet olivat kohtuullisen pieniä, ja useista taustamittauspisteistä mitattuna hallissa oli useita hiukkaslähteitä. Hitsauksen osuutta taustapitoisuudesta ei voinut luotettavasti havaita. Mittaustulokset eivät aiheuttaneet toimenpidetarvetta.
Kaikissa hitsauspistooleissa oli huuruimuvarustus. Siihen kuului hitsauspistoolin kaulan ympärillä oleva imuholkki, jonka kautta huuru imettiin pois pistoolin ympäriltä. Imuholkki kasvattaa pistoolin kaulan ulkomittoja, ja joissakin tapauksissa holkki oli poistettu, koska se vaikeutti ahtaissa paikoissa hitsaamista. Huuruimun vaikutus hitsauspisteiden läheisyydessä voitiin havaita. Hitsauspedeillä, joilla hitsattiin imuholkin ollessa paikoillaan, havaittiin mittauksissa lievä taustapitoisuuden lasku.
Hitsaajien virtsan alumiinipitoisuudet lievästi koholla
Hitsaajien virtsanäytteistä mitatut alumiinipitoisuudet olivat koholla, mutta eivät aiheuta tarvetta ryhtyä toimiin. Näytteet kerättiin aamulla ennen töiden aloittamista ja iltapäivällä töiden lopettamisen jälkeen.
Yleisesti pitoisuudet eivät muuttuneet paljonkaan työpäivän aikana, vaikka työpäivään olisi kuulunut tavallista enemmän hitsausta. Keskimääräinen virtsanäytteistä mitattu aamupitoisuus oli 0,683 µmol/l ja keskimääräinen iltapäiväpitoisuus oli 0,833 µmol/l.
Suurimmat virtsan alumiinipitoisuudet ja pitoisuuden muutokset havaittiin henkilöillä, joiden työpäivään kuului vähän hitsausta (1 h/päivä). Tämä ristiriitaiselta vaikuttava tulos selittyy henkilökohtaisen puhallinmaskin käytöllä. Henkilö, jonka työpäivään sisältyi paljon hitsausta (2–3 h/päivä), käytti puhallinmaskia enemmän.
Pienhiukkasten lukumääräpitoisuuksia työympäristöissä tulisi selvittää
Pienhiukkasten terveysvaikutukset ovat haitallisia, mutta kaikkien oireiden syntymistä ei vielä täysin tunneta. Tunnettuja hengityselinsairauksia ovat yleisten yskän ja nuhan lisäksi harvinaisemmat keuhkosyöpä, astma ja keuhkoahtaumatauti. Lisäksi pienhiukkasten aiheuttamiksi tiedetään hermostollisia sairauksia sekä erilaisia sydän- ja verenkiertoelinsairauksia.
Suomessa ei ole annettu työhygieenistä raja-arvoa hiukkasmaiselle työpaikkailman epäpuhtaudelle lukumääräpitoisuutena, ainoastaan massapitoisuutena. Prosesseissa, kuten hitsauksessa, hiukkaspäästöt työympäristön ilmaan ovat hiukkasten lukumäärällä mitattuna suuria. Massamääräisesti päästöt voivat kuitenkin olla pieniä, kuten HUURU-hanke osoittaa.
Työntekijän sairastumisen riski arvioidaan muun muassa vertailemalla ilman pitoisuuksia raja-arvoihin. Työympäristössä pienhiukkasia tuottavan prosessin sairastumisen riski arvioidaan mahdollisesti liian pieneksi.
Yhteiskuntailmatutkimuksessa on osoitettu, että ihmisten hengitystieoireita voidaan liittää ulkoilman suuriin pienten ja ultrapienten hiukkasten lukumääräpitoisuuksiin. Viitteitä on, että aineen pienhiukkasmuoto myötävaikuttaa altistumiseen. Pienhiukkasmuoto kasvattaa sairastumisen riskiä. Työympäristön pienten ja ultrapienten hiukkasten vaikutuksia työntekijän terveyteen ei ole riittävästi tutkittu.
Olisi selvitettävä hiukkasten lukumääräpitoisuuksia pienhiukkasia tuottavien prosessien, kuten hitsauksen, työympäristössä. Näin saadaan relevanttia tietoa työhygienian tasosta. Sen perusteella voidaan arvioida työntekijän riskiä sairastua työssä ja ryhtyä toimiin, jotka parantavat työhygieenistä tasoa. Edellytyksenä on, että mittausmenetelmä on yleisesti alalla hyväksytty.
http://www.tyosuojelurahasto.fi/tutkimus/uuttatutkittua/hanke.html?id=104133
Kun sitä on vaikeampi estää. Alumiinin hitsauksesta tulee mieletön määrä otsonia. Iho kurtistuu ja vanhenee nopeasti. Ihan myrkkyluola missä hitsataan alumiinia. Rosterikin huono. Jos on pakko hitsata niin mustaa rautaa sitten.
Miten jos esim.hitsaat 6kk.kirkasta tigillä kuuluuko työnantajan järjestää jotain terveystarkastusta sinä aikana joa niin mitä.