mä en ole terve, siis kyl mä ihan henkisesti oon, mut nyt vaan tuntuu siltä et olen jotenkin kipeä tai sinne päin, mun maha on turvonnu ihan sairaasti ei johdu menkoista koska nekin on ollu jo monta vuotta ja tunnen niiden merkit. ja muutenkin on silleen jännä olo. tuntuu et olisin jotenkin ulkopuolinen. ennen olin energinen ja aina äänessä, nyt oon syrjäytyny vaik kyl mul olis kavereita, mut ei vaan nappaa. epäilen et mul olis jotain pahempaa mut en uskalla ajatella tai kai myöntää sitä. onks jollain muulla ollu samanlainen olo ku mulla, ja mitä se on ollu? kiitos kaikille jotka jaksoitte lukea ja kommentoida.
mikä mua vaivaa?
mimmi
5642
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minullakin on välillä samanpaisia oireita...masennusta kai. Suren kai liikaa sitä ettei minulla ole vieläkään omaa rakasta. Koita nukkua enemmän ja syödä monipuolisemmin. Niiden voimalla sitten kavereiden kanssa ulos ja mukava juoruaminen käyntiin ;)
Saattaa olla että se ei ole mitään sen vakavampaa, voi olla että se on masennusta, voi olla että se on jotain. Jos sulla on jotain muita psyykkisiä ongelmia tai sellasta niin kannattaa miettiä mistä ne vois johtua tai onko ne vaarallisia?
Toisaalta ei nyt kannata ottaa kovin vakavasti koska eihän toi välttämättä tarkoita mitään, mutta jos se on jatkuvaa ja häiritsevää niin kerro.
Ja tuota...jos oot henkisesti/psyykkisesti terve niin se on pääasia. Fyysiset sairaudet on vaan fyysisiä mutta psyykkiset sairaudet on ilkeitä.
välillä on huonompia päiviä välillä parempia ei mulla mitään (kai) psyykkisiä oireita oo, mutta voi ollo mut en kyl usko et tää on masennusta, koska oon yleensä tosi pirtee ja silleen.Voi yietty olla. kiitos..
Jos se jatkuu vielä pitkään häiritsevän paljon niin koita vähän miettiä miten kuvailisit niitä oireita jollekin (esim. lääkärille).
Niin ja jos ne jatkuu vielä pitkään niin kerro, lääkärille/psykiatrille/koulussa terveydenhoitajalle tai vaikka mulle. Niin tyhmältä kun se kuulostaakin voisin ehkä yrittää auttaa. Tuloksista en sitten mene minkäänlaiseen takuuseen, koska en ole koulutettu psykiatri. Jotain kokemusta on ihmisistä ja ihmisen psyykkisistä ongelmista, ja niiden "hoitamisesta".
Ja ennen kaikkea, mielellään autan (ainakin yritän).
voi kuule, se on vaan murrosikää..