Mitä tulee teiden kulumiseen, niin olen monesti híhmetellyt, että onko minulla jotenkin kapeampi auto kuin muilla. Vai mistä monesti johtuu se, että en saa autoani sitten millään sopimaan tiessä olevaan uraan. Joko toinen puoli on urassa tai sitten toinen, mutta molemmat yhtaikaa aika harvoin. Sitten näkee tilanteita jossa näkyy jopa kaksi uraa rinnakkain molemmilla puolilla. Ajeleeko jotkut sitten jopa paripyöräisillä (nastarenkailla) henkilöautoilla. Taitaa teiden uraantumiseen olla muitakin syyllisiä. Ja vielä tuolla ytv:n sivuilla on kirjoitusta siitä miten kitkarengaskin osallistuu, yllättävää kylläkin aika suuressa määrin teiden urautumiseen.
Siellä sanotaan muun muassa, että suuri osa pölystä syntyy siten, että kitka-tai nastarenkaan ja tien pinnan välissä oleva hiekka KULUTTAA asfalttia HIEKKAPAPERIN tavoin.(Mielestäni tätä asiaa pitäisi tutkia enemmän)
Märällä tienpinnalla nastarenkaiden aiheuttama asfaltin kuluminen on kuitenkin moninkertaista kuivaan verrattuna. Tuo viimeinen lienee jo kaikille selvää. (Mutta kitkarenkaan aiheuttama asfaltin kuluminen voi ollakkin luultua suurempaa.)
Lisäksi siellä sanotaan, että liikennevirta nostattaa pölyn tehokkaasti ilmaan, ja tässä kitkarenkaat ovat erityisen tehokkaat.
Siellä sanotaan muun muassa, että suuri osa pölystä syntyy siten, että kitka-tai nastarenkaan ja tien pinnan välissä oleva hiekka KULUTTAA asfalttia HIEKKAPAPERIN tavoin.(Mielestäni tätä asiaa pitäisi tutkia enemmän)
Märällä tienpinnalla nastarenkaiden aiheuttama asfaltin kuluminen on kuitenkin moninkertaista kuivaan verrattuna. Tuo viimeinen lienee jo kaikille selvää. (Mutta kitkarenkaan aiheuttama asfaltin kuluminen voi ollakkin luultua suurempaa.)
Lisäksi siellä sanotaan, että liikennevirta nostattaa pölyn tehokkaasti ilmaan, ja tässä kitkarenkaat ovat erityisen tehokkaat.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Kitkarenkaasta irtoava pehmyt kumiaines paikkaa tietä. Ilman kitkarenkaita tiet olisivat karheita ja renkaita kuluttavia.
Lopetetaan suolaus ja hiekoitus niin teiden eroosio vähenee huomattavasti, mutta miten saadaan raskas liikenne pysymään tiellä?
Selventäisitkö mikä ei ole kitkojen syy
Rajoitan tämän nyt koskemaan henkilöautoliikennettä:
Ei ole kitkojen syy että ilmanlaatu ja tiestön kunto heikkenevät aiheettoman paljon talvikaudella.
Mikään rengas ei estä tienpinnan painumista raskaan kuorman alla, mutta rengasvalinnat vaikuttavat pinnan uralle kulumiseen.
Märkä tienpinta kuluu enemmän kuin jäätynyt, ja toistuvat sulamiset ja jäätymiset kiihdyttävät eroosiota.
Hiekoitushiekan pöly- ja eroosiohaitat ovat hiekoituksen seurausta eikä rengasvalinnoista johtuvaa.
Ratkaisu on helppo: Suolausta, hiekoitusta ja nastojen käyttöä voi rankalla kädellä vähentää ja tilalle edellyttää olosuhteita vastaavia ajotaitoja. Ajokortteihin enemmän luokkia vuoden- ja vuorokaudenaikojen sekä maantieteellisten alueiden mukaan. Ajoluvat kuskin taitojen mukaan ja säännöllinen seuranta käyttöön. Ei ajokortin tarvitse olla mikään kansalaisoikeus niin kuin se nykyään tuntuu olevan.
Etkö osaa lukea vai etkö ymmärrä lukemasi vai haluatko tahallaan ymmärtää väärin puolustellessasi kitkoja. Kyse oli siitä, että kitkat ovat tehokkain katupölyn nostattaja, sillä jostain syystä niitä katuja kuitenkin hiekoitetaan. Ehkä liukkauden torjumiseksi. Varsinkin kaupunkialueilla se on tarpeen. Niin kitkamiehellehän se vaan tuo liikaa turvallisuudentunnetta. Olet oikeassa, että rengasvalinnat vaikuttaa teiden kulumiseen, mutta kyse oli taas siitä missä määrin mikäkin rengas sitä kuluttaa. Lueppas uudestaan,sillä tuo hiekkapaperi-ilmiö on ollut jo aika monessa yhteydessä esillä.
Vielä helpompi ratkaisu, kun kitkojen jatkuva ylistäminen on se, että kielletään yksityisautoilu kokonaan.
Suolaaminen voidaan toki lopettaa ja raskaalle liikenteelle tulee samalla määrätä nastarenkaat talvikaudeksi.
Niinhän ei toki tule tapahtumaan, koska se aiheuttaisi kohtuuttomia lisäkustannuksia jo nyt kannattavuuden kanssa painiville kuljetusyrityksille.
Itse näkisin parhaaksi tavaksi lisätä liikenneturvallisuutta raskaan tavaraliikenteen siirtämisen kumipyöriltä kiskoille. Pääosa rahdista kulkee kuitenkin suurien kaupunkien välillä, joihin on myös rautatieyhteys.
Kitkat ovat henkilöautoliikenteen tehokkain katupölyn nostattaja, mutta vain marginaalisesti... ja raskas liikenne pölläyttää hiekat paljon henkilöautoliikennettä tehokkaammin tienpinnasta nopeasti mitätöiden hiekoituksen hyödyt. Tehokkaimmin pölyhaittaa saadaan vähennettyä täsmähiekoituksella ja hiekoitusmenetelmien kehittämisellä (esim kuumahiekoitus). Hiekkapaperiefektiä ilmenee kaikilla renkailla.
Oli niin tai näin, niin siitä ei päästä mihinkään, että nastarengas kuluttaa tietä kitkarengasta selkeästi enemmän, mutta kitkarenkailla pärjää kaikissa niissä olosuhteissa joita talven aikana esiintyy.
Ajatus siitä, että keskelle talvea yritetään saada kesäkelit on absurdi, ja siitä seuraa monta ongelmaa jotka olisivat helposti vältettävissä asennemuutoksista alkaen. Sääolosuhteiden ehdoilla on tehtävä kompromisseja, varsinkin jos nykytalvikunnossapidon ongelmista halutaan eroon.
...mutta rautatieliikenteen kehittäminen ei sovi yksiin EU:n suurten linjausten kanssa, valitettavasti.
Ja tästä voinemme päätellä, että kitkarenkaat sopivat yksiin suurten EU:n linjausten kanssa. Ainakin jios sitä sinulta kysytään.
Kitkarenkaat ovat ne PAHIMMAT katupölyn nostattajat ja sen perusteella ne tulisi kieltää kaupunkialueilla, aivan samoin kun itse väität nastojen olevan teiden kuluttajia ja sen perusteella tulisi kieltää.
Minä en pysty asiasta tekemään samaa johtopäätöstä kuin sinä. EU:n kannalta ei liene merkitystä ajetaanko täällä henkilöautoilla nastoilla vai kitkoilla, mutta rajat ylittävä tavaraliikenne on EU:n intresseissä - se halutaan standardisoida. Standardista ei kuitenkaan saada hyvää kun sitä yritetään soveltaa liian suurella maantieteellisellä alueella jossa olosuhteet ja tarpeet vaihtelevat reippaasti. Keskieurooppalaisesta näkökulmasta rautatiet ovat kömpelöitä ja maantiekuljetukset joustavia - siellä ei talviliikenne ole yhtä haastavaa kuin täällä.
Olkoot kitkarenkaat pahimmat katupölyn nostattajat henkilöautonrenkaista, erot ovat vaan niin marginaaliset ettei kitkojen kieltäminen ratkaisisi ongelmaa. Pölyongelma on ratkaistava toisin.
Nastat kuluttavat teitä paljon kitkarenkaita enemmän, se on fakta. Suurimman osan ajasta ne kuluttavat teitä aivan turhaan. Lisäksi on kyseenalaista onko nastoista käytännössä ratkaisevaa hyötyä. En ole kieltämässä nastarenkaita, mutta niiden käyttöä voisi reippaasti vähentää ja kitkarenkaiden osuutta voisi vastaavasti lisätä turvallisuuden kärsimättä.
Puolueettomat vertailut ovat osoittaneet nastarenkaat selvästi paremmiksi suomalaisiin talviolosuhteisiin.
Kitkarenkailla toki pärjää suurimman osan talvea vallan mainiosti. Olen itse ajanut niillä kolme talvea (nykyään käytän taas nastarenkaita). Yhdessä jäisessä mutkassa ajoin penkkaan. Mutkassa oli kyllä hiekkaa, mutta väärällä puolella tietä. Vaurioita ei tullut kuin henkiselle puolelle.
Mutta se ratkaiseva hyöty? Lienee aika lailla tapauskohtaista. Viikko takaperin joku nainen pyöräytti kitkarenkailla varustetun auton suoralla tiellä katolleen. Voisin kuvitella, että nastarenkailla kyseistä tapahtumaa ei olisi päässyt syntymään. Tai lopputulos olisi ainakin ollut toisenlainen. Eikä kyseinen onnettomuus ollut renkaiden syy, vaan kuljettaja ei vaan osannut ajaa niillä. Nopeutta on ainakin ollut selvästi liikaa.
Mikä vertailu on puolueeton?
Mikä on selvästi parempi?
Mikä on ratkaisevasti parempi?
Minkälaiset ovat suomalaiset talviolosuhteet?
Minkälaiset ovat talviolosuhteet joihin itse joutuu?
Olen minäkin penkkaan ajanut, niin nasta- kuin kitkarenkaillakin, mutta yhdessäkään tapauksessa en ole voinut syyttää renkaita.
Kaikkea voi toki kuvitella...
Voisi kuvitella että tuossa mainitsemassasi tapauksessa auton alla oli kuluneet keskieurooppakitkat. Voisi myös kuvitella, ettei auto olisi nastarenkailla pyörähtänyt katon kautta ympäri, vaan olisi päätynyt kovemmassa vauhdissa kylki edellä päin puuta ja pari matkustajaa olisi edelleen teholla. Kaikkea voi kuvitella...
Ratkaiseva hyöty lienee tosiaankin aika lailla tapauskohtausta, ja monesti on vaikea mennä sanomaan miten eri rengastuksella olisi käynyt. Jos eri renkaiden ominaisuudet tunnetaan hyvin, voi toki leikkiä todennäköisyyksillä, että kuinka todennäköisesti joutuu tilanteisiin joissa renkaiden ominaisuuksien eroilla on ratkaiseva merkitys. Kukaan ei kuitenkaan sitä pysty tarkalleen testaamaan tai simuloimaan vertailtavien renkaiden käyttöikä huomioiden. Jos tuntee omien renkaidensa ominaisuudet hyvin, pitää huolen siitä ettei niitä ylitetä eikä todennäköisyyksillä tarvitse leikkiä. Ellei tunne omien renkaidensa ominaisuuksia on kuski renkaista riippumatta joko ylivarovainen tai vaarallinen, taikka vuorotellen molempia.
> Mikä vertailu on puolueeton?
Viittaan tällä kotimaisissa julkaisuissa esittettyihin mittaustuloksiin. Mielestäni mittanauha ja kello eivät valehtele.
> Mikä on selvästi parempi?
Nastarenkaan jääpito suhteessa kitkarenkaan vastaavaan.
> Mikä on ratkaisevasti parempi?
Jos nastarenkaalla vältetään onnettomuus joka olisi kitkarenkailla tapahtunut, niin voidaan hyvällä syyllä pitää nastarenkaita ratkaisevasti parempina.
> Minkälaiset ovat suomalaiset talviolosuhteet?
Yhdellä sanalla vastaten: vaihtelevat.
> Minkälaiset ovat talviolosuhteet joihin itse joutuu?
Jos tähän voi vaikuttaa, niin silloin kitkarenkaat ovat ihan hyvä valinta. Itse ainakin haluan päästä töihin kelistä riippumatta. Tosin pääsin sinne viime syksynä kesärenkaillakin, vaikka lunta oli tupsahtanut yllättäen melkein 30 senttiä. Myöhässä tietenkin.
Siinä olemme sentään samaa mieltä, että onnettomuudet aiheutuvat ihmisistä, ei välineistä. Välineen rikkoutumisesta syntyneet tilanteet johtuvat myös ihmisestä. Esimerkiksi huoltojen laiminlyönnistä ja ohjeiden vastaisesta käytöstä johtuvat.
Mittanauha ja kello eivät valehtele, olen siitä samaa mieltä, mutta tärkeätä on tietää mitä mitataan. Lue testit uudelleen niin, että huomioit ainoastaan ne osatestit joihin kuski ei voi vaikuttaa, ja laske paremmuusjärjestys uudelleen. Eri ominaisuuksien painotukset voit laskea olosuhteiden yleisyyden mukaan.
Nastarenkaan jääpito suhteessa kitkarenkaan vastaavaan on selvästi parempi ainoastaan poikkeustilanteissa.
Mistä voit varmuudella tietää, että nastarenkailla vältetty onnettomuus olisi varmuudella kitkarenkailla tapahtunut, vai olisiko koko läheltä piti -tilanne kenties tyystin vältetty toisella rengasvalinnalla? Jossitella voi aina.
En voi vaikuttaa talviolosuhteisiin joihin joudun, ja kitkarenkaat ovat silti hyvä valinta. Haluan päästä esim. töihin kelistä riippumatta, ja niin myös pääsenkin ja ajoissa.
Vieläkään ei löytynyt syytä käyttää nastarenkaita, vaikka niitä toki vallan hyvin voi käyttää.
Eikä koskaan tule löytymään syytä, miksi kitkarenkaita pitäisi käyttää. Nastarengas on aina parempi eikä mikään vaihtoehto, kuten kitkarengas. Väitätkö, että renkaita testaavat eivät tiedä mitä mittaavat. Sinäkö sitten tiedät. Ainakin siltä vaikuttaa. Kiistattomasti on jo moneen kertaan ja monessa eri yhteydessä osoitettu nastan parempi jääpito. Tarkoitit varmaan, että kitkarenkaan pito saattaa olla joissain poikkeustilanteissa ehkä marginaalisen parempi kuin nastan. Jossitellahan voi aina, mutta sinä teet sitä koko ajan. Kerrohan ne osa-alueet mihin kuski ei voi vaikuttaa. Esim. keliolosuhteet ovat sellaiset. Ja sitten kun jätetään ne huomioimatta, niin aika mahdotonta tehdä koko testejä. Vai pitääkö testit mielestäsi tehdä vain mielikuvituksessa. Siihenhän kuski voi vaikuttaa. Mutta mitä tehdään mielikuvilla, paitsi kitkakannattaja. Onhan se hyvä, että edes mielikuvissa pidät kitkoja parempina.
Nastojen haitoista on tehty monia tutkimuksia jotka osoittavat haitat todellisiksi. Siinä yksi syy kitkojen käyttöön. Toinen syy on mukavuus (rengassulkeiset ja hiljaisuus). Syitä voi ladella lisää, mutta enpä taida vaivautua.
Yhtälailla kiistattomasti on jo moneen kertaan eri yhteydessä osoitettu kitkan parempi jääpito, mutta kaikki luotettavat testitulokset tehdään poikkeusolosuhteissa (uusilla renkailla).
Kuski ei ihmeemmin voi vaikuttaa testituloksiin joissa testataan jarrutusta, kiihdytystä, kaarreajoa ja vesiliirtoa eri olosuhteissa... riippuu toki miten mittausmenetelmä on vakioitu.
Ajettavuus- ja mukavuus- sekä ratakierrosajat ovat enemmänkin kuskista kiinni, vaikka kitkarenkaat perinteisesti pärjäävätkin hyvin ratakierroksilla.
Saadaksesi kiistattomia faktatietoja on tulokset joihin kuski VOI vaikuttaa jätettävä huomioitta ja testiolosuhteet huomioitava erittäin tarkkaan. Faktat eivät tule olemaan kovinkaan yleispäteviä, vaan erittäin tarkkaan rajattuja vallinneisiin testiolosuhteisiin. Pieni muutos olosuhteisiin antaa varsin eri tulokset.
Tarkoitin mitä kirjoitin. Suurimman osan ajasta kitkarenkaan pito on marginaalisesti nastarenkaan pitoa parempi, mutta tietyssä poikkeustilanteessa se on huonompi. Olosuhteiden yleisyys ratkaisee kokonaisparemmuuden.
Nyt en ymmärrä. Olenkohan tyhmä vai jotenkin outo. Sanot, että kuski ei ihmeemmin voi vaikuttaa testituloksiin, joissa testataan jarrutusta, kiihdytystä, kaarreajoa eri olosuhteissa. Sitten sanot, että ratakierrosajat ovat enemmänkin kuskista kiinni. Eli kuski ajaa ratakierroksen kiihdyttämättä, jarruttamatta ilman kaarreajoa. Eli miten tehdään ratakierros missä kuski ei jarruta ei kiihdytä ei aja kaarreajoa. Ajettavuus ja mukavuus ovat juuri niitä mielipidekysymyksiä, jotka eivät perustu mihinkään faktaan, vaan juuri mielipiteeseen. Joten ne pitäisi jättää aina testissä huomioimatta. Rengastestissä kuski voi vaikuttaa kaikkeen, eli miten tehdään testi ilman kuskia, kerrohan kaikkitietävä. Älä nyt saata kitkoja vielä huonompaan valoon sanomalla, että ainoastaan otetaan huomioon ne mihin kuski ei voi vaikuttaa. Eli jarrutus ja kiihdytys. Silloinhan kitkat ei saisi puoliakaan nykyisistä pisteistä. Suurimman osan ajasta kitkarenkaan pito on on parempi kuin nastarenkaan. VÄÄRIN. Suurimman osan ajasta nykytalvesta ajellaan paljaalla asfaltilla ja siinä on kiistatonta tietoa, että kitkarengas on silloin se huonoin vaihtoehto. Vai ajatko autolla vain silloin, kun luulet, että nyt olisi paras kitkarengaskeli. Hyvin harvoin nykytalvessa on enää sellaisia lumikelejä, missä kitka on todettu marginaalisen paremmaksi. Lähinnä talvi muodostuu paljaasta jäästä tai sulasta asfaltista. Ja näillä pinnoilla ei kitkat todellakaan ole parhaimmillaan.
Nyt meni loppukin uskottavuus sinun kirjoituksiisi, kun väität, että kiistattomasti on osoitettu ja moneen kertaan kitkan parempi jääpito. Sillähän perusteella kitkahan olisi aina se testivoittaja. Mutta miksi sitten ei ole. Millä osa-alueella sitten tuo nasta voittaa kitkan. Jostainhan se lopputulos muodostuu nastan hyväksi. Ajan itse kitkoilla ja en koskaan mene tuollaista väittämään, sillä jäällä nämä kitkat ovat juuri huonoimmillaan.
Kuskin reaktiot ja ajotaito vaikuttavat ratakierroksilla jossa vaihteleva rata pyritään ajamaan mahdollisimman nopeasti.
Jarrutustestit tehdään yleensä tarkasta lähtönopeudesta, jarrut lyödään pohjaan ja mittaus alkaa siitä hetkestä (eli reaktioaika eliminoidaan) kunnes nopeus on laskenut alle tietyn raja-arvon. Kuskin ei tarvitse tehdä muuta kuin pitää jarru pohjassa ja ratti suorassa (koska usein tajajarrut on testin ajaksi poistettu käytöstä). Kiihdytys- ja kaarreajotestit tehdään vastaavalla tavalla. Tehtiin ainakin joitain vuosia sitten. Mukavuuspuolellahan tehdään dB-mittauksia.
Ajetaanko suurin osa paljaalla riippuu kuskista, ja kiistattomasti ei ole osoitettu että kitkarenkaat olisivat keskimäärin nastarenkaita huonompia paljaalla asfaltilla. (Yksittäistapauksissa kyllä testejä löytyy suuntaan ja toiseen.) Vaikka niin olisikin ei sillä marginaalisella erolla ole niin suurta merkitystä kuin nastarenkaiden ympäristövaikutuksilla on merkitystä ympäri vuoden.
Talvirengaskaudella yleinen keli johon minä joudun on epätasainen kuiva tai märkä jää jonka läpi ajoittain pilkottaa asfaltti ja laidoilla on lunta. Sivuteillä on pelkästään lunta. Niillä alustoilla nykyaikainen kitkarengas toimii erinomaisesti, ja siksi pääteiden suolauksen voisi puolestani lopettaa jotta niille tieosuuksille saataisiin lähes yhtä hyvät talviolosuhteet läpinäkymättömän suolasumun sijaan.
Hankalinta talvessa ei minusta ole liukkaus, vaan huono näkyvyys.
Lueppa ne testit uudelleen ja tarkkaile jääjarrutus- ja jääratatestejä silloin kun ne on tehty karhennetulla jäällä... jäävät nastarenkaat alakynteen, lue esim TL 2004 ja ABS 2007.
Kaikki renkaat taitavat olla jäällä huonoimmillaan, ja kitkat häviävät nastoille reilusti sileällä kostealla jäällä.
Miten se jää oikein karhenee? Veden jäätyessä muodostuu tasainen ja liukas jääpinta.
Mutta mikä tekijä sen jään karhentaa kitkarenkaalle sopivaksi?
Eikö kyseessä ole silloin laiton auto, jos takajarrut otetaan pois käytöstä. Mitä mukavuuteen tulee ei sitä db mittari kerro. Joku voi esimerkiksi tykätä kuunnella vaikka musiikkiakin kovemmalla ja se on hänestä mukavampaa. Sanot nyt kuitenkin, että kuskin reaktiot ja ajotaito vaikuttaa lopputulokseen. Ja aiemmin sanoit juuri, että testit pitäisi tehdä niin, että kuski ei niihin pystyisi vaikuttamaan. Miten se nyt menikään. Eikö kuskin reaktiot ja ajotaito mielestäsi olekkaan asioita mihin juuri kuski vaikuttaa. Kerroppa vielä kerran jos molemmat ymmärrettäis.
Ilmeisesti toinen kitkarengas. Sillä eihän nyt nastarengas sellaista tee.
Harvemmin se jää luonnostaan muodostuu tasaisen luikkaaksi koko tien leveydeltä, ja kun niin käy on useimmiten kyseessä suolattu tie - ja siksi suolausta pitäisikin vähentää.
Jää on monesti epätasaista siksi, että se saa alkunsa lumesta tai sohjosta tai karkeasta tienpinnasta jolla on jatkuvaa liikennettä ja epäpuhtauksia.
Oman työmatkani varrella on eräs risteys, jossa on pakollinen pysähtyminen. Etenkin lumisateella se killottuu todella liukkaaksi. Kiillottumisen syy ovat nastattomat renkaat.
Ei ole laiton sillä suljetulla radalla jolla mittaukset tehdään.
Ajomelu (tai sen puute) on yksi mukavuustekijöistä.
Pidetään faktoina ainoastaan niitä osatestejä joiden lopputulokseen ei kuski tiedostaen tai tiedostamattaan pysty vaikuttamaan. Nämä saadut faktat pätevät ainoastaan testikalustolla ja testin aikana vallinneissa olosuhteissa eikä missään muualla. Kaikki muu on suuntaa antavaa ja suuriakin poikkeamia saattaa esiintyä.
Harvemmin se jää luonnostaan muodostuu tasaisen liukkaaksi koko tien leveydeltä. Käytkö aina ensin joka risteykseesi tullessa katsomassa etukäteen, mihin se liukas kohta on muodostunut. Mahtaa olla hankalaa. Jää on monesti epätasaista siksi, kun siinä on jatkuvaa liikennettä. Olisikohan siellä seassa niitä nastoja, jotka sen jään karhenta. Jos olisi pelkkiä kitkoja, niin siinähän vain kävisi samanlailla kun uudelle asfaltille mitä jyrällä jyrätään.
Elikkä kaikki testit mitkä näin tehdään ei päde millään tapaa tieliikenteeseen. Miksi ihmeessä testejä sitten tehtäisiin vain joillekkin suljetuille alueille ajaville. Ilmeisesti niitä ajajia on niin paljon. Ettet vain kuuluisi niihin.
Meni hierarkia niin syväksi ettei voi suoraan vastata...
Risteysalueet eivät ole ongelmia koska ne ovat niin helposti ennakoitavissa, eikä kitkarenkaan pito suinkaan ole olematon sileällä jäällä vaikka se puutteellinen onkin.
Risteysalueet eivät ole ongelmallisia, sillä ne ovat helposti havaittavissa. Onko ongelmia sitten muualla. Eikö kaikki olekkaan kitkakuskille helposti ennakoitavissa. Vaikka eikö kitkakuskin pidä aina ennakoida.
Ei se, että risteysalueet havaittavuutensa takia ovat ongelmattomia tarkoita että ongelmia olisi automaattisesti muualla. Potentiaalisesti voi ongelmia ilmetä esim. pimeällä metsätaipaleella jolla hirvi loikkaa eteen, mutta niin voi käydä millä tahansa renkaalla eikä tienpinta niillä paikoilla yleensä ole risteysalueisiin verrattavissa.
Pitääkö kaikesta tehdä niin vaikeaa?
> Kaikki renkaat taitavat olla jäällä huonoimmillaan, ja kitkat häviävät nastoille reilusti sileällä kostealla jäällä.
Eikös kitkarenkaan pahin puoli ole sen arvaamattomuus. Kun rengas siirtyy asfaltilta tai hiekoitukselta sileälle jäälle, niin sen hyvä pito katoaa aivan täysin. Kuski ei näe tienpinnan muuttumista, tulee yllätetyksi ja ajaa ojaan.
Nastarengas säilyttää osan pidosta sileällä jäälläkin ja antaa kuskille osittain anteeksi sen, että tämä ei nähnyt olosuhteiden muutosta. Tästä tasaisemmasta pidosta johtuen nastat ovat ylivoimaiset.
Näin yleistäen:
Kitkarenkaan paras puoli on sen ennalta arvattavuus, se käyttäytyy kaikilla pinnoilla johdonmukaisesti (vaikkakin hyvinkin erilaisesti alustasta riippuen) ja varoittelee ajoissa kun aletaan olemaan pidon rajoilla. Ongelmia ilmenee lähinnä jos pito heikkenee nopeasti ja paljon eikä kuski näe tai muuten havaitse muutosta. Usein muutokset ovat asteittaisia tai selkeästi havaittavissa joten siten ei tottuneelle kuskille havainnointivirheitä johtuvia yllätyksiä tule.
Nastarengas toki tasaa pidonvaihteluja, mutta samalla se välittää huonommin pienet pidonvaihtelut kuskille. Pienetkin pidonvaihtelut saavat kuskin varuilleen jos kuski tulee niistä tietoiseksi. Kun nastastarenkaasta sitten ennalta arvaamatta pito loppuu ajetaan jo selvästi yli sopivan tilannenopeuden koska rengas on vaimentanut varoitukset pidon rajallisuudesta. Jos malttaa ajaa nastarenkailla kuten kitkoilla, niin hyvä, harvemmin niin kuitenkaan tehdään eikä tottunut kitkarengaskuski niin tee koska jää odottamaan niitä viestejä pienistä pidonvaihteluista ja havaitsemattaan ulosmittaa nastarenkaan marginaalisen edun. Lisätään tuohon vielä nastarenkaan tyypillisesti parempi kiihdytyspito suhteessa jarrutuspitoon tyypillisiin kitkarenkaisiin verrattuna, niin vaatii kyllä nastarengas paljon totuttelua ennen kuin kitkakuski pääsee sillä samaan turvallisuustasoon kuin kitkoilla.
Sekä nasta- että kitkarengas säilyttävät osan pidosta sileällä jäälläkin ja molemmilla pärjää vaikka nasta onkin parempi.
Kyllä, nastarengas antaa kuskille hieman anteeksi ettei tämä havainnut liukkautta jonka hän olisi kitkarenkailla herkemmin havainnut.
> Kyllä, nastarengas antaa kuskille hieman anteeksi ettei tämä havainnut liukkautta jonka hän olisi kitkarenkailla herkemmin havainnut.
Nooh, kylläpäs tuo lause oli merkillinen väännös. Ei kitkarengas ole mikään mustalaiseukko, joka kertoo kuskille jäätikön lähestyvän. Kitkarengas pettää juuri silloin kun pitoa eniten tarvitaan eli nimenomaan yllättävän jäätikön aiheuttamassa hätäjarrutuksessa kun pitäisi pelastautua 10.000 euron peräänajolta.
Kannattaa muistella vaikkapa lumisia paikallisbussien kiiltäviksi sutimia liikennevalojen edustoja. Siihen kun tulet kitkarenkailla ja edellä menijä pysähtyykin uusilla nastarenkaillaan punaisiin valoihin. Siinähän kaivat kuvetta. Syvältä.
Miksi sitten puhut liukkaudesta, jos se kitka on niin mainio kuin väität. Nyt jo sanot, että nastat ovat pidon rajamailla huomattavasti suuremmalla nopeudella, kuin kitkat. Selvällä suomenkielellä todettuna, kitkat ovat silloin selvästi huonommat kuin nastat. Nasta vain ilmoittaa siitä paljon paremmin kuin kitka. Kitka yleensä ilmoittaa, kun on jo myöhäistä.
Kommentoidaanpa vaikka tähän kun haara tuli taas liian pitkäksi...
> Miksi sitten puhut liukkaudesta, jos se kitka on
> niin mainio kuin väität. Nyt jo sanot, että
> nastat ovat pidon rajamailla huomattavasti
> suuremmalla nopeudella, kuin kitkat.
Liukkaus kuuluu talveen, sitä esiintyy rengastuksesta riippumatta.
Nastat ovat pidon rajamailla suuremmalla nopeudella, ja niiden raja-alue on kitkoja pienempi. Mielestäni nasta on pidoltaan enemmänkin on/off. Useimmiten lopullinen pidonmenetys tapahtuu käytännössä samoissa nopeuksissa sekä kitkoilla ja nastoilla, mutta alkava pidonmenetys on kitkoilla alhaisemmassa nopeudessa joka antaa enemmän pelivaraa kun tajuaa olla nostamatta nopeutta.
Selvällä suomenkielellä todettuna, kitkat ovat silloin hieman paremmat kuin nastat. Nasta vain ilmoittaa siitä paljon myöhemmin kuin kitka. Nasta yleensä ilmoittaa, kun alkaa olla myöhäistä.
Keskiverto nastakuski pitää keliä pahana kun nasta alkaa varoittelemaan pidonmenetyksestä, mutta sama keli on kitkakuskille normaali talvikeli koska varoitukset pidonmenetyksestä eivät tule yllätyksenä, niihin on totuttu ja niihin osataan reagoida oikein. Harjoittelua se toki vaatii. Nykyaikainen kitkarengas toimii kuitenkin niin hyvin, ettei ensivaroituksiin välittömästi tarvitse reagoida korjausliikkeellä, mutta on hyvä tiedostaa että ollaan pidon rajoilla ja nopeutta kannattaa laskea. Kitkat 15 vuotta sitten olivat selkeästi on/off tyyppisiä jotka irroittivat otteensa varoittamatta, toisin on nykyään jos valitsee kitkansa oikein.
Ei kitkarengas todellakaan ole mikään mustalaiseukko, joka kertoo kuskille jäätikön lähestyvän, ei sitä nastakaan kerro, se on kuskin havaittava ja havaittavissa. Suuret muutokset ovat nähtävissä tai loogisesti perusteltavissa eli ennakoitavissa, pienemmät asteittaiset muutokset tulevat vähitellen varkain ja niistä kitkarengas varoittaa paremmin. Yllättävä jäätikkö ei aiheuta hätäjarrutuksia, mutta jos jäätiköllä yllättäen tulee hätäjarrutuksen tarve on kuski jäätiköstä tietoinen jo ennen sitä ellei nuku ratissa.
Kannattaa muistella vaikkapa lumisia paikallisbussien kiiltäviksi sutimia liikennevalojen edustoja. Siihen kun tulet kitkarenkailla tiedät kokemuksesta että risteysalue saattaa olla liukas ja että valot saattavat vaihtua, etkä välttämättä tiedä mitä edelläajava tekee. Sitä varten on turvaväli joka automaattisesti kasvaa kun risteystä lähestyessä tunnustelee onko tie liukas (sitähän se edellä ajava nastakuski tyypillisesti ei tee, vaan luottaa nastoihinsa jotka kevättalvesta ovatkin aivan eri kunnossa kuin syksyllä ostettaessa). Lisäksi liikennevaloissa on se oranssi siinä vihreän ja punaisen välissä, se antaa myös lisää reagoiniaikaa, ja tyypillisesti oranssi palaa pidempään jos tieosuudella on korkeampi nopeusrajoitus, eli aikaa on. Yllämainitussa tilanteessa on minulla pari kertaa mennyt nastoilla jarrutus niin pitkäksi että pelkän tuurin varassa on pärjätty, ei kertaakaan kitkoilla.