Yhteiskunta tukee Suomessa metsänkasvatusta ja ruuantuotantoa siksi,että kansallinen omavaraisuus ruoka- ja energiahuollossa olisi
turvattu. Kansalaiset hyväksyvät tämän,mutta historia osoittaa,että asiat eivät toimi pelkällä solidaarisuusperiaatteella. Siksi kaikilta yhteiskunnan tukia nauttivilta tullaan jatkossa vaatimaan kirjallinen sitoutuminen yhteiskuntavastuuseen kriisin kohdatessa. Kriisejä ovat luonnonmullistukset,terroriteot,sodat tms,joissa yhteiskunta on uhattuna.Talodellista hyötyä saa viljelijä,kun kriisejä ei ole.
turvattu. Kansalaiset hyväksyvät tämän,mutta historia osoittaa,että asiat eivät toimi pelkällä solidaarisuusperiaatteella. Siksi kaikilta yhteiskunnan tukia nauttivilta tullaan jatkossa vaatimaan kirjallinen sitoutuminen yhteiskuntavastuuseen kriisin kohdatessa. Kriisejä ovat luonnonmullistukset,terroriteot,sodat tms,joissa yhteiskunta on uhattuna.Talodellista hyötyä saa viljelijä,kun kriisejä ei ole.
Vastaukset 26
Vanhimmat
maatalouteen on olemassa kriisien varalta jo olemassa oleva suunnitelma, miten sen sattuessa toimitaan. Tarpeen vaatiessa rautakangetkin viedään maatiloilta jo niille ilmenee tarvetta.
Missähän määrin ja millä tavalla asia lienee hoidettu?
....kriisin sattuessa joutosakin lämpimät luisteluhallit jäävät ilman polttoainetta, kun ne tarvitaan traktoreihin.
Talodellista hyötyä saa viljelijä,kun kriisejä ei ole.
Tästähän kommunistin tunnistaa, maajussin ei tulisi saada taloudellista hyötyä vaan leivän tulisi maksaa viisi kopekkaa vielä 2000-luvulla.
Haluavat ruoan ilmaiseksi. Orjia itselleen haluavat. On heilläkin sitten joku jota pomottaa. Itselleen kyllä pitäisi saada palkkaa lisää koko ajan.
Valankumousjohtaja Leninin iskulause oli
"leipä kopekalla".Satavuotta on pian tästä
kulunut ,mutta vielä se sama unelma ilmaisesta
ruuasta vetää hyvin.
viime sotiin maataloudesta hevosia kaikki mahdollinen työkalu metsien pakkohakkuut maatalouden elintarvike pakkoluovutukset, tässä vaan muutama esimerkki.
järjestää "vähän" takaisinkin sodan jälkeen? Meni siinä sodassa aika monelta kaupunkilaiseltakin koti, isä, veli, äiti tai koko perhe. Oliko maajussit siis taas yksin niin vitun erinomaisia?
mutta pitivät hengissä
oli pelkkä rasite
Mutta ilman maataloutta olisivat kuolleet nälkään niin maalaiset kuin kaupunkilaisetkin. Ei nälkä asuinpaikkaa katso jos ei ruokaa osaa tuottaa tai keräillä.
kävi puinti talkoissa. jussi piilotti ruokaa senkun kerkes, pyörttti mustaa porssiä ja rikastu toisten hädällä.
koko maatalousvasraisuuden ydin, kaupunkilaiset eivät ole antaneet vieläkään anteeksi sitä etteivät pärjänneet ilman maatalouden tuotantoa sodan aikaan.
Maatalous oli suurissa vaikeuksissa, koska suurin osa miehistä ja hevosista oli rintamalla ja töitä tekivät naiset lapset. Tähän saumaan joutuivat kaupunkilaiset hienohelmat myös töihin ja sitä on muistettu värnöttää jälkikasvulle siitä lähtien. Vasemmisto on tätä kaunaa hyödyntänyt ja lisännyt siitä lähtien.
Ilman kaupunkilaisia teilläkin liputettaisi punalipulla. Ei jussit yksin olisi maata pystyneet puolustamaan, saati hankkimaan aseita.
Palstan taso on vajonnut todella pohjalle.
Täällähän aletaan päästä viimein niihin asioihin, jotka siellä taustalla hiertävät, eikä maataloustuella siis oikeasti ole mitään tekemistä noissa murheissa.
Monikos valittajista on ollut sota-aikana edes olemassa?
Viime sodan aikana kaupungeissa todella kärsittiin nälästä,ja ruokaa saatiin vasta valtiovallan pakottamana.
Maanviljelijät odottivat hintojen nousua ja sitä solidaarisuutta ei tunnettu.
Kaupungeissa kuitenkin tehtiin monia sotateollisuuden tarvittavia tarvikkeita ja niidenkin avulla saatiin jäämään nykyisten maatalousyrittäjienkin pellot vapaaseen Suomeen.
Nytkin puhutaan maataloustuotteiden omavaraisuuden tärkeydestä ja kuitenkin viljelijät ovat myymässä kansallisella tuella tuettua viljaa ulkomaille paremman hinnan toivossa.
Se siitä omavaraisuudesta.
miten ulkomaille voi myydä viljaa paremman hinnan toivossa kun täällä jatkuvasti kuulee kuinka halpaa siellä on?
Ps. 141-tuki ei paljon viljapuolta hyödytä.
tuotu ulkoo sitä halpaa alkutuotantoo?
sen takia että saadaan vientituloja joilla voidaan maksaa sitä halpaa tuontiruokaa. Eikös se kannata hyvin
vieläkin?
Kotirintamalla naiset, lapset ja vanhukset tekivät pelto työt ilman hevosia, hoitivat lehmät yms eläimet ja passasivat vielä kaupunkilais elätit.
Ja se oli kauheaa kun piti kerran kesässä vielä puida.
Siitäkin sadosta vietiin korvauksetta yli puolet.
Tänä päivänä on maatilojen kalusto rekisteröity ja kriisin tullessa traktorit, paketti autot ja lava autot lähtevät valtion käyttöön.
Tuotanto pakko jokaisella viljelijällä, joka ei ole rintamalla.
Mitä luulet, oliko elintarvikkeiden kauppa vapaata siihen aikaan. Oletko tosiaan sitä mieltä että valtiovalta päätti että markkinat määrätköön ravinnon hinnan ja se siitä. Vaaditaan aivan erityistä puoluepolitiikan sokaisemaa näkökykyä, että uskoo noin.
Totuus on että, että ravinnon kohdalla sekä alku, että loppupää oli lähes täysin säädeltyä.
teki työtä. Mottitalkoita oli. Luovutettava oli tilalta tietyt määrät tuotteita. Villaa ym.
Kun joulukuun kuudes lähestyy niin taas
kerran toinenmaailmansota taistellaan uudestaan.
Osa "sankareista" palkitaan kunniamerkeillä
ja ylennetään reservissä.Tällä saitilla vaahtoaville "sankareille" omavaraisuus on myrkkyä.
Ruoka täytyy tuoda mertentakaa, kun se on siellä
niin "halpaa".Neste oil ja Fortum tulee myydä
venäläisille,samoin sähkön kantaverkko.
Se tulee mukamas halvemmaksi niin.Tätä
on meno nykysuomessa.
Voi rassukkaa, etkö tiedä että esim. omistamasi pakettiauto tullaan sinulta hakemaan yhteiskunnan tarpeisiin kriisin sattuessa.
Yhtään riippumatta siitä oletko metsänomistaja,
maanviljelijä tai tukea saamaton palkansaaja.
(Muuten, onko sellaisia?)
On olemassa valmis suunnitelma, jota ei sinulle
yksityiskohtaisesti esitellä, vaikka kuinka pyytäisit.
Maatalouden "rakenne"muutos ja suunsoitto keskusliikkeiden puolelta on aiheuttanut sen,että ylihintaisia romuja ei pahemmin ole tullut hankittua.Parempi pitää vähät rahat itse ja jos ostaa jotakin ostaa vähän ikääntyneempiä lähes käyttämättömiä koneita suoraan toisilta tiloilta.
Yhteiskuntavastuuta voi kysyä suomalaisilta metsäjäteiltä, jotka lakkauttavat kannattavat tehtaat Suomessa ja perustavat ne ulkomaille. Metsäteollisuutta on tuettu puun kasvatuksessa, metsäautoteiden rakentamisessa , investointiavustuksilla ja verohelpotuksilla jne. Yhteiskunnan panostus on ollut voimakasta ja monen muotoista puolen vuosisadan aikana.
Samaa vastuuta voi perätä elintarviketeollisuudelta ja kaupalta, jotka ottavat raaka-aineen ilmaiseksi talonpojilta. Elintarvikejättien päätoiminta-ajatuksena on tuottaa osinkoja sijoittajille.
http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1099486
Metsäteollisuudessa palkat ja maataloudessa raaka-aineet muodostavat n. 4 prosenttia kuluista. Silti toiminta muka kannattaa liian huonosti. Mikä on näiden suuryritysten yhteiskuntavastuu ? Kuka kyselee niiden perään, ei kukaan. Taitaa se maajussi olla vielä suurempi edunsaaja, vai onko sittenkään ?