Olen omaishoitaja. Työ on raskasta ja sen lisäksi tuntuu että yhteiskunta repii vielä lisäksi koko ajan kaikkialle. Nyt on sitten todettu masennus ja paha stressi. Ei kun pääkopan tutkimuksiin ja kohta lienee masennuslääkkeet auttamassa jatkamaan...
Miten tähän on tultu? Miksei valtio/yhteiskunta tee mitään meidän omaishoitajien auttamiseksi?
Aina vain samaa paskaa, eri päivä!
Tuleeko kaksi potilasta yhteiskunnalle halvemmaksi yhden sijasta? En enää jaksa edes ihmetellä tätä touhua!
Miten tähän on tultu? Miksei valtio/yhteiskunta tee mitään meidän omaishoitajien auttamiseksi?
Aina vain samaa paskaa, eri päivä!
Tuleeko kaksi potilasta yhteiskunnalle halvemmaksi yhden sijasta? En enää jaksa edes ihmetellä tätä touhua!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minä olen joutunut syömään masennuslääkkeitä jo vuosia.
Eristyksissä olo masentaa.
tututkaan eivät käy kun kotielämämme pyörii palkästään omaishoidon ympärillä.
Lakisääteiset vapaat menevät asoiden toimittamiseen.
Minua ei vielä masenna tämä hoitotyö vaan juuri se yhteiskunnan vastustus kaikkeen. Olen luullut, että esim. vammaispalvelu olisi kanssamme samalla puolella ja paskan marjat... vastahankaan se on. Mukamas tukea ja palveluja. Saanen nauraa tai paremminkin alkaa kohta itkettämään. Hemmetti, minä taistelen niiden kanssa kuin muinainen tarujen sankari Don Quijote tuulimyllyjä vastaan. Perkele periksi en anna, en sitten millään....