Merkillepantavaa kautta aikain on ollut se piirre, että yksilöön ja hänen oikeuksiinsa on suhtauduttu eri viranomaisten ja päättävien elimien taholta sen mukaisesti, mihin yhteiskunnalliseen statusluokkaan hän kuuluu. Niinpä synnynnäiset lähtökohdat, oppisivistys, terveydentila ym. seikat ovat näytelleet keskeistä osaa yksilön oikeusturvan ja jopa ihmisoikeuksien toteutumisessa. Samoin merkillepantavaa on ollut aivan näihin aikoihin asti, että vähempiosaisilta yksilöiltä on puuttunut keinot omien oikeuksiensa puolustamiseksi. On puuttunut asiallista tietoa lakien sisällöstä ja eri mahdollisuuksista oikeuksien voittoon viemisestä. Samoin yksilöiltä on puuttunut mahdollisuudet saada äänensä kuuluviin ja asiansa julki tuotua. Esim. päivälehtien mielipidesivut kun eivät juuri yksittäisen ihmisen asialle sijaa anna. Niinpä yksilön on ollut tyytyminen osaansa ja vaikeneminen tai sitten hyvityksen ottaminen omalla tavallaan. Kaatamalla hyvitykseksi muutama hirvi tai vastaavaa.
Tämän päivän Suomessa on tapahtunut kaksi merkittävää seikkaa yksilöiden paremman oikeusturvan toteutumiseksi.
Ensinnäkin Suomi kuuluu nykyään niin Euroopan Neuvostoon ja on ratifioinut EN:n keskeiset ihmisoikeussopimukset. Eli sitoutunut noudattamaan niitä niin lainsäädännön kuin oikeuskäytännönkin osalta. Samoin EU;n jäsenyys asettaa Suomelle huomattavia velvoitteita.
Toinen huomattava edistysaskel yksilöiden oikeuksien toteutumisen saralla on tietokoneet ja internet-yhteydet, joiden kautta jokaisen halukkaan saatavilla on kaikki tarvittava tieto mm. kansainvälisistä ihmisoikeuksista kuin eurooppalaisista tuomioistuimistakin. Samoin internet on mahdollistanut sen, että vääryyttä kärsimään joutuneet saavat nyt äänensä kuuluviin internetin kautta ja niinpä tämän päivän netistä löytyy lukematon määrä erilaisia ihmiskohtaloita, virkarikoksien ja jopa oikeusmurhien kohteeksi joutuneiden suoranaisia hätähuutoja, jotka ovat herättäneet monet oikeamieliset ja vastuuntuntoiset pohtimaan yksilöiden oikeusturvan toteutumista vakavassa mielessä.
Ilmeisesti tapahtuneen kehityksen myötä yksilöt ovat entistä paremmin tietoisia omista oikeuksistaan ja niinpä tämä on poikinut enenevässä määrin kanteita Suomen valtiota vastaan EN:n Ihmisoikeustuomioistuimessa ja EY- tuomioistuimessa ja monissa tapauksissa Suomen valtio on tuomittu huomattaviin korvauksiin mm. henkisistä kärsimyksistä. Hyvä näin, mutta ongelmalliseksi Suomen valtiota kohtaan tämä muodostuu sikäli, että maamme maine sivistyneenä oikeusvaltiona rapistuu sitä mukaa, mitä enemmän kanteita valtiotamme vastaan nostetaan. Samoin lisääntyvät, jopa tuhansiin nousevat, kanteet tukkivat eurooppalaiset tuomioistuimet niin, että asiain käsittely venyy kohtuuttoman pitkäksi ja tämä on vahingoksi yksilöiden oikeusturvan toteutumiselle.
Käytännössä tämä asettaa maamme lainsäädännön ja koko oikeuskäytännön uusien ja vakavien haasteiden eteen. Eli meidän on lähdettävä kehittämään viranomaistoimintaa ja tuomioistuinkäytäntöä siihen suuntaan, että eurooppalaisiin tuomioistuimiin muutoin menevät jutut voitaisiin käsitellä omassa maassa ja mahdollisimman lähellä niitä olosuhteita, joissa yksilö on joutunut vääryyttä kärsimään. Samoin maassamme tarvitaan riittävä määrä ihmisoikeusviranomaisia, joiden tehtäväkenttään kuuluu asioiden tarkastelu vääryyttä kärsimään joutuneen yksilön näkökulmasta ja toiminta hänen oikeuksiaan puolustaen riippumatta yksilön varallisuudesta. Samoin kotivakuutuksiin liittyvien oikeusturvavakuutusten kattavuutta on syytä laajentaa niin, että tämä kattaa asioiden käsittelyn myös EU:n Ihmisoikeustuomioistuimessa sekä EY – tuomioistuimessa.
Näihin päiviin asti viranomaisten virheiden tai virkarikosten vuoksi kärsimään joutuneet tai oikeusmurhien uhrit ovat olleet se vaiennut tai vaiennettu ryhmä, joiden asiat eivät ole juuri julkisuutta saaneet ja jokainen uhri on joutunut kärsimään omat kärsimyksensä yksin tai aivan läheistensä keskuudessa. Merkillepantavaa on myös ollut, että monet avioliitot, parisuhteet ja perheet ovat hajonneet näissä kurimuksissa. Varsinkin runsaan kymmenen vuoden takaisissa talousepäselvyyksissä jopa satojen tuhansien ihmisten elämä meni totaalisesti pilalle.
Nyt tänä päivänä Suomessa ollaan tiedostettu nämä ajan haasteet ja niiden suuruus. On arvioitu, että meillä Suomessa on noin 270.000 virkarikosten tai oikeusmurhien uhriksi joutunutta ja nyt olemme puuhaamassa maahamme valtakunnallista järjestöä ajamaan näiden uhrien ja heidän omaistensa asioita. Näkemyksemme on, että asioihin saadaan merkittäviä korjauksia vain ongelmat totuudenmukaisesti tiedostamalla ja rakentavalla yhteistyöllä maamme hallituksen ja kansanedustajien kanssa. Samoin näkemyksemme on, että silloin kun valtio tai kunta pestaa palvelukseensa kelvottomia viranomaisia, on oikeus ja kohtuus, että valtio tai kunta vastaa niistä vahingoista ja kärsimyksistä, joita nämä kelvottomat viranomaiset ovat yksilökansalaisille aiheuttaneet.
Leo Salmela
Sodankylä
[email protected]
Tämän päivän Suomessa on tapahtunut kaksi merkittävää seikkaa yksilöiden paremman oikeusturvan toteutumiseksi.
Ensinnäkin Suomi kuuluu nykyään niin Euroopan Neuvostoon ja on ratifioinut EN:n keskeiset ihmisoikeussopimukset. Eli sitoutunut noudattamaan niitä niin lainsäädännön kuin oikeuskäytännönkin osalta. Samoin EU;n jäsenyys asettaa Suomelle huomattavia velvoitteita.
Toinen huomattava edistysaskel yksilöiden oikeuksien toteutumisen saralla on tietokoneet ja internet-yhteydet, joiden kautta jokaisen halukkaan saatavilla on kaikki tarvittava tieto mm. kansainvälisistä ihmisoikeuksista kuin eurooppalaisista tuomioistuimistakin. Samoin internet on mahdollistanut sen, että vääryyttä kärsimään joutuneet saavat nyt äänensä kuuluviin internetin kautta ja niinpä tämän päivän netistä löytyy lukematon määrä erilaisia ihmiskohtaloita, virkarikoksien ja jopa oikeusmurhien kohteeksi joutuneiden suoranaisia hätähuutoja, jotka ovat herättäneet monet oikeamieliset ja vastuuntuntoiset pohtimaan yksilöiden oikeusturvan toteutumista vakavassa mielessä.
Ilmeisesti tapahtuneen kehityksen myötä yksilöt ovat entistä paremmin tietoisia omista oikeuksistaan ja niinpä tämä on poikinut enenevässä määrin kanteita Suomen valtiota vastaan EN:n Ihmisoikeustuomioistuimessa ja EY- tuomioistuimessa ja monissa tapauksissa Suomen valtio on tuomittu huomattaviin korvauksiin mm. henkisistä kärsimyksistä. Hyvä näin, mutta ongelmalliseksi Suomen valtiota kohtaan tämä muodostuu sikäli, että maamme maine sivistyneenä oikeusvaltiona rapistuu sitä mukaa, mitä enemmän kanteita valtiotamme vastaan nostetaan. Samoin lisääntyvät, jopa tuhansiin nousevat, kanteet tukkivat eurooppalaiset tuomioistuimet niin, että asiain käsittely venyy kohtuuttoman pitkäksi ja tämä on vahingoksi yksilöiden oikeusturvan toteutumiselle.
Käytännössä tämä asettaa maamme lainsäädännön ja koko oikeuskäytännön uusien ja vakavien haasteiden eteen. Eli meidän on lähdettävä kehittämään viranomaistoimintaa ja tuomioistuinkäytäntöä siihen suuntaan, että eurooppalaisiin tuomioistuimiin muutoin menevät jutut voitaisiin käsitellä omassa maassa ja mahdollisimman lähellä niitä olosuhteita, joissa yksilö on joutunut vääryyttä kärsimään. Samoin maassamme tarvitaan riittävä määrä ihmisoikeusviranomaisia, joiden tehtäväkenttään kuuluu asioiden tarkastelu vääryyttä kärsimään joutuneen yksilön näkökulmasta ja toiminta hänen oikeuksiaan puolustaen riippumatta yksilön varallisuudesta. Samoin kotivakuutuksiin liittyvien oikeusturvavakuutusten kattavuutta on syytä laajentaa niin, että tämä kattaa asioiden käsittelyn myös EU:n Ihmisoikeustuomioistuimessa sekä EY – tuomioistuimessa.
Näihin päiviin asti viranomaisten virheiden tai virkarikosten vuoksi kärsimään joutuneet tai oikeusmurhien uhrit ovat olleet se vaiennut tai vaiennettu ryhmä, joiden asiat eivät ole juuri julkisuutta saaneet ja jokainen uhri on joutunut kärsimään omat kärsimyksensä yksin tai aivan läheistensä keskuudessa. Merkillepantavaa on myös ollut, että monet avioliitot, parisuhteet ja perheet ovat hajonneet näissä kurimuksissa. Varsinkin runsaan kymmenen vuoden takaisissa talousepäselvyyksissä jopa satojen tuhansien ihmisten elämä meni totaalisesti pilalle.
Nyt tänä päivänä Suomessa ollaan tiedostettu nämä ajan haasteet ja niiden suuruus. On arvioitu, että meillä Suomessa on noin 270.000 virkarikosten tai oikeusmurhien uhriksi joutunutta ja nyt olemme puuhaamassa maahamme valtakunnallista järjestöä ajamaan näiden uhrien ja heidän omaistensa asioita. Näkemyksemme on, että asioihin saadaan merkittäviä korjauksia vain ongelmat totuudenmukaisesti tiedostamalla ja rakentavalla yhteistyöllä maamme hallituksen ja kansanedustajien kanssa. Samoin näkemyksemme on, että silloin kun valtio tai kunta pestaa palvelukseensa kelvottomia viranomaisia, on oikeus ja kohtuus, että valtio tai kunta vastaa niistä vahingoista ja kärsimyksistä, joita nämä kelvottomat viranomaiset ovat yksilökansalaisille aiheuttaneet.
Leo Salmela
Sodankylä
[email protected]
Vastaukset 29
Vanhimmat
tuskin siitä koskaan sellaista tuleekaan. voihan eliitti höpistä omaa paskaansa - tai, no, heillehän tämä on oikeusvaltio koska heillä kaikilla on suhteita ja varaa lahjuksiin, oikeus toteutuu aina rahan mukaan.
oikeusmurhan uhrina olen täsmälleen samaa mieltä. Oikeusvaltio tämä on vain joidenkin harhakuvitelmissa.
Toisaalta näen myös silleen, että mahdollisimman laaja ja perusteellinen julkisuus sekä kansainväliset tuomioistuimet pystyvät ainakin jossain määrin kohentamaan nykyistä tilannetta.
Tarvitaan siis niitä, jotka ymmärtävät ja jotka uskaltavat.
Hei Leo,olen kanssasi täysin samaa mieltä,Suomessa ei oikeusjärjestelmä toimi,ei todellakaan,itse taistelen jo neljättä vuotta,kysymyksessä on lapsen terveys ja hyvinvointi,terveys on jo näinä vuosina vaarannettu ja aiheutettu parantumattomia sairauksia,allergioita,astmaa,halvaus ym. lastensuojelun mielestä kaikki on hyvin,kuin myös alioikeuden tuomarin mielestä,on erittäin hienoa,jos löytyy joku joka uskaltaa puuttua oikeustoiminnan epäkohtiin,itseltäni löytyy ko. materiaalia vaikka kirjan kirjoittamiseen,asiani on menossa kanteluna oikeuskanslerille. Tsemppiä kaikille !!!
Itse olen vatikään kokeillut kantelua ja tyhjän saa pyytämättäkin. Turhaa vaivaa näet!
oikeuskanslerin virastosta ovat täsmälleen samanlaisia. Turhaa touhua ja sama koski eduskunnan oikeusasiamiestä Lauri Lehtimajaa. Kaksi turhaa kantelua. Turhaa odotusta ja pettymyksiä.
Aikansa eläneitä institutioita kumpikin. Tarvitaan uusia organisaatioita, uusia viranomaisia ja ennen kaikkea lainsäädännön ja oikeusjärjestelmien uudistamista. Muutoin meitä virkarokosten ja oikeusmurhien uhreja on kohta jo puolet kansasta.
Olet pukenut sanoiksi sen, minkä jokaisen suomalaisen tulisi ymmärtää ja tietää. Olen vakuuttunut, että jotain tulee myös tapahtumaan. Nykyinen tilanne on länsimaisen mittapuun mukaan käsittämätön skandaali, farssi tai jotain.
Aikaa tulee kuitenkin kulumaan ennen kuin asiat etenevät. Upea kirjoituksesikaan tuskin herättää kovinkaan laajaa kiinnostusta tai keskustelua. Toisin olisi, jos avauksesi olisi koskenut parveketupakointia tai Janinan rintoja. Valitettavasti. Turhauttavaa, mutta ei lannistuta.
Tämän artikkelin kirjoitin eilen ja lähetin sähköpostina Lapin Kansaan. Saa nähdä, läpäiseekö heidän sensuurinsa.
Minulla on myös oma jokaiseen kotiin Sodankylässä jaettava ja kymmenille maamme korkeimmille hallinto- ja oikeusviranomaisille menevä lehti, Aretalogia. (Nettiversiot osoitteessa http://www.aretalogia.com/lehtiversiot.html )
Yksi tämän lehden maaliskuussa ilmestyneistä numeroista oli päätynyt jotain tietä Lohjalle eräälle johtajalle, joka soitti minulle ja hän on puuhaamassa maahamme oikeusmurhien ja virkarikosten uhreille omaa järjestöä, joten asia etenee hyvää vauhtia ja yhteyksiä hänellä on mm. eduskuntaan ja eri ministereihin.
Mikään ei synny synnyttämättä ja jos jäämme vain olemaan ja odottamaan, saamme odottaa vielä haudassakin.
Osuit asian ytimeen Leo, vain metelöimällä voi kohentaa asioiden tilaa. Ja usein asioiden selittäminen viranomaisille vaatii rautalangasta vääntämistä.
Ongelmana on se, että asian eteen päin viejää ei ymmärretä yksilönä, asiakkaana vaan kasvottomana asianumerona.
Jokaisessa asiassa missä epäilee tulleensa väärin kohdelluksi, on jaksettava myös valittaa kansallisiin valitusasteisiin.
Joukkovoimalla pääsemme eteen päin!
niihin kansallisiin valitusasteisiin on aivan turhaa valittaa. Itse olen käynyt aikanani läpi kaikki mahdolliset tahot saadakseni asialleni oikeutusta, mutta turhaan. Mm. pari valitusta eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimajalle, pari kantelua oikeuskanslerin virastoon, vetoomus mm. presidentti Martti Ahtisaarelle, mutta kaikki täysin turhaa. Ei oikeutta maassa saa edes itse hankkimalla ellei ota lakia ja oikeutta omiin käsiin.
Enemmän lehteni, Aretalogian, nettiversioissa.
http://www.aretalogia.com/lehtiversiot.html
Yhdistys joka toimii jo, haukkuu näitä viranomaisia nettisivuillaan. Ei asioita voi niin ajaa. Eduskunnasta pitäisi saada tuki. Halme voisi lähteä avuksi tai kokoamaan porukkaa, jotka lähtevät meidän oikeusmurhan uhrien avuksi.
On yö. joten kirjoitan tapauksestani myöhemmin.
Jorma Uskin perustamaa Oikeustaistelijat ry:tä, niin en todellakaan näe sillä yhdistyksellä kovinkaan suuria vaikutusmahdollisuuksia.
Tarvitaan realistista ja tosiasioihin pohjautuvaa rakentavaa yhteistyötä muutosten aikaansaamiseksi ja mahdollisimman laajaa yhteisrintamaa näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Yhteydenpitoa eduskuntaan ja eri ministeriöihin sekä työryhmien perustamista, jotta muutosesityksiä lainsäädännön ja oikeuskäytännön muuttamiseksi saataisiin aikaan.
Nähdäkseni juuri tällaisista tavoitteista oli kysymys kun eräs lohjalainen johtaja parisen viikkoa sitten asian tiimoilta minulle soitti. Hänen puhelimessa esittämistä seikoista sain myös sen kuvan, että hänellä on jo yhteyksiä eduskuntaan ja että rintamaan on liittymässä hyvinkin korkeita oikeusoppineita.
Uskoisin, että perästä kuuluu ja ehkä jo piankin.
vaikkapa tällä palstalla, kun yhdistys on saatu aikaiseksi.
Pidän foorumiväen ajan tasalla ja kun tulossa on valtakunnallinen organisaatio niin ehkäpä seisomme rinta rinnan samassa rintamassa.
Hyvää juhannusta sinulle ja kaikille toisillekin. Lähden kohta piilopirtillemme, mutta palailemme arjen koittaessa asiaan.
Itselläni on edessä purkuhakemusasia ja apua tarvittaisiin ja pian!
Tuomion purkuasia on tavoitteena minullakin kunhan asiaan liittyvät poliisitutkinnat saadaan joskus suoritettua.
Jo viime vuoden marraskuussa tein tutkintapyynnön, mutta asiassa ei tapahtunut puoleen vuoteen mitään kunnes toukokuussa karehduin paikalliselle ylikonstaapelille.
Lienee pannut vauhtia koskapa jo seuraavana päivänä Rovaniemen kihlakunnan syyttäjä soitti asian johdosta ja asia eteni ainakin yhden nytkähdyksen eteenpäin.
Hidasta ovat herrojen kiireet silloin kun meikäläinen, autokolarissa vammautunut neliraajahalvausinvalidi oikeuksiaan perää. Ilmeisesti odottavat kuolemaani - mene ja tiedä?
Kirjoituksesta voisi päätellä, että suomalainen oikeusjärjestelmä tuottaisi kansalaisiin nähden huonoja tuloksia. Toki näin saattaa yksittäistapauksissa ollakin, mutta niin on kaikissa muissakin maissa. Suomi muiden pohjoismaiden mukana on oikeuvaltiona mallimaa.
Suomessakin käsittelyajat ovat usein pitkiä. Mikäli asia ratkaistaan KKO:ssa, saattaa koko oikeusprosessi kestää useita vuosia. Sama ongelma, usein paljon pahempana on muuallakin.
Siihen en usko, että esim. tuomioistuimen tuomari ratkaisisi tahallaan jonkun asian virheellisesti. Asiat ratkaistaan sen näytön pohjalta, mitä osapuolet esittävät. Mikäli toinen osapuoli onnistuu - syystä tai toisesta - esittämään asiansa paremmin, ei ole tuomioistuimen vika, mikäli jotkut asiaan vaikuttavat seikat jäävät huomiotta.
Menepä käymään Ruotsissa. Opiskelin siellä.
Minut otettiin kiinni ja tuomittiin rikoksesta jota en tehnyt ilman minkäänlaisia todisteita tai muuta vastaavaa.
Kiinni otettaessa poliisi sanoi ettei tänne ole tulemista eli oletettavasti minut otettiin kohteeksi, pahoinpideltiin vakavasti ja annettiin muunmuassa rikosrekisteri pelkän rasismin takia.
adolf hitlerin esikuvana olivat säälimättömät viikingit. viikinkien "oikeus"järjestelmän peruja nämä pohjoismaiset. eli vailla vertaa julmuudessaan yksilöä ja ryhmän, minkä tahansa, ulkopuolelle jäänyttä tai ajettua tai ryhmän ketkujen lainsuojaamien rikollisten toimesta julistettua kohtaan.
On täysin tarkoituksellisesta tuomiosta kyse. Vainajalle vahvistettiin isyys kaksi vuotta kuolemansa jälkeen. Hyvävarainen lapseton mies kyseessä. "Lapsi" synt. 1946 avioliitossa, sillä isä ja äiti olivat menneet vihille 1945 ja olivat kihlapari, mutta morsian odotti jo lasta.
Ennen vuotta 1976 syntyneiden isyyden vahvistaminen oikeudessa on ollut tehtävä viimeistään 1981 lokakuussa (5 vuotta siirtymäaika). Verikoe isästä, lapsesta ja lapsen äidistä. Isyyden vahvistamiseen ei kelpaa DNA-näytteenä mikä hyvänsä esim. kudosnäyte. Tässä tapauksessa äiti on kuollut 1975, isäehdokas 1997 ja avioisä eli kun isyyden kumoaminen tehtiin vain paperilla käräjäoikeudessa. Avioisä kuoli 2000. Ei tiennyt mitään, että poika haki isyyden kumoon. Isäksi oli ilmoitettu kuollut mies ja sillä isyys saatiin kumoon.
Makaamisnäyttö, ainakin äidiltä tulee olla isyyttä vahvistettaessa, mutta sitä ei kuollut voinut kertoa. Isyyslaki sanoo, että isyyttä ei saa vahvistaa ilman makaamisnäyttöä ja se tulee vahvistaa biologiselle isälle. Veritestin oltava isyyttä puoltava 99 prosenttia vähintään, vaikka raja on 95, jos muut isyyslain edellytykset täyttyvät.
Isyyden vahvistaminen tiesi, että testamentilla sisaruksilleen omaisuutensa jättänyt, tietämättään menettää omaisuudestaan puolet ulkopuoliselle "pesänryöstäjälle".
Kaikki oikeusasteet ovat hyväksyneet eli vahvistaneet isyyden. Tosin KKO ei antanut valittajille valituslupaa. Esittelijä sanoi puhelimessa, kun ihmeteltiin, ettei valituslupaa myönnetty "sehän oli perintöriita", selvennettiin vielä, että muutoksenhakupapereissa lukee "Isyyden vahvistaminen".
Tämän tapauksen oikeudenkäynti on jatkunut viisi vuotta ja loppua ei näy. - Tekiköhän joku viranomainen mielivaltaisen ratkaisun vai näinkö Suomessa tyhjennetään vähän varkkaampien lapsettomien kuolinpesät?!
Isyyden vahvistaminen tai kumoaminen ei ole koskaan harkinnanvarainen asia. Oikeusprosessi on ainakin käytävä, kun viiskymppisen lapsen isyyttä käsitelään.
Suomalaisen oikeusjärjestelmän pitäisi toimia - elämme oikeusvaltiossa - kuitenkin huonoja tuloksia tulee - oikeusmurha yksi on jälleen toteutunut. Oikeusprosessin ajasta viis, kun vaan tehdään lakiin perustuvia päätöksiä.
Laki muuttui 50-luvulla ja käsittääkseni tässä olisi tullut soveltaa sen aikaista lainsäädäntöä. Silloin ei biologisella isyydellä ollut merkitystä perintöasioissa. Ratkaisevaa on, voidaanko osoittaa isän ja äidin olleen kihlattuja siittämisajankohtana.
Äiti oli naimisissa kihlattunsa kanssa kun lapsi (synt.1946) syntyi avioliitossa, varmasti biologisten vanhempiensa liitossa ollessa.
Tässä tapauksessa käräjäoikeus käytti harkintaa eli vahvistettiin isyys kuin "harkittu murha", joilla tuskin on suutakaan eroa. Tapahtui oikeusmurha!
Miettikäähän miten tuollainen tuomio saadaan kumoon. EU:n ihmisoikeustuomioistuimeen valitus on myöhäistä.
On arvioitu, että meillä Suomessa on noin 270.000 virkarikosten tai oikeusmurhien uhriksi joutunutta ja nyt olemme puuhaamassa maahamme valtakunnallista järjestöä ajamaan näiden uhrien ja heidän omaistensa asioita.
--
Varmaan paljon suurempi määrä on joutunut virkarikosten uhriksi koska useimmat tutut ovat puhuneet vääriä päätöksiä saaneensa eri viranomaisilta, jotka varmaan useimmiten on olleet ihan tahallisia - ja osa varmasti on vain hiljaa asiasta. Ehkä sellainen puolet kansasta on niiltä välttynyt.
Samoin näkemyksemme on, että silloin kun valtio tai kunta pestaa palvelukseensa kelvottomia viranomaisia, on oikeus ja kohtuus, että valtio tai kunta vastaa niistä vahingoista ja kärsimyksistä, joita nämä kelvottomat viranomaiset ovat yksilökansalaisille aiheuttaneet.
--
Kyllä jokin tuomioistuin tulisi olla johon valtion voisi saattaa lukuisista rikoksistaan tuomiolle, tuomioistuin jonka tuomarit eivät olisi valtion palveluksessa ja vuosien myötä tarkasti valittuja siten etteivät takuulla tee yhtään viranomaisen vastaista päätöstä, kuten asian laita nykyään on. Ja jossa asianajajat olisivat samaa tasoa (eikä kuten nyt: asianajajat usein molemmat valtion leivissä, jos asiantuntemusta muualta tarvitaan, asiantuntija edustaa ja tukee valtiota jne.)
Ei ole paljoa tai ollenkaan hyötyä vaikka lain tuntisi jollei ole statusta jotta viranomaisen tarvitsisi välittää laista.
Sanoit yhdeksi lauseeksi tiivistettynä kaiken !
Siitä voisi tulla uusi slogan.
Kokemuksiani viranomaisten edesottamuksista:
>
Enemmän
http://www.aretalogia.com/aretalogia25/sivu.5.html
Poliitikot puhupat potaskaa merkityksettömistä asioista ja ihmisoikeuskysymykset sivuutetaan täysin - ja jos niistä puhutaankin, korkeintaan siitä kuinka joku sivari ei tahdo yhteisön puolesta käydä metsässä muutamaa kuukautta.
Pian se kesä taas on ohi ja toisilla ei kesää ole ollutkaan koska se ei valtiolle ole käynyt, viattomia, mitään rikosta tekemättömiä on lukittuna suuret määrät joka kaupungissa tälläkin hetkellä- osa lopun elämäänsä, kaikki pää täynnä huumetta vailla toivoa huomisesta.
Mediakin usein uskoo "asiantuntijaa" ilman mitään lähdekritiikkiä, alan parhain asiantuntija kun saattaa silti olla aivan tööt eikä ole mitenkään potilasta tutkinut, ei minuutin vertaa ennen lukkojentakanapitämispäätöksen tekemistä.
http://www.geocities.com/ompputarha
Suomen lainsäädäntö on tehty noitavainoisen diktatuurin tarpeisiin.
Oikeudenkäyntiä ei ole ennen tuomiota eikä perätöntä ilmoitusta edes pidetä rikollisena. Aivan samasta väitetystä teosta tuomio vaihtelee välillä ei mitään - henki pois pitkällisen kidutuksen jälkeen.
Höpön löpön! Eikö jo riitä tällainen "viattomien,pää täynnä huumetta olevien" RIKOLLISTEN hyysäys, jotka valittavat ja syyttävät Suomen oloja kurjuudestaan! Suomessa on asiat helvetin hyvin, meillä on ihmisoikeudet kunnossa, ja syytetyn asema parempi kuin missään! Esim. tuhansia oikeudenkäyntejä peruuntuu jo pelkästään Hesassa vuodessa, kun nämä yhteiskunnan hylkiöt syljeskelevät kattoon piileskellessään ja nauravat poliiseille, jotka yrittävät saada näitä luusereita vastuuseen teoistaan. Opetelkaa yhteiskunnan tavoille, ei teitä samalla tavalla hyysättäisi monessa muussa maassa ilmaisine oikeudenkäynteineen ja asianajajineen!
et nyt varmaankaan ole saanut ihan langan päästä kiinni. Täytyy miettiä, miten sitä rautalankaa voisi hyödyntää netissä ?!