mua käyttää vaan hyväkseni. Ajan kuluessa ihastuin suhun enemmän ja enemmän, joskus käsitin niin että olisit antanut toivoakin. En halunnut tehdä aloitetta, kun en saanut sulta kuitenkaan suoraa signaalia enkä halunnut pilata ystävyyttä, jos tekisin itsestäni tyhmän kertoessani tunteistani. Nyt olen kertonut, ja tuntuu ettei mitään ole mikä piristäisi ja antaisi toivoa jatkaa eteenpäin. En kuule enää ääntäsi, enkä tunne sitä hyvää oloa minkä saat aikaan. Pelkästään pahaa oloa... voi kun soittaisit....
Yritettiinköhän
Epätietoinen (m)
4807
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
että et osannut lukea niitä minun signaalejani?
Ja minä ymmärin sinun olevan välinpitämätön.
Voisithan sinä soittaa itsekkin!
Jos sitä tahtoa oikeasti on, epäilen !
Kun kerran tänne vain tahdot kertoa.
Miehissä on pelailijoita liika. Siksi en uskalla ensimmäisen tai toisen rakkaudentunnustuksen tai muun sellaisen jälkeen heti avautua miehelle tunteistani takaisin, koska pelkään miehen puhuvan valheita. Sinnikkyys kyllä palkitaan, jos tunteet vain ovat molemminpuoleiset.
Ja haluaisin soittaa. Pelkään sitä liikaa. Jos sinä et haluakaan jutella (olet joku muu), jos en saa sanaa suustani, jos sanon jotain tyhmää....jos sanat takertuu kurkkuun. Vaikka kuinka haluan, en uskalla, mun on pakko nähdä sut samalla, kun puhun. Sori. En osaa olla puhelimessa...
kerro vihdoin tunteesi...