Kun kerran tuolla alempana keskustelu lähes kuihtui, eivätkä kaikki välttämättä ole huomanneet linkkiäni siellä, niin tässä se uudestaan.
http://www.environment.fi/download.asp?contentid=67872& lan=en
FINNISH ENVIRONMENT 15 | 2007
Finnish Environment Institute (SYKE)
The publication is available in the internet:
http://www.environment.fi/publications
Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2007
ISBN 978-952-11-2670-3 (pbk.)
ISBN 978-952-11-2671-0 (PDF)
ISSN 1238-7312 (print)
ISSN 1796-1637 (online)
s.21
In total, 42% of N and 73% of P which reached the surface waters was retained in
the network of streams and lakes without entering the Gulf of Finland (Fig. 2.7.). The
impact of a pollution source thus depends on its distance from the river mouth and
on the lake percentage of the catchment. Coastal pollution sources, loading more per
emission unit than far inland sources, therefore require more attention.
Aika yksiselitteinen arvio siitä mikä itämerta todellisuudessa rasittaa. Siis kyseessä ovat rannikkoasutuksen aikaansaamat päästöt, sillä nuo pelloilta lähteviksi arvioidut ravinteet eivät mitenkään riitä siihen vaikutukseen, joka on kaupunkien edustalla havaittavissa.
http://www.environment.fi/download.asp?contentid=67872& lan=en
FINNISH ENVIRONMENT 15 | 2007
Finnish Environment Institute (SYKE)
The publication is available in the internet:
http://www.environment.fi/publications
Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2007
ISBN 978-952-11-2670-3 (pbk.)
ISBN 978-952-11-2671-0 (PDF)
ISSN 1238-7312 (print)
ISSN 1796-1637 (online)
s.21
In total, 42% of N and 73% of P which reached the surface waters was retained in
the network of streams and lakes without entering the Gulf of Finland (Fig. 2.7.). The
impact of a pollution source thus depends on its distance from the river mouth and
on the lake percentage of the catchment. Coastal pollution sources, loading more per
emission unit than far inland sources, therefore require more attention.
Aika yksiselitteinen arvio siitä mikä itämerta todellisuudessa rasittaa. Siis kyseessä ovat rannikkoasutuksen aikaansaamat päästöt, sillä nuo pelloilta lähteviksi arvioidut ravinteet eivät mitenkään riitä siihen vaikutukseen, joka on kaupunkien edustalla havaittavissa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
puolet itä-meren ravinteista vai mitä ne nyt oli.
Ovat peräisin ----- YLLÄTYS---- Itä-merestä itsestään.
Sehän on ollut tiedossa aina. Sisäiseen kuormitukseen ei kuitenkaan ole haluttu puuttua ja huomio on kiinnitetty vain päästöjen vähentämiseen. Päästöjen vähentäminen on kuitenkin suunnattu väärin ja nyt sitten ihmetellään kun valituilla menetelmillä ei ole saatu juurikaan tuloksia itse meressä.
tehdään erilaisia asioita. Ympäristönsuojelu on mitä suuremmalta osin poliittista.
Luettuasi koko jutun hyvin, homasit varmaan tämänkin:
"Omien rannikkovesiemme tilaa etenkin Saaristomeren sisäosissa kohentaisi parhaiten Suomen maatalouden päästöjen vähentäminen."
Ja sun tulkintasi on kaupungit? Kumpi nyt on oikeassa sinä vai ympäristökeskus itse?
Ei se ole minun vikani, jos ympäristökeskus haluaa laittaa tuon mantran joka paikaan. Johtopäätökset on kuitenkin helppo tehdä kun realiteetit tunnetaan.
Uskomaton tulkinta!
Taidat uskoa joulupukkiinkin.
Suomen ranniovesien suurin yksittäinen ihmisen aiheuttaman ravinnekuormitus tulee maataloudesta,60% Fosrorista ja 40 % Typestä on sieltä peräisin.
Se voi tietysti olla vaikea uskoa jos lukee vain Pielaveden Sanomia tai Maaaseudun Tulevaisuutta.
Suuret asutuskeskukset ovat jo pitkään joutuneet käsittelemään jätevetensä toisin kuin maatalousyrittäjät jotka ajavat lietelantansa jopa jäiseen maahan ja vesistöjen läheisyydessä.
Ympäristötuet voisikin jättää jakamatta koska ne ovat täysin vastikkeetonta tilojen lisätuloa.
"...maatalousyrittäjät jotka ajavat lietelantansa jopa jäiseen maahan..."
sillä sen kova ilmianto järjestelmä Suomessa vainonettä tuo ei onnistu. Joskus yksi ympäristökeskuksen virkamies totesi että pitäisi ruveta laskuttamaan selvästi aiheettomista ja tarkoituksellisista ilmoituksista sen tekijää jotta veronmaksajien rahat eivät menisi aivan turhuuteen.
Ps. miten erotetaan maataloudesta tuleva fosfori maan omasta fosforista?
PS.2 suurin yksittäinen kuormittaja on vesien sisäinen kuormitus joka on ikävä kyllä peräisin siltä ajalto jolloin jätevesiä ei puhdistettu, mutta eihän moista saa muistella eihän?
Siihen 60 prosenttiin on laskettu kaikki tuo kolmen arviopellon mukaan ekstrapoloitu ravinnepäästö. Arvioon ei kuitenkaan ole huomioitu sitä että todellisuudessa fosforista tosiaan tuo 73 prosenttia jää matkan varrelle. Arvio on siis vanhaa tietoa ja osittain tuo on jo virallisesti tunnutettukin kun vesistöjen typenpidätyskykyä käytettiin perusteena sille, miksei jätevesien typenpoistoa tarvitse meillä parantaa.
Huomaa nyt vielä, että typpeä pidättyy matkalle vähemmän kuin fosforia, mutta silti se oli painava peruste torjua puhdistuksen tehostaminen.
Vielä eräs asia: etkö kykene yhtään arvioimaan kirjoittajan koulutustasoa, vai miten oma vastauksesi on tuota tasoa.