Tässä pöyristyttävää tietoa siitä, kuinka äidinkieli pannaan vaikuttamaan ratkaisevasti sisäänpääsyyn:
Vertaillaanpa Helsingin yliopiston sisäänpääsyä vuodelta 2005 äidinkielen perusteella.
Tiedot löytyvät muuten HY:n kotisivuilta, joten jokainen voi itse käydä ne tarkistamassa. Ikävä kyllä ruotsin ja suomenkieliset on eroteltu vain osassa aineita.
Prosentit ovat hyväksyttyjä hakijoista:
Biologia su 12%, ru 29%.
Kasvatustiede su 12%, ru 36%.
Valtiotieteellinen su 11%, ru 36 % (SSKH):
Viestintä su 6%, ru 29%.
Sosiaalityö su 14%, ru 55%.
Valtio-oppi su 8%, ru 34%.
Sosiologia su 10%, ru 53%.
Sosiaalipsykologia su 5% ru 20%.
Tämän lisäksi Helsingin yo:n valtiotieteellisen kokeessa saa vastata äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi.
SSKH:n opiskelijoilla on automaattinen oikeus jatkaa maisterintutkintoon valtiotieteen tiedekunnassa.
Kannattaa vaihtaa äidinkieltä - eikö vaan?
Vertaillaanpa Helsingin yliopiston sisäänpääsyä vuodelta 2005 äidinkielen perusteella.
Tiedot löytyvät muuten HY:n kotisivuilta, joten jokainen voi itse käydä ne tarkistamassa. Ikävä kyllä ruotsin ja suomenkieliset on eroteltu vain osassa aineita.
Prosentit ovat hyväksyttyjä hakijoista:
Biologia su 12%, ru 29%.
Kasvatustiede su 12%, ru 36%.
Valtiotieteellinen su 11%, ru 36 % (SSKH):
Viestintä su 6%, ru 29%.
Sosiaalityö su 14%, ru 55%.
Valtio-oppi su 8%, ru 34%.
Sosiologia su 10%, ru 53%.
Sosiaalipsykologia su 5% ru 20%.
Tämän lisäksi Helsingin yo:n valtiotieteellisen kokeessa saa vastata äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi.
SSKH:n opiskelijoilla on automaattinen oikeus jatkaa maisterintutkintoon valtiotieteen tiedekunnassa.
Kannattaa vaihtaa äidinkieltä - eikö vaan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voiko tämä olla totta länsimaisessa demokratiassa?
Suomessa on säädetty ns.yhdenvertaisuuslaki. Lain tarkoitus on turvata kansalaisten yhdenvertaisuus. Ohessa laista löytyvää tekstiä:
"2 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on:
1) itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta;
2) työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä;
3) koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta; taikka
4) jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista.
Ei kuulosta hyvältä noin prosenttiluvut. Antaa tietysti vain viitteellistä tietoa, mutta joka tapahksessa.
T. viime keväänä pääsykokeisiin päntännyt suomen kielinen
Se, että ruotsinkieliset pääsevät vähemmillä vaatimuksilla opiskelemaan, ei ole tasa-arvoa.
Tasa-arvoa on se, että paikkoja jaetaan pisteiden mukaan. Jos ruotsinkieliset pääsevät vähemmillä pisteillä, pitää niitä paikkoja vähentää, tai lisätä, niin paljon, että viimeiset pääsijät kummallakin kielellä pääsevät sisään samoilla pisteillä.
Tasa-arvoa ovat samat vaatimukset. Aivan samalla tavalla, kuin muutenkin lain edessä kaikille on samat vaatimukset.
Lisäksi on myös niin, että ruotsinkielisiä paikkoja on suhteessa merkittävästi enemmän. Jos verrattaisiin vain kielisuhteita, ruotsinkielisille kuuluisi vain 5%, josta pitäisi vähentää ne ruotsinkieliset, jotka menevät suomenkieliselle puolelle ja päin vastoin. Esim. kauppatieteissä ruotsisnkielisillä on 28% kaikista paikoista.
Tässä opiskeluun liittyvässä epätasa-arvossa siirretään varallisuutta ruotsinkielisten hyväksi.
Sitäpaitsi ei ole kansakunnan etu kouluttaa kuin mahdollisimman hyvälaatuista materiaalia. Nythän opiskelemaan otetaan ruotsinkieliselle puolelle heikompaa materiaalia ja suomenkieliseltä jätetään pois ruotsinkielisiä parempaa materiaalia.
Ehkä ne on vaan fiksumpia ku me...