Mummia

Tuota sanayhdistelmää en ymmärtänyt? Lieneekö jotakin murretta?

Voisin sen jälkeen paremmin hahmottaa mitä sinusta ajattelen.

Jotta pääsisi taivaaseen, pitää uskoa Jeesuksen sovitustyöhön henkilökohtaisella sydämen uskolla.
Sama koskee lestadiolaisia kuin muitakin. Mikään laisuus ei pelasta.

Valitettava tosiasia on edelleen se, että lestadiolainen julistus lähtee liikkeelle väärästä seurakuntaopista, jossa "vain me" olemme Jumalan seurakunta. Sellainen oppi eristää liikkeen tehokkaasti omaksi
poppookseen. Luulen että se on tarkoituskin?

Mutta jos sen väärän opetuksen yli pääsee ja itsellä on pelastava usko Jeesukseen, niin ihan mukavaa sakkia lestadiolaisten joukossa on paljon.

Mutta suhtautuminen muihin Jeesukseen uskoviin on kyllä niin halveksivaa monen puhujan julistuksessa, että riippuu henkilöstä kestääkö sellaista väärää ja valheellista kritiikkiä.

Sinänsä mielenkiintoinen ilmiö jota olen monesti pohtinut, että miksi toinen Jeesukseen uskova koetaan niin kamalaksi uhkaksi? Normaalisti on erittäin iloinen asia Jeesukseen uskovalle kun ihmiset uskovat Jeesukseen ja pelastuvat. Olemme kaikki veljiä ja sisaria keskenämme.

Usko ja suhde mummiin ovat kaksi eri asiaa. Sinä uskot niinkuin uskot tällä hetkellä. Jos taivaskaipuu on rehellistä, Jumala on voimakas johdattamaan onnellisesti perille.

Mummin saattaminen on siitä suhteesta lähtevä tarve. Siihen sinulla on oman sisimpäsi kehoitus ja toteuta se. Sinulla on oikeus surra ja muistella häntä muiden läheisten tavoin, siihen ei usko saa vaikuttaa. Siunausta sinulle.

Älä sido itseäsi menneeseen vaan suuntaa eteenpäin,näin Hänkin olisi halunnut,katso kohti huomista ei eilistä.
-Kaikki tämä on vain katoavaista,se mikä teissä on,on suurempi kuin tämä katoavainen maailma.-

Oletko Jumala!?;Sinäpä sen sanoit.
Olen.