Miten olette toteuttaneet välipohjan raudoituksen. Ainahan sinne tulee rwngasraudoitus ja saumaradoitus. Yleensä 2 x10mm harjateräs ulkoseinälinjalle ja saumoihin useimmiten 1 x 10mm harjateräs. Mutta ihmetystä herättänyt se, että joissakin kohteissa lisäksi ulkoseinään on ankkuroitu 10mm harjateräs pystyyn 1200mm jaolla. Onko täällä yleensä tullut tuollaista ankkurointiraudoitusta. Mitään laskennallista logiikka ei siinä ole miksi toisissa lähes samanlaisissa kohteissa on ollut tämä raudoitus ja toisissa ei.
Entä onko ensimmäinen ja viimeinen ontelolaatta laskettu niin että pitkä sivu tulee reilusti myös sivuseinän päälle vai onko tehty niin että ainoastaan päädyissä ontelolaatan alla on kantava seinä ja sivussa sitten seinän kohta täytetään saumavalussa. Eli ensimmäinen ontelolaatta ladottu sen verran etäälle sivuseinästä ettei se ole juuri seinän alla enää.
Entä onko ensimmäinen ja viimeinen ontelolaatta laskettu niin että pitkä sivu tulee reilusti myös sivuseinän päälle vai onko tehty niin että ainoastaan päädyissä ontelolaatan alla on kantava seinä ja sivussa sitten seinän kohta täytetään saumavalussa. Eli ensimmäinen ontelolaatta ladottu sen verran etäälle sivuseinästä ettei se ole juuri seinän alla enää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
meillä on pohjakerroksen palkkiharkoista pystyteräkset ontelojen reunavaluun k1200. Ongelma taitaa kuitenkin olla enemmän rakennesuunnittelijan heiniä. Vai oletko huolissasi koska rakennesuunnittelijasi ei ole niitä piirtänyt?
tapauskohtainen päätelmä.
mm. mikäli alapuolinen seinä maanpaine- tms syistä tarvitsee tukea. Tätä voidaan kompensoida leveämmillä sokkeliharkoilla jne tai käyttää hoikempia harkoja ja pystyraudoitusta.
Enempi se laataston sivuseinien päällä olo on kiinni modulimitoituksesta, saattaa olla halvempi ottaa kokonaisia standardionteloita, kuin veisteltyjä. Tämä on rakennesuuunittelijan murheita huolehtia, ettei kylmäsiltoja synny laataston sivuille eikä päätyihin.
Ontelot kantavat yleensä vain päistään ja sivuseinän rako täytetään altapäin muurauslaastilla jälestäpäin.
Otin yläpohjaan siporexit ja ne asennettiin 1:3 kaltevuuteen. Kolmeen alimpaan palkkiin löin ruostumattomia puikkoja päädyistä seinään kiinni ja muuten normaali urien täyttö.
Hyvin lopsahtivat palkit paikoilleen ja hyvin ovat katossa pysyneet halkeilematta.
Siinä tuli ns. maskiharkko kiertämään laataston ulkoreunaa, joten kylmäsiltaa ei voi tulla tumpeloltakaan.
toteutetaan niinkuin rakennesuunnittelija sen on piirtänyt. Siis ainakin pitäisi.Käytännössä löytyy hyvääkin soveltajaa (ei ongelma)ja sitten niitä jotka eivät ole edes hajulla. Maallikko tuskin koskaan osaa perustellusti sanoa milloin raudoitus on looginen. Ensimmäinen ja viimeinen ontelolaatta: laatat tehdään 1200 leveinä. Aina. Niitä voidaan tehtaalla sahata kapeammaksi. Kavennetusta maksat ehyen laatan hinnan kavennustyön. Miten ne sitten tarkalleen sovitetaan kohteeseen, harkitsee rakennesuunnittelija tapauskohtaisesti.
Mitään laskennallista logiikka ei siinä ole,,,tuosta päätellen. Eli kysyt nyt täältä suomi24 :sta asiaa jota et tiedä vielä. Ensin työmaalle muutamaksi vuodeksi vaikka itse tekemään niin kyllä se siitä alkaa selkiytymään.
Moikka,
Meillä valuharkko tapauksessa oli ne perus tartunnat jotka jää tököttämään sen 60cm viimeisen ladotun harkkokerroksen yläpuolelle aivan valuaukon reunaan taivutettuna viimeisessä valussa että on tilaa ontelolle joka tulee päästään sen 80mm harkon päälle. Rengasraudoitus kiersi ja kiinnitettiin sitten näiden pystyrautojen ulkoseinäpuolelle.
Onteloiden väliin ei laitettu koko matkalle sitä rautaa vaan noin metrin verran seinästä keskelle päin U-muotoinen hakanen. Itsekin tätä ihmettelin mutta rakennesuunnittelija sanoi että ei sillä ole mitään merkitystä siellä keskellä.
Kysyin myös aikanaan tuota ontelon sivujen kannakointia päätyseinien päälle vai ei, ja silläkään ei kuulemma ollut merkitystä.
Muista laittaa niitä korokepaloja min. 1,5 cm että betoni menee sinne ontelon alle. Ikävää askartelua alakautta täyttää niitä tyhjiä kohtia.
Lisää "säästövinkkejä" rauta menekkiin. Ikkunapalkeissa pystyraudoitukset ottavat vastaan leikkauskuormaa ja kovin kuormitus on reunoilla. eli keskelle ei tarvitse rautaa laittaa pystyyn koska se on neutraali kohta.
mutta niinkuin kaikki muutkin täällä neuvovat, tee niinkuin leimatuissa kuvissa on.
Rakennesuunnittelijaksi kannattaa valita sellainen henkilö jolta saa puhelinkonsultointia pitkin projektin kulkua. Ja on se myös positiivista jos se ei vaan tee esim. raudoituksia ottamaan vastaan ydinvoimala kuormituksia, vaan oikeasti laskee järkevät rautamenekit.
Meillä esim. betoniportaiden raudoituksia pyytäessäni suunnittelija ensin kyseli mitä rautaa mulla on siellä tontilla, koska eri paksuisilla raudoilla voi tehdä saman homman kun vaan laittaa sitten hakasia eri etäisyyksille, riippuen raudan "poikkipinta-alasta".
Näin meillä.