Tässä on esimerkkinä yliopistojen kielikiintiöt biologian koulutusohjelmiin 2007.
Rinnastan tässä korkeakoulut yliopistoihin; korkeakoulu tahi yliopisto, kielikiintiöt ovat molemmissa tapauksissa väärin. On myös hyvä muistaa, että ruotsinkielistä vähemmistöä tulisi verrata venäjänkielisiin, somalinkielisiin ja muihin kielivähemmistöihin.
Suomen yliopistojen kielikiintiöt biologian koulutusohjelmiin 2007:
--------------------------------------------------------------------------------
suomi ---- ruotsi ---- saame
Helsingin Ylipisto ................. 82 ........ 19 ......... 0
Joensuun yliopisto .............. 35 ......... 0 ........... 0
Jyväskylän yliopisto ............ 56 ......... 0 ........... 0
Oulun yliopisto ................... 50 ......... 0 ........... 1
Turun yliopisto .................... 35 ........ 0 ........... 0
Åbo Akademi ....................... 0 ....... c. 40 ........ 0
yhteensä .......................... 258 ....... 59 .......... 1
Kokonaisuudessaan:
Suomenkielisiä paikkoja ......... 258/318 = 81,1%
Ruotsinkielisille ................... 59/318 = 18,6 %
Saamenkielisten kiintiö ..........1/318 = 0,3%
http://www.helsinki.fi/bio/valinnat/Vali ntaopas_2007.rtf
http://www.joensuu.fi/hakeminen/valinta2 007/aloituspaikat2007.pdf
http://www.jyu.fi/science/opiskelijavali nta/valintaopas/biologia
http://www.science.oulu.fi/files/valopas esit2007TDK.pdf
http://www.sci.utu.fi/tdk/opiskelu/valin ta/valinta_biologia.html
http://www.abo.fi/fak/mnf/biol/Biologins _hemsidor/In_English/Mainpage.htm
Rinnastan tässä korkeakoulut yliopistoihin; korkeakoulu tahi yliopisto, kielikiintiöt ovat molemmissa tapauksissa väärin. On myös hyvä muistaa, että ruotsinkielistä vähemmistöä tulisi verrata venäjänkielisiin, somalinkielisiin ja muihin kielivähemmistöihin.
Suomen yliopistojen kielikiintiöt biologian koulutusohjelmiin 2007:
--------------------------------------------------------------------------------
suomi ---- ruotsi ---- saame
Helsingin Ylipisto ................. 82 ........ 19 ......... 0
Joensuun yliopisto .............. 35 ......... 0 ........... 0
Jyväskylän yliopisto ............ 56 ......... 0 ........... 0
Oulun yliopisto ................... 50 ......... 0 ........... 1
Turun yliopisto .................... 35 ........ 0 ........... 0
Åbo Akademi ....................... 0 ....... c. 40 ........ 0
yhteensä .......................... 258 ....... 59 .......... 1
Kokonaisuudessaan:
Suomenkielisiä paikkoja ......... 258/318 = 81,1%
Ruotsinkielisille ................... 59/318 = 18,6 %
Saamenkielisten kiintiö ..........1/318 = 0,3%
http://www.helsinki.fi/bio/valinnat/Vali ntaopas_2007.rtf
http://www.joensuu.fi/hakeminen/valinta2 007/aloituspaikat2007.pdf
http://www.jyu.fi/science/opiskelijavali nta/valintaopas/biologia
http://www.science.oulu.fi/files/valopas esit2007TDK.pdf
http://www.sci.utu.fi/tdk/opiskelu/valin ta/valinta_biologia.html
http://www.abo.fi/fak/mnf/biol/Biologins _hemsidor/In_English/Mainpage.htm
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Jo helmikuussa 1967 RKP:ssä katsottiin, että yhden vieraankielen järjestelmä Suomen kouluissa saattaisi ruotsinkieliset koululaiset eriarvoiseen asemaan, koska heidän olisi olosuhteiden pakosta joka tapauksessa opiskeltava maan enemmistökieltä kun suomenkieliset voisivat keskittyä maailmankieleen."
Niin - nykyäänhän Suomen ruotsinkieliset ovat todellakin "eriarvoisessa" asemassa, heillä on kielikiintiöt lähes jokaiseen opiskelupaikkaan.
Heille on taattu suhteessa liian suuret opiskelualoituspaikat verrattuna heidän lukumääräänsä, lisäksi he pääsevät helpommin korkeakouluihin ja yliopistoon ns. ohituskaistaa käyttämällä, eli alemmilla pääsykoepisteilla kuin suomenkieliset.
Näin heille on petattu todella luxus-erikoisasema suomenkielisten kustannuksella. Tämä ei voi olla oikein ja tasapuolista.
Aloituksessa mainitut ruotsinkielisten prosenttimäärät ovat täysin kohtuuttomia.
Kohtuullisia ne olisivat, mikäli ruotsinkieliset hakijat ovat niin paljon parempia, että heidän pääsykokeissa saamansa pistemäärät oikeuttaisivat sisäänpääsyyn.
Suomenkielisiä alemmilla pistemäärillä ei tietenkään saisi olla oikeutettua päästä opiskelemaan mihinkään korkeakouluun.
Tuossa ei voi olla edes kiintiöistä kysymys, jos pääsyprosentit ovat esimerkiksi 11:36 tai 6:29 ruotsinkielisten hyväksi.
Kysymys on silloin selvästä suosimisesta ja epäoikeudenmukaisuudesta.
syntyä Suomeen - varsinkin ruotsinkieliseksi.