Isäni kuoli muutama viikko sitten ja olen luullut olevani hänen ainoa lapsensa.
Nyt kuitenkin isäni entinen liiketuttava antoi ymmärtää, että isälläni olisi minun lisäkseni toinenkin lapsi, sisareni josta emme äidin kanssa tiedä mitään.
Käsitin hänen puheestaan, että isäni on maksanut elatusapuakin tästä sisarestani. Mitenkähän asian voisi tarkistaa, tietääkö kukaan?
Isäni oli melko iäkäs minun syntymäni aikaan, liki 50 vuotias, mutta ei eläessään maininnut minulle tai äidilleni, että hänellä on lapsia tai lapsia aiemmasta suhteesta.
Tämä on minulle aika paukku, jos asia pitää paikkansa, koska olen valmistautunut, että perin isäni äitini kanssa. Emme ole löytäneet testamenttia isäni jäljiltä ja äitini mukaan sellaista ei ole tehty.
Olemme äitini kanssa melkoisissa vaikeuksissa, jos joudumme antamaan osan perinnöstämme.
Nyt kuitenkin isäni entinen liiketuttava antoi ymmärtää, että isälläni olisi minun lisäkseni toinenkin lapsi, sisareni josta emme äidin kanssa tiedä mitään.
Käsitin hänen puheestaan, että isäni on maksanut elatusapuakin tästä sisarestani. Mitenkähän asian voisi tarkistaa, tietääkö kukaan?
Isäni oli melko iäkäs minun syntymäni aikaan, liki 50 vuotias, mutta ei eläessään maininnut minulle tai äidilleni, että hänellä on lapsia tai lapsia aiemmasta suhteesta.
Tämä on minulle aika paukku, jos asia pitää paikkansa, koska olen valmistautunut, että perin isäni äitini kanssa. Emme ole löytäneet testamenttia isäni jäljiltä ja äitini mukaan sellaista ei ole tehty.
Olemme äitini kanssa melkoisissa vaikeuksissa, jos joudumme antamaan osan perinnöstämme.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Joudutte joka tapauksessa hankkimaan perunkirjoitusta varten virkatodistukset jokaiselta paikkakunnalta, missä isäsi on ollut kirjoilla 15-vuotiaasta lähtien. Lapset pitäisi näkyä niissä. Ennen kuin täysin menetät yöunesi, kysy tältä liikekumppanilta, että mitä hän yksityiskohtaisesti tarkoitti (kuka, mitä, milloin, missä, miten hän asiasta tietää). "Antoi ymmärtää" on vähän turhan hatara peruste asialle.
Sen verran tarkennusta, että koska isälläsi on ainakin yksi lapsi eli sinä, äitisi ei ole perillinen isäsi jälkeen. Hänellä on toki avio-oikeus puolisoiden avio-oikeuden alaiseen omaisuuden säästöön (jos vanhemmillasi ei ollut avioehtoa). Yllätyssisaruksen (jos se nyt pitää paikkaansa) löytyminen ei varsinaisesti äitisi asemaan vaikuta, tietysti asioiden hoito voi vaikeutua julmetusti kun perillisinä onkin toinen, vieras henkilö tutun lapsen ohella.
Ja tietysti, osanottoni & voimia.
Viralliset lapset löytyvät virkatodistuksesta, joka teidän on perukirjoitusta varten hankittava isästäsi joka tapauksessa. Virkatodistuksia on itse asiassa hankittava "katkeamaton ketju" kaikista niistä seurakunnista tai maistraatista, joissa isäsi asui täytettyään 15 vuotta. Eli jos niistä papereista löytyy sinun lisäksesi muita lapsia, he ovat yhtä lailla oikeutettuja osuuteensa isäsi jäämistöstä. Heille pitää myös ilmoittaa tapahtumasta, jotta voivat halutessaan valvoa oikeuksiaan tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi ilmoittaa luopuvansa perinnöstä.
Jos kysymyksessä on lapsi, jota ei virallisesti ole isäsi nimiin kirjattu, on asia tietysti vaikeampi. Silloin periaatteessa olet ainoa perillinen, mutta moraalisesti osuus kuuluisi tietysti näille muillekin sisaruksille, jos sellaisia on.
Äitisihän ei sinänsä peri mitään, ellei vanhemmillasi ollut keskinäistä testamenttia. Hän kylläkin saa osuuden isäsi jäämistöstä avio-oikeuden nojalla tasinkona, jos ei ollut myöskään avioehtoa ja hän on vähävaraisempi osapuoli. Lisäksi hän saa joka tapauksessa asumisoikeuden puolisoiden yhteiseen kotiin, vaikka se olisikin ollut pelkästään isäsi omaisuutta. Sinä, ja mahdolliset sisaruksesi, perit sen, mitä tasingon jälkeen jää.
Jos asiat tuntuvat vaikeilta, niin suosittelen lakimiehen palkkaamista. Kun asiassa voi olla ongelmia (oletettu sisarus), niin jos perintöä on jonkin verran tulossa, kannattaa varmistaa, että asiat menevät lain mukaan oikein.
virkatodistus saa todellakin ihan uuden merkityksen, jos se tulo tullessaan uusia sisaruksia.
kaikkien asuinpaikkojen penkominen suomessa puhumattakaan jos löytyy ulkomaita myöden vaikeutta perinnön jakoa .
Koita ilmaista oikeusasiamiestä (etsi netistä) jos tulojenne mukaan kuuluisitte sen piiriin.
Etsi netistä tietoa asjanajajista ja katsele heidän hintojaan.
Varmasti tule edullisemmaksi ottaa itse ensin selvää kuin odotta jonkun ventovieraan pyyhältävän ja vievän potista.
Onnea matkaan ,uusi veli tässä itselläkin.
Sukuselvityksen voi tilata maistraatista puhelimella. Maksaa n. 90 €.
Se tarvitaan perukirjaan liitteeksi.
Tässä linkki: http://www.maistraatti.fi/sukuselvitys.html
Äläpä johda aloittajaa harhaan. Perukirjaan ei tarvita sukuselvitystä, joka on laajempi kuin pelkkä yhden henkilön virkatodistus. Perukirjaan tarvitaan siis vainajan virkatodistukset asuinpaikkakunnilta, ja muiden henkilöiden virkatodistuksia vain, jos ilmenee jotain lisätiedon tarvetta. Ja nuo virkatodistukset maksoivat vuodenvaihteessa 3-4 euroa kappale. Virkatodistusta pyydettäessä pitää muistaa sanoa, että tulee perukirjoitusta varten. Sukuselvitys palvelee jo enemmän sukututkimusta, eikä ole mitenkään tarpeellinen perukirjassa.
On aivan sama, miksi selvitystä nimittää, "sukuselvitykseksi" vai "virkatodistukseksi", sisältö ratkaisee. Molempia nimityksiä näkee käytettävän asiallisesti saman sisältöisistä asiakirjoista. Vainajan osalta siis "sukuselvitys" on täysin asiallinen nimitys.
Vainajan jokaisessa sukuselvityksessä/virkatodistuksessa tulee ilmetä ko. henkilön ao. rekisterissä ilmenevät puoliso ja kaikki lapset (tai vastaavasti "naimaton" ja "ei lapsia"), sekä milloin ja mistä ao. rekisteriin tuli ynnä milloin ja mihin rekisteriin sieltä muutti. Vainajan elossa olevista perillisistä riittää virkatodistus viimeisestä rekisteristä (merkinnöin "elää"). Jos joku vainajan lapsista on kuollut, hänestä tarvitaan samanlainen sukuselvitysten/virkatodistusten ketju kuolinrekisteriin asti kuin itse vainajastakin ( tämän lapsista virkatodistukset nykyisistä rekistereistä).
Laajimmillaan olen itse hankkinut sukuselvityksiä/virkatodistuksia yhtä perunkirjoitusta varten 125 kappaletta.
Pahoittelen, jos astuin liian isoihin saappaisiin... Otin lähinnä kantaa edellisen kirjoittajan mainitsemaan maistraatin sukuselvityspalveluun, jonka mainittu kirjoittaja ounasteli maksavan 90 euroa. Hän nimittäin sanoi, että sukuselvitys tarvitaan perukirjoituksessa. Aloittajan lähtötilanteessa, jossa varmoja perillisiä on yksi, aloittaja itse, sukuselvitys saattaisi olla ylimitoitettu. Parhaassa tapauksessa hän saattaa selvitä muutamalla 4 euron virkatodistuksella (riippuen vainajan asuinkuntien määrästä). Mainitsin myös, että muista henkilöistä virkatodistuksia tilataan, jos tarvetta ilmenee. Tässä suora lainaus maistraatin kyseistä palvelua koskevilta sivuilta "Maistraatin laatima sukuselvitys ei korvaa kuolinpesän osakasluettelon vahvistamista... " Eli jos saman asian saa aikaan muutamalla virkatodistuksella, kuten ap:n tilanne todennäköisesti on, niin en nähnyt järkeväksi, että sitä varten teettäisi sukuselvityksen. En väittänyt, etteikö tarvittaisi virkatodistuksia. Jos ne sinun mielestäsi ovat sama asia (virkatodistus ja sukuselvitys), niin silloin en varmaan oikeastaan sanonut mitään väärinkään? Käytin vain eri termiä, jota näin sukututkimukseen enemmän perehtyneenä olen tottunut käyttämään eri yhteydessä. Mutta jos edelleen olet sitä mieltä, että menin pahasti metsään, niin pahoittelen terminologista erehdystä.
Itse katsoin vainajan sukuselvityksen perukirjaa varten tilaamisen maistraatilta helpommaksi, kuin alkaa itse soittelemaan virkatodistuksia. Mutta jos se sinun mielestäsi on virkatodistuksien tilaamista, niin sitten on. Mutta yhdestä paikasta ne saa helposti, pikkusen maksaa lisää mutta aikakin on rahaa.
Perukirjan osakasluetteloa en vahvistanut, koska virkatodistuksia oli suhteellisen vähän. Vahvistaminen ei ole pakollista, helpottaa vain paperimäärää.
www.maistraatti.fi-sivuilta löytyvä "sukuselvityksen" määritelmä:
"Sukuselvitys on virkatodistus, johon on merkitty kaikki henkilön perhesuhdetiedot."
Vainajasta tarvitaan nimenomaan sukuselvitys jokaisesta rekisteristä, missä hän on ollut kirjoilla 15-vuotiaasta kuolemaansa asti. Samanlainen sukuselvitys tarvitaan vainajan kuolleesta jälkeläisestä.
Sillä ei ole merkitystä, lukeeko asiakirjan ylälaidassa "sukuselvitys" vai "virkatodistus", kunhan tarpeelliset perhesuhdetiedot on siinä mainittu.
No johan minä sanoin, että pahoittelen, jos tulin käyttäneeksi väärää termiä. Se, jolle vastasin, sanoi, että sukuselvitys "tarvitaan". En tiennyt, että ne ovat sama asia, yleensä olen kuullut noiden maistraatista saatavien papereiden olevan nimeltään virkatodistus. Siispä, luulin, ettei sukuselvitystä tarvita, koska tiedän, että virkatodistus riittää.
Joko nyt sanoin asian riittävän selvästi, ettei sinun tarvitse jankuttaa samaa asiaa? Asiasi varmaan osaat, mutta usko pois, me muutkin ymmärrämme vähemmällä rautalangan vääntämisellä, johon joskus kyllä "syyllistyt".
uudesta sukulaisesta. Kun tutustut sisareesi teistä voi tulla vielä hyvät ystävät.
Sisaresi saattaa olla yhtä tietämätön sinusta...
Ja kuten toiset ovat jo neuvoneet, sisar jos hän olemassa ja hänet on isäsi tunnustanut lapsekseen on samanarvoinen perijä kuin sinä.Virkatodistus näyttää onko virallinen tunnustus tehty ja jos ei ole, sisarella ei ole perimysoikeutta.
äitisi hallitsee elinikäisesti asuntoa tasinkoa. Äitisi ei peri, vaan lapset (mikäli ei testamenttia).
Asunto on ollutkin alunpitäen äidin omistuksessa ja aika paljon muutakin omaisuutta. Isälläni oli vapaa-ajan asunto, mutta äitini osallistui suurella summalla uuden mökin rakentamiseen.
Testamenttia ei ole vieläkään löytynyt, mitään virkatodistuksia emme ole ehtineet hankkimaan. Isäni liiketuttava tiesi vain sen verran, että hän oli ollut takaajana isäni pienessä lainassa, jolla oli isäni kertoman mukaan maksettu rästissä olevia elatusmaksuja. Hän ei asiaa tarkemmin muistanut, koska siitä oli jo yli neljäkymmentä vuotta aikaa.
Eiköhän asiat ala tästä selviämään, olen saannut hyviä ohjeita ja alan totuttautumaan siihen ajatukseen, että en yksin peri sitä kesämökkiä ja muutakaan mitä isäni jäljilta mahdollisesti on jäännyt.
Kun isäsi kuolemasta on jo muutama viikko, sinun on korkea aika ryhtyä toimeen sukuselvitysten/virkatodistusten hankkimiseksi. Ne ovat perukirjan liitteenä pakolliset.
Jos tiedät, missä kaikissa rekistereissä isäsi on ollut kirjoilla 15 vuotta täytettyään, tilaa todistukset suoraan jokaisesta rekisteristä. Jos et tiedä, niin todistusten tiedoista voit jäljittää edellisen/seuraavan rekisterin ja edetä tällä tavoin ketjun aukottomaksi. Mutta - jos seurakuntia/maistraatteja on useita - jäljittäminen voi viedä pitkänkin ajan.
Tässä seurakuntien nettiyhteydet:
http://www.evl.fi/kirkko/srk.html
Ja täältä löytyvät maistraatit (ent. väestörekisterit):
http://www.maistraatti.fi
>>isäni pienessä lainassa, jolla oli isäni kertoman mukaan maksettu rästissä olevia elatusmaksuja. Hän ei asiaa tarkemmin muistanut, koska siitä oli jo yli neljäkymmentä vuotta aikaa.
Minä hoidin asian niin, että pankin lakimies hoiti kaikki. Itse ei tarvinnut huolehtia mistään. Lasku oli minusta kohtuullinen 700€, vaikka pesä oli laaja ja kyselyitä oli pitänyt hankkia. Lopuksi sai vielä muutaman hyvän neuvon tulevaisuuden varalle.
Kun ei tunne jokaista lain koukeroa, on viisaampi antaa ammattilaisen tehtäväksi homma. Yksityistä asianajajaa en suosittele, sillä he saattavat imeä pesän kuiviin ja venytellä asioiden kanssa vuosikausia.
Perukirjoitus oli nopea toimitus, pankissa meni ehkä toista tuntia. Annoin suullisesti se tiedon mitä minulla oli ja lakimies hankki viralliset paperit.Tietysti olisin säästänyt lakimiehen aikaa, jos minulla olisi ollut mukanani esim. lainhuuto ja osakekirjat ym, papereita, sekä tieto missä pakeissa vainaja oli asioinut. Varsinaiseen perukirjoitukseen meni tunti. Paperit oli valmiina ja luettiin, kenelläkään ei ollut lisättävää ja allekirjoitukset. Lähes vuosi meni ennen kuin tuli veropäätös ja sekin meni hyvin.
>>Yksityistä asianajajaa en suosittele, sillä he saattavat imeä pesän kuiviin ja venytellä asioiden kanssa vuosikausia.