Hei
Eli ensin vähän pohjustusta:
Juhannuksena kesken juhlimisen pääni alkoi nykimään sivuttain. Se loppui hetkeksi ja jatkui taas hetken päästä. Menin pitkälleni ja sain kovan vapina kohtauksen niin että koko vartalo heilui. Hetken päästä paikalle tuli ambulanssi joka sanoi vaan sen johtuvan liiasta alkoholin juomisesta eli niin sanottu krapulakohtaus. No ne antoivat mulle diapamia ja sain unta ja seuraavana päivänä tuntui että se oli sillä selvä.
Oireet kuitenkin jatkuivat. Pään nykimistä ei ollut mutta vapinaa, huimausta ja sydämen lyönnit tuntui heiluttavalta. Jotenkin ei myöskään jaksanut kannatella päätä. Kävin siis lääkärissä ja lähetteellä kuvauttamassa pään. Siellä ei kuitenkaan mitään ollut ja lääkäri arveli sen vain johtuneen niska- hartiaseudun ongelmista.
No aikaa kului ja oireet jatkui. Oireet oli niin pahoja että en voinut kun maata sängyssä. Yhtenä iltana ne kävi taas todella pahoiksi ja eikun vaan sairaalaan. Siellä tutkittiin taas lisää. Verikokeet, keuhkokuvat, kilpirauhasarvot, niskarangan kuvat ja neurologiset testit. Ei mitään vikaa missään. Aloitettiin lääkitys vapinaan propral nimisellä lääkkeellä. Tuntui että se auttoi vähän.
Aikaa kului edelleen ja fysioterapiastakaan ei löytynyt lopullista apua. Jossakin vaiheessa huomasin myös niskassani patin(ilmeisesti rasvapatti). Lisäksi huomasin että raajan liikeet on ratasmaisia. Menin ensin omalääkärille joka sanoi että mitään ei ole vikana. No sitten vaan yksityiselle koska mitään normaaleja juttuja ei voinut tehdä. Yksityinen neurologi tutki ja sanoi että kyseessä on paniikkihäiriö. Sain lääkkeeksi cipralexia. Mitään masennusta tai vastaavaa ei ollut joten tuntui ihmeelliseltä mutta uskoin lääkäriä.
Tällä hetkellä tilanne on parempi mutta ei ratkennut. Huimaus on vähentynyt melkein kokonaan mutta sydämenlyönnit heiluttavat edelleen aika pahasti sekä vapinaa on. Lisäksi ratasmaisuus ei ole kadonnut joten vielä ei uskalla kovin vapaasti päätä käännellä, ei tunnu mukavalta. Lisäksi yksi päivä päätä kääntäessä tuntui rutinaa ja ratasmaisuus oli todella rajua jonka jälkeen outo tunne valtasi pään ja kun se loppui niin tuntui naamalla pistelyä. Todella outoa.
Lähinnä arveluttaa tuo ratasmaisuus että voiko se kuulua paniikkihäiriöön. Kohta kaksi kuukautta on cipralexia tullut syötyä ja neljä kuukautta propralia.
Yleislääkäri sanoi että paniikkihäiriö kuuluu sen osaamisalueeseen mutta pitäisikö silti käydä psykiatrin luona? Vai olisiko ratasmaisuuden tutkimiseen fysiatri parempi?
Eli ensin vähän pohjustusta:
Juhannuksena kesken juhlimisen pääni alkoi nykimään sivuttain. Se loppui hetkeksi ja jatkui taas hetken päästä. Menin pitkälleni ja sain kovan vapina kohtauksen niin että koko vartalo heilui. Hetken päästä paikalle tuli ambulanssi joka sanoi vaan sen johtuvan liiasta alkoholin juomisesta eli niin sanottu krapulakohtaus. No ne antoivat mulle diapamia ja sain unta ja seuraavana päivänä tuntui että se oli sillä selvä.
Oireet kuitenkin jatkuivat. Pään nykimistä ei ollut mutta vapinaa, huimausta ja sydämen lyönnit tuntui heiluttavalta. Jotenkin ei myöskään jaksanut kannatella päätä. Kävin siis lääkärissä ja lähetteellä kuvauttamassa pään. Siellä ei kuitenkaan mitään ollut ja lääkäri arveli sen vain johtuneen niska- hartiaseudun ongelmista.
No aikaa kului ja oireet jatkui. Oireet oli niin pahoja että en voinut kun maata sängyssä. Yhtenä iltana ne kävi taas todella pahoiksi ja eikun vaan sairaalaan. Siellä tutkittiin taas lisää. Verikokeet, keuhkokuvat, kilpirauhasarvot, niskarangan kuvat ja neurologiset testit. Ei mitään vikaa missään. Aloitettiin lääkitys vapinaan propral nimisellä lääkkeellä. Tuntui että se auttoi vähän.
Aikaa kului edelleen ja fysioterapiastakaan ei löytynyt lopullista apua. Jossakin vaiheessa huomasin myös niskassani patin(ilmeisesti rasvapatti). Lisäksi huomasin että raajan liikeet on ratasmaisia. Menin ensin omalääkärille joka sanoi että mitään ei ole vikana. No sitten vaan yksityiselle koska mitään normaaleja juttuja ei voinut tehdä. Yksityinen neurologi tutki ja sanoi että kyseessä on paniikkihäiriö. Sain lääkkeeksi cipralexia. Mitään masennusta tai vastaavaa ei ollut joten tuntui ihmeelliseltä mutta uskoin lääkäriä.
Tällä hetkellä tilanne on parempi mutta ei ratkennut. Huimaus on vähentynyt melkein kokonaan mutta sydämenlyönnit heiluttavat edelleen aika pahasti sekä vapinaa on. Lisäksi ratasmaisuus ei ole kadonnut joten vielä ei uskalla kovin vapaasti päätä käännellä, ei tunnu mukavalta. Lisäksi yksi päivä päätä kääntäessä tuntui rutinaa ja ratasmaisuus oli todella rajua jonka jälkeen outo tunne valtasi pään ja kun se loppui niin tuntui naamalla pistelyä. Todella outoa.
Lähinnä arveluttaa tuo ratasmaisuus että voiko se kuulua paniikkihäiriöön. Kohta kaksi kuukautta on cipralexia tullut syötyä ja neljä kuukautta propralia.
Yleislääkäri sanoi että paniikkihäiriö kuuluu sen osaamisalueeseen mutta pitäisikö silti käydä psykiatrin luona? Vai olisiko ratasmaisuuden tutkimiseen fysiatri parempi?
Vastaukset 7
Vanhimmat
osaavalle fysiatrille!
Eihän sinulla päässä ole vikaa vaan selvästi ovat lihasjumituksen aiheuttamia vaivoja!
Tarkkaile myös ravintoasi! Juotko energiajuomia, käytätkö kevytmakeutteita? Jätä kaikki tuollainen pois!
Äskettäin oli julkisuudessa tutkimus siitä, että energiajuomat lisäävät paniikkihäiriötä.
Ja esimerkiksi aspartamiini aiheuttaa lukuisia kremppoja. Ryhdy syömään mahdollisimman lisäaineista vapaata ravintoa, ja jossa ei ole juuri sokeria eikä vehnäjauhoja!
On edesvastuutonta että lääkärit määräävät rutiininomaisesti psyykenpillereitä jenkkilän malliin joka iikalle!
Joo no nyt ei oo kyl tullu tollasia energiajuomia tai vastaavia juotua. Mutta sillon juhannuksena kun tuli se nykinäkohtaus niin join kolmatta päivää energiajuomia ja viinaa. Ja lääkärit arvelikin sen nykimisen johtuvan juuri noista juomista ja olevan ns. krapulanykinää.
Mutta tuo lihasjumituksen aiheuttamat vaivat ei kuullosta realistiselta koska kävin kuitenkin fysioterapeutilla ahkerasti ja sen mielestä kaikki oli suhtkoht kunnossa. Syvät kallonpohjan lihakset oli huonossa kunnossa mutta niitten treenaminen ei auttanu ratasmaisuuteen. Ja tuskimpa ne kallonpohjan lihaksen käsien ratasmaisuuteen vaikuttaa :)
Sulla on ihan oikea ja kova paniikkihäiriö. Sun kannattaisi nyt syödä niitä lääkkeitä, joita lääkäri määräsi ja samalla alkaa "keskustelu" itsesi kanssa.
Eli:
Miksi panikoin?
Mitä pelkään?
Entä jos oireet tulevat miten käy?
Selviänkö koskaan tästä?
jne.
Sulla tosi pahat noi paniikkihäiriön kuvaukset, toivon, että saat apua ihan ammattiauttajilta.
Pelkkä kuoleman pelko ei ole näköjään ainoa oire vaan ihan oikeasti alkaa kroppa "tuhista" siis ei muuta kuin tsemppiä sulle kyllä sä joskus elätkin usko mua...
Miksi panikoin?
Mitä pelkään?
Entä jos oireet tulevat miten käy?
Selviänkö koskaan tästä?
- En kyllä omasta mielestä panikoi vaan yritän olla ihan normaalisti mikä ei vaan onnistu.
- En kyllä tunne mitään pelkotiloja. Ainoastaan vitutusta tästä olosta.
- Oireet ovat 24/7 päällä joten niihin on pakko yrittää tottua jos meinaa pystyä mitään tekemään
- Selviän jos vaan nää oireet häviää.
Keroit paniikkioireistasi, jossa oli myös sellaisia oireita joita en ole kuullut kuten lepotilassa olevaa vapinaa ja ettet voi välillä kuin maata, itse olen kärsinyt paniikkihäiriöstä muutaman vuoden kohtaukset oireilee julkisilla paikoilla myös tutussa ympäristössä joskus, olo tuntuu oudolta huimaa vapisuttaa tuntuu kun vois laittaa päänsä pensaaseen.
Kauhu meinaa vallata kun pelkää pyörtyvänsä ja mitä toiset ajattelee, joskus meinaa kestopelko jäädä päälle mutta täytyy mennä vain uudestaan niihin paikkoihin.
Itse olen käynyt ammattiauttajalla, sekä myös fysikaalisessa hoidossa molemmilta on apu tullut, kärsin niska-hartia vaivoista melko usein, joka lisää paniikin tunnetta, olen ollut stressaantunut jo vuosia se on myös suuri tekijä, kävisin sinuna fysioterapian luona keskustelemassa minulle annettiin kallonpohjajumppaan ohjeita hyvin helppoja myös hierontaa.
Sauvakävely on hyvä niska-hartioille, kaikki vaikuttaa kaikkiin kannatta kokeilla mikä sopisi itselleen minä olen läytänyt noista avun, lääkäriltä saa lääkettä ei aina tarvitse masennuslääkkeitä, käyppä alan asiantuntijalta neuvoa kysymässä hänellä voi olla toiselaisia hoitokeinoja. Toivon että saat apua olet sitä paljon jo hakenutkin.
Vaikka syön lääkkeitä, ne on kuitenki helpottunu sen verran että lääkettä en nyt vaihtaisi/lopettaisi. Nyt pystyn kuitenki sietämään oireitani ja elämään normaalia elämää. Jos nuo oireet sinusta tuntuu ylitsepääsemättömiltä, kannattaa vaihtaa lääkettä. Liikunta ja ulkoilu auttaa kans paljon.
Ihan yhtä ihmeellisiä oireita oli itelläkin. Tuntuu et kaikilla omat pikku juttunsa tän sairauden kanssa ja siksi ei kannata paljoa vertailla oireita. Tietyt perusjutut kaikilla,mut ne muut oireet voi olla mitä vaan.Itsellä myös tota niska seudun probleemaa oli. Pää vapisi,varsinkin jonkun kanssa keskustellessa ja tuntui liikkuvan pykälittäin. Mun ph oli varmaan sieltä pahimmasta päästä,mut silti siitä paranin,en tosin lääkkeillä vaan terapialla ja ajan kanssa.