Kuolema Castreninkadulla

Nimi postiluukussa ei sano minulle mitään. Työnnän yleisavaimen lukkoon ja kierrän oven auki hämärään huoneistoon. Vastaan tulvahtaa viemärinlöyhkä; vesilukot ovat kuivuneet.

Eteisen seinään nojaa musta keppi, juuri sellainen keppi jollaisia ne kaikki ovat.

Heitän silmiä kirvelevää purukumia suuhun ja astelen peremmälle hiljaiseen asuntoon. Joka puolella minulle esittäytyy köyhyys ja yksinkertaisuus, uni: Se istuu kiikkutuolissa ryijyn päällä ja katselee huoneennurkkaan sammunutta televisiota. Pölyyn voisi kirjoittaa nimensä. Ohuet verhot peittävät vastapäisen talon näkyvistä kuin pitsi naisen.
Se on lukenut kymmentä kirjaansa vihreällä viisikymmenluvun-sohvalla kuluneen nallensa kanssa. Kirjahylly ei notku sanoista vaan muistoista: Karjala, osat 1-5, Kotilääkäri, painettu Helsingissä vuonna -39, Kuvateos Kuolemanjärveltä, loput virsikirjoja. Olohuoneen pöydällä on suuri lasipallo jonka sisällä suuri punainen ruusu. Ihmettelen kukkaa kellumassa nesteessä ja huomaan, että toinen juhlakynttilöistä on poikki messinkisessä jalassaan.

Omatekoiseen seinäryijyyn eivät ole mahtuneet karjalan vaakunan miekka ja sapeli: laskuvirhe. Valokuvia kirjahyllyssä: pieni hääkuva jossa avioparin onnellisuus on juuri ja juuri mahtunut puolikkaan postikortin kokoiseen kuvaan. Sotilas, kersantti, mustavalkoisessa irvistyksessään, toinen sotilas värikuvassa, tykkimies ja ylikersantti, tuijottaa minua kuin lasin alle litistynyt sammakko.

Seinällä miniatyyri Millet'n Tähkänpoimijoista ja käsinmaalattu ikoni Neitsyt Mariasta. Otan ikonin seinältä ja seinään jää muistoksi ohut naula.
4356
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

..ei pemalauta-jurk… kyllä nämä tekstisi pistää minut AHDISTUKSEN puolelle.
Siis tässä nyt lukiessani tätä kävi minulle niin,
että käsitykseni mukaan ikoni on pyydetty hakemaan,
siis tilauskeikka.

Aaaaahhhhh...grrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrgggrrrrrrrrrrrrrrrr !...aaahhhdddistussssssssss!
Ei-ei-ei. Juuri tällaisia tekstejä jos joutuisin usein lukemaan niin...

¤

Totean nyt kuitenkin,
että olet kyllä
OIKEASTI kynäniekka !
Ettet nyt vaan ole se, jonka paria juttua luin siitä kokoelmajutusta tässä muutama viikko sitten... siis ei se Röyhkän opus, mutta se missä oli kokonainen liuta niitä kirjoittajia...

hhhhmmmmmmmmmm....................................................................................................

Äänestä
  • Jos en vastaisi tähän väitteeseesi, niin sehän olisi myöntymisen merkki. Joten minun on vastattava ja kieltäydyttävä osoittamastasi kunniasta kuulua mainitsemaasi "liutaan".

    Erinomaista päivänjatkoa.

    Äänestä

"Otan ikonin seinältä ja seinään jää muistoksi ohut naula."

Jäikö tapetti vaaleammaksi siitä kohdasta missä ikoni oli?

Äänestä

siitä se lähtee, vahvaa kerrontaa, jatka samalla tyylillä vaan. Onnittelut.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


XSS kirjoitti:

Nimi postiluukussa ei sano minulle mitään. Työnnän yleisavaimen lukkoon ja kierrän oven auki hämärään huoneistoon. Vastaan tulvahtaa viemärinlöyhkä; vesilukot ovat kuivuneet.

Eteisen seinään nojaa musta keppi, juuri sellainen keppi jollaisia ne kaikki ovat.

Heitän silmiä kirvelevää purukumia suuhun ja astelen peremmälle hiljaiseen asuntoon. Joka puolella minulle esittäytyy köyhyys ja yksinkertaisuus, uni: Se istuu kiikkutuolissa ryijyn päällä ja katselee huoneennurkkaan sammunutta televisiota. Pölyyn voisi kirjoittaa nimensä. Ohuet verhot peittävät vastapäisen talon näkyvistä kuin pitsi naisen.
Se on lukenut kymmentä kirjaansa vihreällä viisikymmenluvun-sohvalla kuluneen nallensa kanssa. Kirjahylly ei notku sanoista vaan muistoista: Karjala, osat 1-5, Kotilääkäri, painettu Helsingissä vuonna -39, Kuvateos Kuolemanjärveltä, loput virsikirjoja. Olohuoneen pöydällä on suuri lasipallo jonka sisällä suuri punainen ruusu. Ihmettelen kukkaa kellumassa nesteessä ja huomaan, että toinen juhlakynttilöistä on poikki messinkisessä jalassaan.

Omatekoiseen seinäryijyyn eivät ole mahtuneet karjalan vaakunan miekka ja sapeli: laskuvirhe. Valokuvia kirjahyllyssä: pieni hääkuva jossa avioparin onnellisuus on juuri ja juuri mahtunut puolikkaan postikortin kokoiseen kuvaan. Sotilas, kersantti, mustavalkoisessa irvistyksessään, toinen sotilas värikuvassa, tykkimies ja ylikersantti, tuijottaa minua kuin lasin alle litistynyt sammakko.

Seinällä miniatyyri Millet'n Tähkänpoimijoista ja käsinmaalattu ikoni Neitsyt Mariasta. Otan ikonin seinältä ja seinään jää muistoksi ohut naula.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu