Minulle ja avomiehelleni on syntymässä piakkoin lapsi, minulla on ennestään jo yksi lapsi. Tämän uuden tulokkaan isovanhemmat, sisarukset eikä muukaan suku (lapsen isän puolelta) eivät kuitenkaan ole pitäneet minuun minkäänlaista yhteyttä koko odotus aikana. Oikeastaan koko suhteemme ajan olen tiennyt ettei kukaan suvusta minua ole hyväksynyt, ei ainakaan miehen vanhemmat eikä hänen sisaruksensa kaan. Ja yhteen ottoja tämän asian tiimoilta on tullut, joita kuitenkin yritin jossakin vaiheessa sovitella mutta tuloksetta. Ensimmäistä lastanikaan he eivät ole täysin hyväksyneet, vaikkeivat sitä lapselle ole esiin tuoneetkaan. Siispä minua huolettaa tämä meidän tuleva pienokainen ja hänen "suhteensa" isän puolen sukuun... jääkö hän nyt ikään kuin ilman toista mummua ja ukkia, setiä ja tätejä, serkkuja...? Lapsen isä kuitenkin on päivittäin tekemisissä heidän kanssaan... Ja entä ristiäiset ja syntymäpäivät ja muut.. Tuleeko heitä kutsua ollenkaan ja mitenkä toimia tällaisessa tilanteessa, toisaalta heidän käytös ja välinpitämättömyys vihastuttaa aikalailla!
Lapsen isän suku pois kuvioista kokonaan :(
Mietteliäs mamitus
61387
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
lapsella ei ole vielä virallista isää eikä siis isän puoleista sukuakaan. Ehkä tilannetta korjaisi avioituminen jo nyt odotusaikana. Menkää maistraattiin virallistamaan suhteenne ja sitten vasta haikailkaa muita asioita!
sukulaisista,antaisin miehen tavata yksikseen sukuaan.
..naimisiin noin paskamaisen suvun takia.
Mistä muuten päättelet, ettei lapsella ole virallisesti isää?
Katos kun isä voi tunnustaa lapsen virallisesti, ootkos kuullut semmosesta.
Ei siihen mitään avioliittoa tarvita.
Ja avioon mennään kyllä muutenkin aivan toisista syistä.
Ap;lle sanon, ettei sun tarvi kutsua ristiäisiin (tai kylään) ihmisiä jotka eivät sinusta muutenkaan välitä.
Jos joku miehes suvusta myöhemmin lähestyy hyvällä tavalla, se on eri asia.
Ei KOKO sukua tarvi siinäkään tapauksessa tapailla.
Mä en välittäis tuon taivaallista tuosta porukasta. Jos nyt ottaisivatkin uuden lapsen hyvin vastaan, miten käy vanhimman lapsesi, tuleeko syrjityksi.
En alistaisi lapsiani tuollaisten ihmisten vaikutuspiiriin ollenkaan.
Täytyy kyllä ihmetellä myös miestäsi..onko hänestä isäksi jos sinä ja lapset eivät ole hänelle tärkeintä maailmassa.
Terv.T-50-V
Jokin niitä nyt jurnuttaa tässä suhteessa ja siitä sinulle kiukuttelevat kun eivät muuta keksi. Sinähän sen varmaan tiedät tai aavistat ainakin, mikä teidän suhteessa niitä avomiehen sukulaisia ketuttaa, onko se teidän avoliitto, sun lapsesi, sinun taustasi, käteisvarasi, ulkonäkösi vai tulitko sukuun takaoven kautta, tarkoitan, oliko avomiehesi entinen suhde täysin loppu kun tulit kuvioon.
Mitäs se ukkosi tästä kaikesta tuumii? Ei kait ole mamman poika, joka ei ole irtaantunut vielä äidin napanuorasta?!
Niin tai näin, mutta tällaisena vanhempana jo paljon elämää kokeneena sanoisin, että keskustele asiasta miehesi kanssa. Teidän pitää tässä asiassa puhaltaa samaan hiileen ja miehesi kuuluu seistä rinnallasi tässä jutussa.
Järjestäkää ristiäiset normaalin "sukukaavan mukaan" eli kummankin puolen sukulaiset kutsutaan tavalliseen tapaan. Jos joku ei tule, se on kutsutun oma vika ja viestii tietenkin paljon hänestä.
Tärkeää mielestäni on, ettet mene mukaan vihanpitoon, irrottaudu siitä täysin itsesi ja lastesi takia. Jos avon suku pitää vihaa yllä, anna pitää, mutta älä myrkytä sillä omaa mieltäsi. Jos ne eivät ole paatuneita "psykopaatteja", eivät he hylkää lastenlapsiaan.
Jos taas itse olet aiheuttanut mielipahaa jollain pahalla teolla tai muulla tavoin, pyydä henkilökohtaisesti anteeksi kaikilta joita vastaan olet rikkonut. Jos eivät anna, älä kerjää. Aika yleensä parantaa haavat.
Mieti näitä, asiat monesti selkevät kun niitä yrittää objektiivisesti lähestyä. Löydät varmaan ulospääsytien, toivon niin. Onnea ja iloa tulevasta vauvasta.
älä stressaa vielä tuollaisilla asioilla.niillä on tapana järjestyä itekseen ja omalla ajallaan
Antaisin heille kaikille yhden mahdollisuuden muuttaa käyttäytymistään. Tekisin ehkä siten, että heidät yksi kerrallaan (=perhekunta kerrallaan) kutsuisin kylään ja katsoisin miten suhtautuvat ennestään jo olevaan lapseen. Sen suhtautumisen antaisin vaikuttaa 100 %:sti siihen, miten jatkossa siihen perheeseen suhtaudun. Jos käyttäytyvät normaalisti ja ottavat ennestään jo olemassa olevan lapsen normaalilla tavalla huomioon eikä lapsi koe, että häntä syrjitään, niin sitten vain kutsu tulevan pienokaisen ristiäisiin ja joskus kutsu kylään ja sitä kautta ehkä suhde heihin entisestään lämpiää.
Mutta jos suhtautuminen on nuivaa teidän jo olemassa olevaan lapseen ja kyläily väkinäistä pakkopullaa tai eivät tule edes kylään, niin unohda heidät. Ei kutsua ristiäisiin tai muihinkaan perhejuhliin.
Sovi näistä pelisäännöistä puolisosi kanssa. Ne ovat kuitenkin hänen sukuaan ja voi helposti kokea, että syy on sinussa. Sinä et suvaitse, sinä et välitä hänen sukulaisistaa, vaikka tilanne olisi päinvastoin...
Eli kerrot puolisollesi, että olet miettinyt, että jos yritettäisiin olla väleissä ja pyydä häntä kutsumaan vieraat teille. Jos eivät tule, niin se kertoo jo jotain... Tee puolisollesi myös selväksi, että jos eivät tule tai vierailusta jää ikävä maku, niin et halua olla heidän kanssaan tekemisissä ja toivot asialle hänen hyväksymistään.
Voit vedota siihen vaikkapa, että jos suhtauminen nykyiseen lapseenkin on tullaista, niin miksi se siitä muuttuu uuden lapsukaisen myötä? Ulkokultaista porukkaa, sanon minä.