miten te muut kestätte jos läheinen joka terapeutti kerran jälkeen kysyy oliko siitä apua onko pakko käydä 2krt viikossa ym..ja tyrkyttämässä ulos koko ajan kävelylle ja olisit mennyt töihin miten sait vuoden sairaslomaa.olis sullakin terapiaa käydä töissä.se on kiva että ihminen joka näin sanoo luulee paremmin tietävän minun asiat miten ne on..nimittäin oma äiti jolle työ on aina ollut kaikki kaikessa silloin kun olimme itsekkin lapsia se teki monta työtä vuorokaudessa..minulle on vuodeksi määrätty psykoterapiaa kuntoutuksena.ja toinen hokee koko ajan tarviiko sielä käydä...tuntuu ettei jaksa painostusta enään sairauden päälle..kauhea syyllisyys itsellä koko ajan olenko oikeutettu tähän vai tietääkö äitini paremmin asiat..minulla on oma perhe..mutta silti se tietää joka asian paremmin kuin muut...pääseekö tästä syyllisyydestä koskaan pois..kun ei vois välejäkään pistää voi poikki vaikka muutaman kerran oltu viikon ettei olla yhteyttä otettu toisiin....mitä tässä kannattaa tehdä..auttakaa joku ja kertokaa jos olette kokeneet samanlaista.....
ahdistaako muita
pettynyt läheiseen ihmiseen
3189
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ahistaa ja totta toki. Itse pääsin eroon ahistuksen tunteesta kun aloin sanomaan "terapeutilleni", että joo käyn siellä ja siellä ja sitten siellä vielä.
Jotenkin tuntuu,että koko yhteiskunta on kiinnitetty siihen, että ihminen suorittaa ja tekee "harrastuksia" sun muita tekoja.
Joillekin se on pakko ja joillekin se ei ole ja sanon niille jotka viihtyvät itsekseen, että ei ole pakko vaikka terapeutti sanoisi mitä. Itse oman kropamme ja psyykkemme tunnemme, siihen ei voi eikä saa vaikuttaa ns. "kirjanoppineet".
Oma tyttäreni myös käy psykologin juttusilla.
Entä sitten, minun tyttäreni on fiksu ja tajuaa kaiken elämästä, mutta ei jaksa hillua kännissä muiden kanssa...mitä vikaa siinä on, sekö että on kuullut äidiltään sen , että ei kannata tehdä sitä ja tätä vai mikä...?
Aina ei jaksa edes tajuta noita lukeneita ihmisiä
????
Äiti kännissä ja lapsi selvinpäin ja psykologi kysyy taas lapselta." Mikä sua oikein ahistaa??"
Miettikääpä itse!!!!
Jos sä olet täysi ikäinen on sulkla lain mukaan määrä itse valita mitä teet ja olet tekemättä ja mitä hoitoa haluat tai olet haluamatta. Mutta jos sulla on laitettu sun äitisi esim huoltajaksi silloin hällä on valta sanoa , mitä hoitoa saat tai tarvitset.
Yleensä kaikki katsotaan niin, että kaikki olsi itse sen "potilaan " hyväksi eikä suinkaan minkään äidin tai mielialapersoonan vaan ihan ittensä takia.
Toivottelen sulle ahistuksen lomaan hiukka lepoa ja muista sä olet tärkeä ihmisenä!!!
avoimmuuteen, hän varmaan kokee syyllisyyttä äitinä siitä että voit huonosti ja koettaa todistella itselleen että ei sinulla mitään ole. Hän tarvitsee aikaa ymmärtääkseen ja avatakseen silmänsä. Monelle tälläiset terapiakäynnit ovat häpeänasia, epäonnistumisen leima ! Äidilläsi on tullut kasvun paikka sivusta katsojana avata omat kahleensa kasvaakseen ja ymmärtääkseen sinunkin tunteita ja ne omansa että voisi puhua luontevasti. Koeta jaksaa ja älä ota itseen äitiäsi hänen ongelmineen ainakaan nyt kun taistelet omiesi kanssa. Voit tosin vaikkapa pyytää häntä ottamaan selvää miksi on lukossa vaikeutesi edessä sen sijaan että avaisi sylinsä sinulle :)