SATA -kiintolevyt ovat vauhdilla korvaamassa perinteisiä IDE -levyjä. Jopa niin, että monessa myymälässä SATA -levyjä löytyy hyllystä, IDE -levyn saa, kun sen etukäteen tilaa noudettavaksi.
SATA -levyjen luotettavuudesta kuitenkin on esitetty varsin kriittisiäkin väitteitä:
http://ata-atapi.com/sata.htm
"SECOND, LETS TALK ABOUT SATA RELIABILITY! ... These problems are timeout errors, data compare errors, and strange status errors. ..."
Muitakin vastaavia kannattaa toki googlettaa...
Kysymys SATA -levyjen käyttäjille:
Onko tiedostoja vääristynyt siten, että luettaessa ei saada takaisin täsmälleen samaa tietoa, kun aiemmin on kirjoitettu?
Onko levyjä / osioita seonnut siten, ettei normaalikeinoin pystytä lukemaan mitään tiedostoja?
Onko käyttöjärjestelmä seonnut? (useammin kuin IDE -levyjä käytettäessä).
Entä yrityksissä? Jos olet yrityksen tietotekniikkahankinnoista vastaava henkilö, uskaltaisitko hankkia yrityskäyttöön SATA -levyn sellaiseen käyttöön, mihin aiemmin olisi laitettu IDE -levy ?
Olisi todellakin mukava tietää, mikä on totuus noista väitetyistä SATA -datasiirtokaapelin väitetyistä luotettavuusongelmista.
Luulisi, että kehitettäessä uusia, moderneja liitäntätapoja, niin mukaan voitaisiin laittaa tarkistussummaa ja sekvenssinumeroa käyttävä protokolla, joka takaisi sen, että mahdollisesti tiedonsiirtovirheen vääristämä paketti lähetetään automaattisesti uudelleen niin monta kertaa, kunnes tiedonsiirto on onnistuneesti hoidettu.
Esimerkki tällaisesta protokollastahan on esim. TCP/IP. Sen ainakin pitäisi taata, että tieto menee vääristymättömänä ja kokonaisuudessaan perille.
SATA -levyjen luotettavuudesta kuitenkin on esitetty varsin kriittisiäkin väitteitä:
http://ata-atapi.com/sata.htm
"SECOND, LETS TALK ABOUT SATA RELIABILITY! ... These problems are timeout errors, data compare errors, and strange status errors. ..."
Muitakin vastaavia kannattaa toki googlettaa...
Kysymys SATA -levyjen käyttäjille:
Onko tiedostoja vääristynyt siten, että luettaessa ei saada takaisin täsmälleen samaa tietoa, kun aiemmin on kirjoitettu?
Onko levyjä / osioita seonnut siten, ettei normaalikeinoin pystytä lukemaan mitään tiedostoja?
Onko käyttöjärjestelmä seonnut? (useammin kuin IDE -levyjä käytettäessä).
Entä yrityksissä? Jos olet yrityksen tietotekniikkahankinnoista vastaava henkilö, uskaltaisitko hankkia yrityskäyttöön SATA -levyn sellaiseen käyttöön, mihin aiemmin olisi laitettu IDE -levy ?
Olisi todellakin mukava tietää, mikä on totuus noista väitetyistä SATA -datasiirtokaapelin väitetyistä luotettavuusongelmista.
Luulisi, että kehitettäessä uusia, moderneja liitäntätapoja, niin mukaan voitaisiin laittaa tarkistussummaa ja sekvenssinumeroa käyttävä protokolla, joka takaisi sen, että mahdollisesti tiedonsiirtovirheen vääristämä paketti lähetetään automaattisesti uudelleen niin monta kertaa, kunnes tiedonsiirto on onnistuneesti hoidettu.
Esimerkki tällaisesta protokollastahan on esim. TCP/IP. Sen ainakin pitäisi taata, että tieto menee vääristymättömänä ja kokonaisuudessaan perille.
Vastaukset 2
Vanhimmat
toimii tuo luotettavuus. Tosin yhden kortin varaan EI kannata jättäytyä, mitä tärkeämpää dataa niin sitä useammalle eri formaatille se kannattaa tallentaa. Hyvä kombinaatio on USB-muisti ja CD/DVD.
Hyvä kun toit asian esille, en olisi muuten tiennyt noista ongelmista. Itselläni ei ole missään vakikäytössä olevassa koneessa SATA-levyä joten en olisi törmännyt tuohon ongelmaan siksi ja nyt tietää sitten harkita että onko SATA-levy kumminkaan hankinnan arvoinen.
Itellä kaks konetta jatkuvasti käytössä, ja SATA-levythän niissä on. Ykköskoneessa on 2x120 Gt:vun levyt, Western Digital ja Seagate, kakkoskoneessa 80 Gt:vun Seagate. Nuo isommat levyt on osioitu useampaan osioon, ja yhdelläkään osioilla ei dataa ole korruptoitunut tai muutenkaan kadonnut. Pienempi levy on kahdessa osiossa, ja eipä siinäkään ole ongelmia ollut, vaikka koneen kotelo on ahtaampi, eikä siten tarjoa parasta ilmanvaihtoa. Itse en näe ainakaan mitään järkeä olla ostamatta SATA-levyjä.