läpivientien tiivistys kiviyläpohjassa

noin sentin välys, jossa on villasuikale laakerina
ja alapuolella joustava kitti (akryyli) ennen katon tasoitusta.

Kerran jäljestäpäin katon uudelleenmaalauksen yhteydessä kittasin halkeaman uudestaan kiinni, joten helpolla on päästy.

Välipohjien suhteen voisi menetellä samoin, jos jäävät näkyville, muuten sillä ei liene väliä.

Mikäli hormiseinä on osa märkätilaa, on seinä/lattiasauma liikkumisen varalta käsiteltävä huolella kosteuseristeellä vahvikkeella ennen pinnoitusta ja huolehdittava myös pinnoitteen liikuntasaumasta.

siporex-talossa bitumisively yläpohjassa eikä ole ollut ongelmia.
ei ole yläkerrassa kosteita tiloja kun veski harvassa käytössä oleva suihku, muuten makuutiloja.

Nykyisinhän siporex-yläpohjaan pannaan enintään bitumipaperi, mikäli palkisto on tuore tai muuten märkä asennusvaiheessa, tämä estää liian nopena kuivumisen niin villat eivät kastu.
Mikäli palkit ovat kuivat, ei paperioossia edes tarvita.

Yritätkö sinä jii siellä provosoida vai oletko ohittanut täällä aiemmin olleet keskustelut kiviyläpohjista ja höyrynsuluista? Tästä kun on väännetty juttua...

Hommahan menee minun käsityksen ja täällä aiempien keskustelujenkin mukaan niin että käytännössä ei juuri höyrynsulkuja kiviyläpohjiin laiteta. Eikä se sitä tarvitsekaan jos rakenne on tiivis. Sellaisia ohjeita kuitenkin löytyy että pitäisi käyttää höyrynsulkua. Itse teen kiviyläpohjan ja tuskin sinne mitään höyrynsulkua tulee. Luulisin ettei muovia kukaan ainakaan laita, kun rikkoontuukin niin helposti myöhemmin touhuttaessa.

luja... kirjoitti:

Yritätkö sinä jii siellä provosoida vai oletko ohittanut täällä aiemmin olleet keskustelut kiviyläpohjista ja höyrynsuluista? Tästä kun on väännetty juttua...

Hommahan menee minun käsityksen ja täällä aiempien keskustelujenkin mukaan niin että käytännössä ei juuri höyrynsulkuja kiviyläpohjiin laiteta. Eikä se sitä tarvitsekaan jos rakenne on tiivis. Sellaisia ohjeita kuitenkin löytyy että pitäisi käyttää höyrynsulkua. Itse teen kiviyläpohjan ja tuskin sinne mitään höyrynsulkua tulee. Luulisin ettei muovia kukaan ainakaan laita, kun rikkoontuukin niin helposti myöhemmin touhuttaessa.

olin ajatellut juuri noin kuin sinäkin, eli että ei laitettaisi. No sitten näin tuon bitumijutun livenä, ja sittne katsoin kotona mallileikkausta jossa oli muovi ontelon päällä.. ja siitä rupesin miettimään että mitenkäs sen nyt pitäisikään olla.

Äkkiä guuglaamalla "ontelolaatta höyrynsulku" löytyi ainakin yksi asuinrakennuksen bitumiratkaisu.

http://www.asuntomessuopas.fi/item.aspx?path=4;942;1131&id=1961

Eli, miten rakennesuunnittelijat tuon yleensä piirtää?

(Mun mielestäni täällä on muuten vaan keskusteltu siitä onko kivinen yläpohja tiivis vai ei, kukaan ei edes ole tuonut keskusteluun tuota lisähöyrynsulun aspektia ainakaan ihan hiljattain?)

jii kirjoitti:

olin ajatellut juuri noin kuin sinäkin, eli että ei laitettaisi. No sitten näin tuon bitumijutun livenä, ja sittne katsoin kotona mallileikkausta jossa oli muovi ontelon päällä.. ja siitä rupesin miettimään että mitenkäs sen nyt pitäisikään olla.

Äkkiä guuglaamalla "ontelolaatta höyrynsulku" löytyi ainakin yksi asuinrakennuksen bitumiratkaisu.

http://www.asuntomessuopas.fi/item.aspx?path=4;942;1131&id=1961

Eli, miten rakennesuunnittelijat tuon yleensä piirtää?

(Mun mielestäni täällä on muuten vaan keskusteltu siitä onko kivinen yläpohja tiivis vai ei, kukaan ei edes ole tuonut keskusteluun tuota lisähöyrynsulun aspektia ainakaan ihan hiljattain?)

http://thermisol.okia.ee/static/files/17.EPS_vesikattorakenteen_suunnitteluohje.pdf

mutta eps:illä

jii kirjoitti:

olin ajatellut juuri noin kuin sinäkin, eli että ei laitettaisi. No sitten näin tuon bitumijutun livenä, ja sittne katsoin kotona mallileikkausta jossa oli muovi ontelon päällä.. ja siitä rupesin miettimään että mitenkäs sen nyt pitäisikään olla.

Äkkiä guuglaamalla "ontelolaatta höyrynsulku" löytyi ainakin yksi asuinrakennuksen bitumiratkaisu.

http://www.asuntomessuopas.fi/item.aspx?path=4;942;1131&id=1961

Eli, miten rakennesuunnittelijat tuon yleensä piirtää?

(Mun mielestäni täällä on muuten vaan keskusteltu siitä onko kivinen yläpohja tiivis vai ei, kukaan ei edes ole tuonut keskusteluun tuota lisähöyrynsulun aspektia ainakaan ihan hiljattain?)

En minäkään enää kyseistä keskustelua löytänyt vaikka muistaisin että siinä viitattiin julkaisuun: Toimivat katot vai oliko toimivat vesikatot. Kuitenkin kattoliiton julkaisu ja siinä neuvotaan höyrynsulkuun. Lisäksi on ollut keskustelua todella paljon aikoinaan rakentaja.fi siporex-talosta (seurantakohde) jossa yläpohjaan oli tullut hometta rakennusaikeisen kosteuden kulkeutuessa osittain siporex-laattojen läpi. Vieläkin sieltä löytyy tietoa tästä tapauksesta, mutta olipa kuulemma suurin osa homekuvista poistuneet jonkin ajan kuluttua julkaisusta

Sipo-ohjeistusta en tarkaan tiedä, mutta käsittääkseni niihin on alettu toisinaan laittamaan höyrynsulkuja edellä mainittujen kokemusten kautta, mutta kaikki siposuunnittelijat eivät käytä. Minä kun hyvin skeptinen olen niin vähän epäilen tuota sipon höyrynsulkua, että kannattaako sitä siihen laittaa. Ontelolaattayläpohjaan voi rakennusfysikaalisesti hyvinkin laittaa, mutta sipon kanssa voi tulla kosteuden tiivistymisongelmia höyrynsulun alapintaan koska siporex on eriste ja laatan yläpinnassa höyrynsulun ansioista voi tapahtua kosteuden tiivistymistä. Ontelolaattayläpohja ei toimi näin koska eristysominaisuudet laatalla on olemattomat ja vesihöyrynvastus isompi.

Toki tuossa ontelolaatan höyrynsulku tarpeellisuudessa vaikuttaa toteutus yleensä. Erityisesti minulle jäi mieleen aikaisemmasta keskustelusta väite että ontelolaatta yläpohjatkaan ei ole aina tiiviitä.

Minähän kuulun siihen koulukuntaan jotka pitää kiviyläpohjaa järkevänä ja aion kiinnittää työn laatuun sen verran huomiota kiviyläpohjassa, kun siihen vaiheeseen pääsen, että siitä tulee tiivis ja 265mm ontelolaatalla uskon saavani tiiviin yläpohjan

luja... kirjoitti:

En minäkään enää kyseistä keskustelua löytänyt vaikka muistaisin että siinä viitattiin julkaisuun: Toimivat katot vai oliko toimivat vesikatot. Kuitenkin kattoliiton julkaisu ja siinä neuvotaan höyrynsulkuun. Lisäksi on ollut keskustelua todella paljon aikoinaan rakentaja.fi siporex-talosta (seurantakohde) jossa yläpohjaan oli tullut hometta rakennusaikeisen kosteuden kulkeutuessa osittain siporex-laattojen läpi. Vieläkin sieltä löytyy tietoa tästä tapauksesta, mutta olipa kuulemma suurin osa homekuvista poistuneet jonkin ajan kuluttua julkaisusta

Sipo-ohjeistusta en tarkaan tiedä, mutta käsittääkseni niihin on alettu toisinaan laittamaan höyrynsulkuja edellä mainittujen kokemusten kautta, mutta kaikki siposuunnittelijat eivät käytä. Minä kun hyvin skeptinen olen niin vähän epäilen tuota sipon höyrynsulkua, että kannattaako sitä siihen laittaa. Ontelolaattayläpohjaan voi rakennusfysikaalisesti hyvinkin laittaa, mutta sipon kanssa voi tulla kosteuden tiivistymisongelmia höyrynsulun alapintaan koska siporex on eriste ja laatan yläpinnassa höyrynsulun ansioista voi tapahtua kosteuden tiivistymistä. Ontelolaattayläpohja ei toimi näin koska eristysominaisuudet laatalla on olemattomat ja vesihöyrynvastus isompi.

Toki tuossa ontelolaatan höyrynsulku tarpeellisuudessa vaikuttaa toteutus yleensä. Erityisesti minulle jäi mieleen aikaisemmasta keskustelusta väite että ontelolaatta yläpohjatkaan ei ole aina tiiviitä.

Minähän kuulun siihen koulukuntaan jotka pitää kiviyläpohjaa järkevänä ja aion kiinnittää työn laatuun sen verran huomiota kiviyläpohjassa, kun siihen vaiheeseen pääsen, että siitä tulee tiivis ja 265mm ontelolaatalla uskon saavani tiiviin yläpohjan

"Minähän kuulun siihen koulukuntaan jotka pitää kiviyläpohjaa järkevänä ja aion kiinnittää työn laatuun sen verran huomiota kiviyläpohjassa, kun siihen vaiheeseen pääsen, että siitä tulee tiivis ja 265mm ontelolaatalla uskon saavani tiiviin yläpohjan"

ainakin isossa ontelovälipohjassa joku väli aina rapsahtaa auki eli siihen tulee liikuntasauma. En tiedä sitten onko se jatkuvaa liikettä senkin jälkeen kun talo on "asettunut" ja kuivunut vai selviääkö yhdellä kittauksella esim 6kk laataston asennuksen jälkeen.