eniten? Vai onko elämäsi jo nyt täydellinen?
Mitä kaipaat
elämässäsi
261196
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Mutta onnellinen yritän olla kaikesta siitä huolimatta mitä siitä nyt tuntuu puutuvan. Ystävää mä kaipaan lähelleni. Minulla on monia ystäviä, läheisiäkin mutta ei lähellä, ja lähelle mä häntä kaipaisin, aivan mielettömästi.
saavuttamiseksi. Ei ehkä liene niitä helpoimpia
asioita.:)
Mutta en mä sitä kaipaakaan. En täydellisyyttä ystävältä, enkä tyydytystä mistään. Mutta kaipaan.
sitä, että löytyy ystävä, joka täyttää ne hänelle asettamasi toivomukset ja tavoitteet.:)
ja hän täyttää ne kyllä aivan yllin-kyllin :) suorastaan hän on täydellinen, unelmani, josta en ole osannut haaveilla tai unelmoida. Olen tavannut hänet joitakin kertoja, mutta lähelläni hän ei nyt ole, eikä ole näköpiirissä sitä hetkeä jolloin hän voisi tulla.
Itse kaipaan eniten itseltäni malttia ja älyä
oivaltaa elämän epätäydellisyys.hyväksyä se ja elää sopusoinnussa sen tosiasian kanssa.Monasti tulee
stressattua itseään ja ympärillä olevia läheisiä,
vaatimalla täydellisyyttä ja ymmärtämättä,että
epätäydellisyydessä elää persoonallisuuden rikkaus.
Emme voi kaikki pitää toisistamme,Mutta voimme
oppia välittämään.Tuota ideaa perimmiltään ehkä
kaipaan itselleni ja itseltäni.
Mukavaa iltaa sinulle.
Takana paljon elämältä saanut.Mutta nyt kaipaan tosiystävää joka jakaisi tämän uuden tilan kun lapset maailmalla on.Omaa kainaloo juttuseuraa aikuista ihmistä.
asettaa itsellensä tavoitteita ja tehdä niistä
haasteita, mutta stressaamaan itseään ei kannata
alkaa. ..Helpommin sanottu kuin tehty.
Itse myös monesti stressaan itseäni aivan turhilla
asioilla, näin jälkeenpäin ajatellen.
Elämässä pitää olla tavoitteita ja unelmia
täydellisen elämän saavuttamiseksi.
Ne eivät liene kiellettyjä vielä tälläkään iällä.:)
Mukavaa iltaa myös sinulle.
Tuo aikuinen juttuseura on yllättävän tärkeää,kun elämässä on ohi sanotaanko ne isot asiat ja
on aikaa itselle.Ehkä sitä jotenkin kaipaa täydentäjää vierelle.Joku jolla on samantyylinen tilanne ja samoja ajatuksia,tarpeitakin.Sellaisia yhdistäviä siteitä.Ihminen jolla on kovastierilainen tausta ja tilanne,häneen on vaikeampi saada ajatus
ja sellaista keskinäistä kulttuuei yhteyttä.
Kun sitten keskuteleva,ajatteleva ja ulkoistava ihminen löytyy,kyllä se on sellaista ihmisyyden juhlaa.Toinen täydentää omia ajatuksia ja tuo niihin uskottavuutta,kaikupohjaa.Aikuisuus muuttuu
jotenkin todelliseksi.Ei mitään suuria kokemuksia oikeastaan,mutta joukko mukavalta tuntuvia yhtymäkohtia,Hieno keskustelu sylikkäin kynttilän ja ehkä hyvää viiniä maistelle,kyllä se meidän
iässä on juhlaa!
Olet aivan oikeassa.Ehkä se on niin että haasteet
pitää asettaa itselleen ja omista lähtökohdista.Ei niin,että haluaisi todistaa jotain ympäristölle.
Olen tuollaisen omaehtoisen stressin itsekkin pannut merkille jaehkä sitä on liian ankara itselleen ja
asettaa tavoitteita itsensä edelle.Ehkä jotenkin
kaipaa itseltään malttia asettaa unelmat reaaliaikaan,eikä liian korkealle.
Ehkä sitä aikuisena saa olla luovuuttakin.Eikä takertualiiaksi arkipäivän rutiineihin.Tietty turvattomuus ja itsensä haastaminen joka päivä
pitää sellaisen kehityksen vireillä.Tietoisuuden
että vielä on valmiuksia oppia uutta.
Mutta todella ehkä on hyvä kaikki tehdä sopivasti
omiin mittoihin sopivana.Ei niin että haluaa
näyttää muille.Paremminkin on hyvä asenne että muut saa ajatella mitä vaan,tämä on minun elämä.
Sopiva itsekkyys aikuisena joka päivässä,on
kuin lasillinen hyvää valkoviiniä.Ei humalluta,
mutta tulee hyvä olo.
Osoittaa tyylitajun puutetta käyttää näissä yhteyksissä ulkoistaa-verbiä!
ehkä kaikki on kuitenkin niin kuin olla pitää,
täällähän me voidaan luoda kontaktetja toisiin
ihmisiin keskustelemalla.
Sehän kuitenkin on siitä kiinni, mitä tavoitteita ja
haaveita kukin itsellensä asettaa.
Se ei kuitenkaan ole minun tavoitteeni, enkä ole
tuolta kantilta asiaa edes tarkasti ottaen miettinytkään.
voisitko joskus kertoa osaatko muutakin kuin neuvoa?
täydellinen elämä,sen tavoittelu?
Oman elämäni palikoita kasailen ,pikkuhiljaa .
Itse en toivo muuta,kuin mielenrauhaa itselleni,olla sinut tekojeni kanssa.
Toivon myös,etten enää joutuis kärsimään henkisesti,ettei minua satutettais,kun en itsekkään halua satuttaa muita.
Nykyajan meno mielestäni on sellaista,ettei tuijoteta muuta kuin sitä omaa pohjatonta napaa,kanssaeläjistä viis,kunhan vaan pääsen keinoja kaihtamatta,siihen mikä itseäni kiinnostaa,niinkauan kuin kiinnostaa.
Itse olen löytänyt uusia ystäviä "miehiä"joiden ,lapsilleni sanoin viikonlopulla,että olen löytänyt itsestäni uusia asioita,osaan vielä nauraa.
Yksi näistä uusista ystävistäni sanoi illalla minulle,että oletko huomannut että naurulla on positiivinen vaikutus,hän on tarkoituksella psyykannut minua naurun voimalla,että vielä on iloisiakin asioita elämässä.
Tätä ystävääni en ole koskaan vielä tavannut.
Yksi lapsistani hänet,on iloinen ja positiivinen ihminen.
niin mukavaa lukea sanomiasi ja jutustelua näillä palstoilla.
Miten osaatkin valita oikeat sanat paikoilleen!
Ajatuksesi ovat lähinnä omiani,vaikka oletkin mies,sinä vaan puet ne sanoiksi.
Olkoon muut mitä mieltä tahansa,olet suosikkini.
Aurinkoista päivää sinulle!
Neuvomisen lisäksi osaan myös arvostella, niin kuin sinäkin. Sinun tulisi herättää myös minussa mielenkiintoa, jotta antaisin yhteystietoni.
Keskusteluseuraa kyllä löytyy, sillä keskustella voi vaikka kuinka monen kanssa, mutta toisen ihmisen läsnäolo ja kosketus - se se vasta juhlaa on tässä iässä.
elämä on aina täydellistä. Onko se sellaista mitä toivon? Se on jo juttu erikseen.
Onko oikein sanoa kaipaamiseksi?
Toivoen saavani elää 'huomisten kohtaamiset' uudelleen ja uudelleen tasapainoisena ihmisenä.
Eletty ja nykyinen "elämäntaso" on riittävää tarpeisiini nähden, siis olen tyytyväinen. Jospa saan edelleen jatkaa samoilla eväillä, se riittää.
Jk. Elämän pelissä tunnen olevani lähes tasatilanteessa, ehkä sentään hiukan tappiolla, mutten sentään kuus nolla.
...kuinka voisi tälläisen epätäydellisen ja vajavaisen naisen elämä olla täydellistä.
Voisin melkein itselleni esittää kysymyksen olisiko elämäni näin rikasta ja elämisen arvoista jos se olisi täydellistä. Sehän olisi silloin kuin seisovaa vettä.
Elämäni kultareunat repsottavat pahasti ja kaipausta löytyy. Eniten tässä elämäntilanteessa kaipaan sydänystävää, joka haluaisi jakaa kanssani niin arjen kuin pyhän.
Vaan olen myös sen todennut, että on tosi vaikeaa löytää...
ajattelin,että ihminen ei ole koskaan tyytyväinen vaan aina haluaa sitä mitä ei ole..Nyt voin sanoa,että vaikka elämä nyt ei ihan täydellistä ole,niin enempää en voi vaatia..
...enemmän voisi olla terveyttä=)
Kenenkään elämä ei liene koskaan ihan täydellistä ja kun tarkastelen omaani,joskus on päiviä jolloin tunnen olevani onnekas asioista elämästäni.
Eniten kaipaan ymmärrystä toiselta osapuolelta ettei kaikki päivät kulje samaa rataa saman kaavan mukaan.
Kaipaan aina jotain uusia elämyksiä,tapahtumia,matkoja ja sitä että olisi jotain uutta ajateltavaa entisten rutiinien sijaan.
Saada innostumaan elämästä,kuin hautautua tylsyyteen paikoilleen.
Täydellisyyttä on turha tavoitella,se voi olla ohi kiitävä hetki jonka huomaat vasta jälkeenpäin ajatellen tapahtunutta.
Optimismilla pärjää kummasti eteenpäin eikä huumorikaan ole pahitteeksi.
...putkahtaisi nurkan takaa, taikasauvan kera tietysti ja suureen ääneen sanoisi minulle, että nytpäs Heikunkeikku sulle kävi tsäkä, saat täydellisen elämän, kerro vaan mitä tahdot, niin sen saat.
Seisoisin siinä hönttinä ja miettisin, että mimmonenhan se olisi se täydellinen elämä. En osaisi sanoa ja jos jotakin yrittäisin rohmuta, niin ei se menis ikäänkuin oikein...
Kaipaan takaisin sellaista tunnetta, että päivittäin sanon itselleni, että hitsien-hitsi, oon mä vaan onnekas ja onnellinen ihminen. Ja että huomaisin kaikki pienet, hyvät asiat paremmin. Aikaisemmin olin sellainen, se on vähän kateis. Oon onnellinen hmmmm... joka toinen päivä.
Ja olis se kiva käpertyä nukkumaan toisen kainaloon.
mitä eniten. Se vaihtelee: aamulla kahvia, päivällä teetä, illalla jotakin muuta. Kuitenkin pieniä asioita enimmäkseen, jotka ovat inhimillisten mahdollisuuksien rajoissa.
Kenenkään elämä ei ole täydellistä, se joka niin väittää, valehtelee. Voi olla kylläkin, ettei itse tiedä valehtelevansa. Täydellisyydelle ei nimittäin mielestäni ole olemassa yhtä määritelmää.
Kun on ennättänyt työuransa tehdä ja saa "nautiskella" leppoisista ja stressittömistä eläkepäivistä terveenä, hyvävoimaisena ja aktiivisena, harrastavan ja avoimena ihmisenä, voi sanoa tehneensä parhaansa täydellisen elämän tavoittelussa.
Aikuista ihmistä vierelleni,jonka lähellä olisi hyvä olla,se on asia jota varmaan eniten kaipaan.Yksinkertainen asia,mutta niin vaikeasti tavoitettavissa.