Kumman laittaisit maailmankiertoon, jos ajatellaan että molempiin käytetään sama määrä rahaa, n, 200000$
http://tinyurl.com/ysrfl9
Vai
http://tinyurl.com/2xhfv4
http://tinyurl.com/ysrfl9
Vai
http://tinyurl.com/2xhfv4
Kummalla
Maailmalle
563287
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
kaikkee ne dorkat kyselee, Hudsonilla tietysti.Pitää olla kunnon paatti, eikä mikään torso.
Willian Gardenin suunnittelemalla tietenkin, jos oikeasti meinaat lähteä maailmaa katselemaan näistä jommalla kummalla. Se on juuri siihen suunniteltu ja rakennettu!
että pentryssä liesi on saranoitu poikittain veneen suuntaan nähden (katso lattiaa). Ankkurissa Ok, mutta miten sitä voi käyttää purjehtiessa?
Toinen vain Bavaria.
...on vähän merkillinen. Pistät rinnakkain alle 70 000 euroa ja 120 000 euroa maksavan veneen ja sitten sanot, että käytetään 135 000 euroa (nykykurssin mukainen 200 000 USD:n arvo sivistyneen maailman rahassa). Miksi pitäisi käyttää sellainen rahasumma?
Etsi nyt ensin tuolle Bavarialla samanhintainen vertailukumppani ennenkuin kyselet lisää...
Hudsoniin tekemään varmaan enemmän kuin bavariaan.
Aihioina ovat vertailukykyisiä.
Ei ole mikään kilpavene tai saaristoristeilijä ja pikkaisen kankeakin, mutta matkanteossa aivan ylivoimaisen pehmeä ja mahtava. Kansihan on tehty oleskeluun ja sisätilatkaan eivät ole huonot.
Vanhojahan ovat, ja tarkkana pitää olla, otta kunnon survey.
Teak kannen vuotoja on ollut monilla.
Ottamatta kantaa alkuperäiseen...hassu peli siellä taustalla kelluu parissa kuvassa.En ole moista nähnyt täällä pohjoisilla vesillä.Mikä lie?.
Liekö tehty veneestä vähemmän kallistuva:)
Hassun näköinen on kyllä.
Joku vasta opettelee ja laittanut apupyörät varmuuden vuoksi.
Lomapurjehduksiin Välimerellä tai Karibialla Bavaria on paljon sopivampi, lähes ihannevene.
"Tee se itse"-miehelle pallonkiertoon Hudson taitaa olla parempi, vaikka satamiin tulot, ym operaatiot ovatkin Bavariaa hankalampia. Ja jos lapsia on mukana, hyvän uimatason puute on iso miinus. Avotilakin on vähän hankala.
En ota kantaa ihannevene-mieltymyksiin, jokaisella on omansa. Sen sijaan oikaisen kuvitelmiasi niin Karibialta kuin pallonkierrolta.
- "satamiin tulot" ovat käytännössä ankkurointeja 5-30 metrin syvyyteen ja tilaa on isoillekin aluksille. Välimeren tyyppisiä ahtaita satamia (keula-ankkuri ja perä laituriin) on pallonkierrolla vähän eikä sellasiin satamiin tarvitse edes hakeutua isolla veneellä.
- "uimatason puute on iso miinus" on makuasia ja ilmeeisesti mielikuvaan perustuva väite. Usein ankkuripaikoilla on sen verran valtameren swelliä, että helpoin ja turvallisin paikka niin lasten kuin aikuistenkin jollaan siirtymiseen on veneen kylkiporras, ei perä. Uimataso varmaankin on mukava joskus, mutta lapset näyttivät viihtyvän jollaleikeissä ja palmurannoilla paremmin kuin veneiden perätasoilla. Avotilan "hankaluudesta" en näiden veneiden osalta pysty sanomaan, koska en ole kummallakaan purjehtinut. Oletko itse? Avotila on yleensä mukava, jos se on suojainen ja siinä on helppo ja turvallinen liikkua/oleskella. Pelkkien kuvien perusteella on aika mahdoton arvioida kumpi avotila on valtameriolosuhteissa mukavampi.
Veikkaan, että näistä kahdesta se painavampi vene on liikkeiltään rauhallisempi ja siten mukavampi.
- "Tee se itse" koskee kaikkia veneitä ja sitä enemmän mitä enemmän veneessä on huoltokohteita! Ei kannata luoda mielikuvaa, että joku uudempi vene olisi pallonkierrolla millään tavalla huoltovapaampi kuin joku järeämpi ja vanhempi verrokki. Yllättäen näyttää aivan uusissakin veneissä olevan esim. rikin ongelmia, ehkä alimitoituksesta johtuen. Prässätyt vaijeripäätteet on tavallinen ongelmakohta. Jos rikissä on näitä, "tee se itse"-purjehtija varaa reissuun Norseman-, Stalok- tms ruuvattavia päätteitä mukaan jne. Pallonkierrolla lähin venekorjaamo voi olla tuhannen mailin päässä!
näkemykset meillä on, jos omasi perustuvat kokemukseen pallonkiertoon tms. Minulla on kokemusta 4 vuoden valtameripurjehduksesta, olen saanut aika erilaisen kuvan touhusta.
"- satamiin tulot ovat käytännössä ankkurointeja 5-30 metrin syvyyteen ja tilaa on isoillekin aluksille. Välimeren tyyppisiä ahtaita satamia (keula-ankkuri ja perä laituriin) on pallonkierrolla vähän.."
Minun ei ole koskaan tarvinnut ankkuroitua 30 m syvyyteen (se vaatisikin jo yli 100 m ketjun).
2-3 vuoden (yli 30 kk) pallonkierrosta yleensä ollaan valtamerillä vain noin 4 kk, pikkusaarilla ankkurissa ehkä vähän enemmän, Euroopan, Kanarian, (myös Karibian), Australian, Välimeren ym satamissa ehkä 20 kk.
"- uimatason puute on iso miinus on makuasia ja ilmeeisesti mielikuvaan perustuva väite. Usein ankkuripaikoilla on sen verran valtameren swelliä, että helpoin ja turvallisin paikka niin lasten kuin aikuistenkin jollaan siirtymiseen on veneen kylkiporras, ei perä. "
Minulla on ilmeisesti aivan ihmeellinen tuuri, ankkurissa ei ole ollut tuollaista swelliä. Tai sitten tuo mieliuvasi on väärä.
"lapset näyttivät viihtyvän jollaleikeissä ja palmurannoilla paremmin kuin veneiden perätasoilla".
Huomaa, että veneessäsi ei ole kunnollista uimatasoa. Sitä käytetään jatkuvasti, lasten kanssa ankkurissa kuumaan aikaan ainakin 12 x päivässä.
"Avotilan hankaluudesta en näiden veneiden osalta pysty sanomaan"
Hudsonin ruorin taakse ei pääse, matala pieni ruori, ohjattava sivulla istuen? Veneen avotilaan ei mahdu pöytää.
"- Tee se itse koskee kaikkia veneitä ja sitä enemmän mitä enemmän veneessä on huoltokohteita!"
Totta, ja sitä enemmän mitä vanhempi vene. Ja sitä enemmän mitä enemmän mastoja, tekniikkaa jne.
Hudsonissa noita ohjauspisteitä on melkein yhtä monta kuin veneitä.
Monissa se on "isuinaukon" etuosassa omalla istuimella varustettuna.
Pöydästä taas, hudsonissa on etukansi jonna laittaa vaikka 12 hengen ruokailuryhmän, miksi sen pitäisi olla istuinaukossa?
Aloituskysymys on väärä - siitä puuttui vaihtoehto "en kummallakaan vaan jollain muulla..."
Lisäksi toinen vaihtoehdoista on tuplasti toista suurempi, eivät ole kooltaankaan vertailukelpoisia. Hudsonin uppouma n. 25 tn, Bavarian puolet siitä => Hudsonissa vaaditaan tuplasti poveria, eli purjetta tai konetta => käyttökustannukset suuremmat. Ketsitakila antaa mahdollisuuden purjepinta-alojen pitämiseen kohtuullisena, mutta toisaalta sluuppi nykytekniikalla, rullapurjein on myös normaalivoimin hallittavissa.
Ei siis kumpaakaan, Bavaria on (uppuomaltaan) oikeaa kokoluokkaa (8-15 tn) yksin hoidettavaksi, mutta takilaksi ottaisin kutterin, ja runko voisi olla vähän pienempi ulkomitoiltaan eli vankemmin tehty.
Loppujen lopuksi vene on se pienin ongelmista kun suunnitellaan pallonkiertoa. Moni vene välttää, eikä veneen hintakaan ole mikään ongelma verrattuna siihen mitä pari-kolme sapattivuotta saamatta jäävien palkkatulojen muodossa kustantaa kahdelta... Saa nähdä riittääkö ikä tai etenkään terveys toteuttaa ikinä tuota haavetta :-(
Venekin oli ilmeisesti hyvin erilainen, minulla ilmeisesti pienempi ja hitaampi.
Pallon kierrolle voi tulla pituutta keskimäärin ehkä n. 30.000 mpk. Täytyy olla nopea vene, että 4kk purjehdusaika riittää: keskimääräisen nopeuden olisi oltava 250 mpk/vrk, siis yli 10kn yötä päivää.. Tekee tiukkaa 50-jalkaisillekin.
Millä veneellä reissusi teit? Osallistuitko kenties eskaaderipurjehdukseen, jossa kaikki veneet ovat isoja ja nopeita? Välimeren kautta purjehtiessa reitti on tietenkin lyhin mahdollinen.
Omalla reissullani purjehdittua aikaa oli n. 12 kk, mutta reitti oli vähän pitempi. Ankkurissa olin myös Australian vesillä (esim. Fannie Bay, Darwin) samoin kuin NZ:ssa (Bay of Islands ym). Karibialla toista kertaa purjehtiessani en ollut kertaakaan missään laituripaikassa, vaan aina ankkurissa. Pikkulapsia ei ollut mukana. Itse en ole ymmärtänyt kaivata uimatasoa missään vaiheessa.
Varmaan sinäkin Ranskan Polynesiasta lähtiessäsi tullasit veneesi ulos Bora Boralla ja sen takia ankkuroit Vaitapen kylän ankkuripaikalle. Unohditko, että ankkurointisyvyys oli sielläkin yli 20 m? Isoissa veneissä 100-120 m ankkuriketju on tavallinen. Pikkuveneessäni ketjua oli 75m, pari kertaa olisin kaivannut pitempää ketjua.
Maailma on iso ja ihmeellinen. On selvä, että kokemukset sen kiertämisestä voivat olla kovin erilaisia. Makuasiat ovat aina erilaisia eikä niistä kannata kinata.
oli ainakin minulla normaalia avomerellä. Puutarhakaluston raahaaminen etukannelle olisi ollut hiukan koomista ja vaarallista.
"Pallon kierrolle voi tulla pituutta keskimäärin ehkä n. 30.000 mpk. Täytyy olla nopea vene, että 4kk purjehdusaika riittää"
Kannattaa sisäistää teksti, mihin vastaa. Näin se teksti oli:
"2-3 vuoden (yli 30 kk) pallonkierrosta yleensä ollaan valtamerillä vain noin 4 kk, pikkusaarilla ankkurissa ehkä vähän enemmän.."
Siis valtameripurjehdusta 4 kk + ankkurissa valtamerten saarilla ehkä 5 kk...
Katsotaanpa tarkemmin se valtameripurjehdusten osuus
3.500 nm Gibraltar - Karibia
8.000 nm Panama - Australia
3.000 nm Thaimaa - Punainen meri
Siinä ne on ne varsinaiset valtameriosuudet, 14.500 nm. Siinäkin on jo mukana n. 15 % mutkitteluvara ja Tyynen Valtameren saarihyppely.
14.500 nm / 4 kk = vajaat 120 nm / vrk. Siis kaukana esittämästäsi 250 nm päivämatkoista.
(Yli puolet 30.000 nm pallonkierrosta on muuta kuin valtamerten ylitystä. Menee jotenkin näin:
2.500 nm Helsinki - Gibraltar
1.500 nm Karibia - Panama
4.500 nm Australia - Thaimaa
4.000 nm Punainen meri - Gibraltar
2.500 nm Gibraltar - Helsinki
1.000 nm vielä paikallisia tutkimusmatkoja)
Hudsonin jossa oli enemmän tai vähemmän kiinteästi asennettuna 6 hengen "pirttikalusto" tyyppinen ruokailuryhmä etukannelle maston takapuolelle.
Tuo venehän on siitä mainio, että kallistus ei ole kovin kova purjehtiessa, normaali on 6-10 astetta.
Siinä on mukava viettää iltaa niin merellä kuin maissakin.
Isomman veneen purjehtiminen enemmän?
selviää, kun se 2-3 vuoden reissu on tehty. Ja ne on isommalla veneellä paljon isommat kuin pienellä.
Vene nostetaan telakalle todennäköisesti 2 kertaa. 50 t veneen telakkakulut on jo merkittävät. Samoin tuon kokoisen veneen satamamaksut, polttoaine, varustelu, huollot...
Kaikki maksaa maltaita.
Jos jokin periaate ajaa tuohon Hudsoniin, niin siitä vaan. Kerran se vain kirpaisee ja sehän on vaan rahaa.
Kyllä 30 vuotta vanha hudson on aika loppu, ei riitä 80000$ mihinkään.
Kaikki pitänee uusia tuollaisessa vanhassa pommissa. En minä ainakaan luottais 30 vuotta vanhaan tekniikkaan jos tarkoitus on asua veneessä ja kierrellä maailmaa.
Hyvimpä tuo Lindakin maailmalla on pärjännyt.
Oletko tutkinut sen Hudsonin, kun osaat heittää arvion varustuksen uusimiskuluista? Se on selvä, että päivityksiä tarvitaan, jos kamat on alkuperäisiä ja huonosti hoidettuja. Kaikissa ei näin ole.
Kun itse kiersin maapallon vanhalla veneellä, ei siinä mitään ongelmia ollut! Ei yksikään vaijerin säie katkennut niinkuin siitä uudesta Linda-Bavariasta, jolla kaikenlaisia ongelmia tuli jo reissun puolivälissä.
http://tinyurl.com/2dmzjr
Vene valmiina karibialla odottamassa.
Ei tarvi ku köydet irrottaa ja lähteä.
Veneessä kaikki mitä tarvii pallonkiertoon.
..jo ensimmäisen pitemmän legin jälkeen? Joku asia ei vastannutkaan odotuksia, vene? terveydentila?, valtameri?
Monenlaisia hyvinvarustettuja veneitä on tietenkin myynnissä, myös lujarakenteisia.
Satoja.
Henkilökemia, raha, ei vaan iske.....
Kaikki ei halua asua ahtaassa veneessä ja keinua merellä näkemättä mitään.
Matkaaminen maitse antaa paljon enemmän.
keikkuva eikä sieltä edes näe mitään! Ei kannata hankkia, kun matkaaminen maitse antaa paljon enemmän kuin purjehtiminen Bavarialla!
Jos ajan bussilla, junalla, liftaamalla suomesta espanjaan samassa ajassa kun sinä purjehdit, näen kyllä takuulla enemmän ja koen enemmän.
Eipä maisemat purjeveneessä ole kaksiset kun matkaa tehdään, aika ykstoikkoset.
Ainoat mitä nähdään on satamat, jotka ei paljoa eroa.
Maitse matkatessa näkee kaikenlaista, tapaa eri ihmisiä... koko ajan, ei vain satamassa ollessa.
Näin se vaan on.
Itse tykkään purjehtia, mutta ei tulis mieleenkään lähteä palloa purjehtien kiertämään.
Tahdon nähdä myös jotain.
Itse olen harrastanut kumpaakin ja mielipiteeni on totaalisen vastakkainen.
Purjehtiessa maailman ympäri pysähdytään yleensä melko pitkiksi ajoiksi esim. 1-6kk ja retkeillään maissa. Pitempi stoppi vaikkapa NZL, AUS, Afrikka, Etelä-Amerikassa reitistä ja aikataulusta riippuen. Jotkut (myös suomalaiset) ovat pysähtyneet vuodeksi tai pariksi retkeilemään/asumaan/töihin NZL:iin, Australiaan tai Kaukoitään ennenkuin ovat jatkaneet purjehdusta. Maissa retkeileminen on oleellinen osa koko ideasta. Kolme vuotta pallon kiertoon on siksi hiukan liian lyhyt, viisi parempi. Siitä purjehdusaikaa on n. vuosi, nopealla veneellä hiukan vähemmän. Reissulla useimmat käyvät sellaisissa paikoissa mihin millään muulla konstilla kuin veneellä ei pääse (esim. Pacifin pikkusaaret, erikokoiset tulivuorisaaret ja atollit). Alkuasukasväestön tapaaminen on luonnollinen asia. On paljon sähköttömiä saaria, joissa luottokorttia kukaan ei ole elämässään nähnytkään. Ostokset tehdään vaihtokaupalla jne jne.
Ennakkoasenteet ovat yleensä sitä voimakkaampia mitä vähemmän tietää. Sinun asenteellasi ei tietenkään kannata suunnitella pitkiä purjehdusreissuja. Eikä ne muutenkaan sovi ihan jokaiselle. Valinta on täysin vapaaehtoinen!
Siellä kierrollasi, että jokaisella saarella jossa on jotain on jonkinmoinen lentokenttä, ja isommilta saarilta on yhteysalukset jokapaikkaan.
Viimeksi kun menin rinkan kanssa vietin puoli vuotta vain yhdellä saarialueella. Aikaa on aina, ja siitä viidestä vuodesta se vuosi kun sinä näät vain merta, minä nään muuta.
toisaalta ketä se kiinnostaa
ootko perinyt rahaa vai muuten vaan laiska oot?
Luuletko todella, että kaikilla sähköttömilla korallisaarilla ja atolleilla olisi lentokenttiä? Sellaisillakin, joilla asui vain 3 vakinaista asukasta? Siinä kyllä olet oikeassa, että joillakin päiväntasaajan saarilla oli toisen maailmansodan jäljiltä lentokoneen jäänteitä. Sen jälkeen koneita ei kuitenkaan ole laskeutunut. Sinun kannattaa tutkailla kirjoja ja katsella karttoja, jos asia kiinnostaa.
Omilla reissuillani näen ja koen meriä ylittäessäni paljon muutakin kuin "VAIN" merta! Jatkan purjehduksia, kunhan kevät tulee. Jatka sinä liftaamista ja turismia.
Ollaan kovin erilaisia!
Toisaalta, sijoittamalla pallonkirtoveneen rahat fiksusti saa sen 9% helpolla:)
Rikas tai muuten vaan laiska, mikä on sinun selitykses?
Veneellä kirtävänkö pitää olla vain rikas?
Keväällä jatkan minäkin taas purjehtimista.
Purjehtiminenhan on ihan mukavaa hommaa.
Koitappas muuten katsella vaikka google earthilla, niin ei ole ihmeellinen saari kun on lentokenttä.
Jos ei muuta niin kyllä yhteysaluksella pääsee ja kalastajien kyydillä liftaamalla, öljylaivalla tai muulla.
Olen muuten mennyt monien saarten välit turistien veneiden kyydissäkin, pitemmät matkat on mukavampaa mennä nopeilla veneillä tai lentää.
Esim eteäamerikassa on harvinaisen edullista lentää, esim brasiliassa.
Minun mielestäni juuri ihmiset ja ihmisten aikaansaannokset, kulttuuri, tekevät paikoista mielenkiintoisia. En näe mitään järkeä siinä että ponnistelee paikkoihin missä ei ole mitään näkemistä. Uskon useimpien muidenkin ihmisten ajattelevan samoin, myös suomalaisten. Samalla kun valitellaan saaristomeren heinäkuisia ruuhkia, ollaan tyytyväisiä että sesonki luo elämää ja mahdollistaa palveluja, veneväylillä on hauskaa "kilpailla" muiden veneiden kanssa, satamissa heittää läppää muiden kanssa jne. Asumattomassa ulkosaaristossa sen sijaan ei juuri liiku veneilijöitä. Joku saattaa pahastua välinpitämättömästä asenteestani koskematonta luontoa kohtaan, mutta juuri sitenhän luonto pysyy koskemattomana. Mitä useampi innokas veneturisti suuntaa asumattomalle saarelle, sitä varmemmin sinne tulee marina ja kohta lentokenttäkin ja tämä arvostettu harvinaisuus, asumaton saari, ei pian olekaan enää asumaton.
Atolleilla tai muutenkin jossa ei ole kenttää, tai naapurisaarella ei ole kenttää.
Noilla atollisaarilla niitä just onkin yhdessä jos toisessakin.
Suvarov
Olihan niitä matkan varrella. Heti tulee mieleen vaikkapa Suwarrow (Cookin valtiossa), Haapai-saaret (Tongan kuningaskunnassa), Uuden-Seelannin saaristo, Maskelyne ja muut Vanuatun saariston pikkusaaret, Lousiades-saaret (PNG:ssä), St Helena... Varmaan lisää tulis mieleen, jos selaisin vanhoja lokikirjojani.
Miksi ihmeessä tällaisestakin ruvetaan inttämään? Vaikka monilla kaukaisilla saarilla onkin pieni lentokenttä (esim. El Porvenirilla, yhdellä San Blasin saarista), harvalla turistilla on varaa tehdä lentomatkoja sinne. Ei ainakaan minulla. Siitähän tämä keskustelu syntyi - joku kertoi mieluummin käyttävänsä lentokonetta yms ja näkevänsä enemmän kuin purjehtijat koskaan näkevät. Purjehtiminen on itselleni ainoa mahdollisuus nähdä sitä maailmaa, jota massaturismi ei ole turmellut.
Älkää ihmeessä purjehtiko, jos ette siitä tykkää!
on se, että purjehdusreissuilla sulla on koti mukana. Siirtyminen purjehtimalla paikasta toiseen on tietysti hitaampaa kuin lentokoneessa tai autossa/junassa istuminen, mutta eipä tarvitse hotellimajoitustakaan.
Aika kumma, että jollain on tarve ruveta vähättelemään purjehdus-matkailua. Pitkänmatkan purjehdus on purjehduksen ja retkeilyn yhdistelmä. Jos sitä ei siedä, eikö se ole oma asia.
mitään mutta, minua pännii se että tästä maailmanmatkailusta puhutaan ainoana oikeana purjehduksena, joka pitäisi olla kaikkien tavoitteena. Eihän autoilunkaan perimmäisenä tavoitteena liene lähteä asuntoautolla etelänavalle ja leimata kaikkea muuta asiaan liittyvää sellaisten poikasten leikkinä joilla ei ole munaa lähteä kehäkolmosen ulkopuolelle.
...sillä aihetta kyllä on: automatkailu on nimittäin ainoa jotenkin järjellinen autoharrastuksen muoto.
Että ei lähisaarillakaan olisi kenttää.
Atollisaarilla on kenttä jos mitä kummemmilla paikoilla.
Haapailla on kenttä, st helenalle on 2 päivän laivamatka.
Vanuatulla on kenttä, kuten monilla alueen saarilla, kuten Maewo, Pentecost...
Kyseisissä saaristoissa on myös vilkas veneliikenne, ja mielenkiintoinen.
Vaan paljonko on paikkoja jonne ei veneellä pääse?:)
Travellerikaan jaksa, kerkeä tai edes voi kaikilla saarillä käydä, kuten ei purjehtijakaan.
Kuten ei travelleri kierrä mantereellakaan kaikkia kaupunkeja ja kyliä, kuten ei veneilijäkään maakierroksilla.
Kysehän on vain matkaan käytetyn ajan hyödyn maksimoiminen.
Ja jokaiselle sallittakoon nauttia ajasta haluamallaan tavalla. Toiselle pitkät välimatkat kohteiden välillä ei ole ajanhukkaa tai taloudellinen ongelma, toinen on vastaavat ajanjaksot mieluummin töissä välttääkseen velkaantumisen.
Hankkiakseen mahdollisimman paljon pääomaa, jota ei saa mukaansa.
Saakohan kokemuksensa mukaansa.
Miettiä ja muistella mitä tuli tehtyä, ei se raha siinä kohtaa paljoa lämmitä.
Enemmän vanhana katuu sitä minkä jätti tekemättä kuin että mitä tuli tehtyä.
ahmia kalliita kipulääkkeitä kun on lompakko kunnossa.
Väitit 2 vrk:ssa pääseväsi laivalla St Helenalle. Ei taida 2 vrk onnistua kuin mielikuvistusmatkoillasi Google Earthilla. Lähin satama, josta yhteysalus kerran tai kahdesti kuussa poikkeaa St.Helenalle on Kapkaupunki. Purjehdusetäisyys Kapkaupungista St.Helenan Jamestowniin on 1693 mpk.
Ja mitä tarkoittaa lähisaari, 10 mpk, 100mp, 1000mpk vai 2000 mpk? Kerro miten ja millä hinnalla matkustit/matkustaisit lentäen yhteysaluksella Suvarroville, Lousiadesille tai vaikka Kelefesialle?
Se saaristojen "vilkas veneliikenne" on käytännössä usein alkuasukkaiden kanoottiliikennettä ja satunnaisesti kulkevia yhteysaluksia muutamien purjeveneiden lisäksi. Suvarrovilla käy yhteysalus sykloonikauden alkessa ja seuraavan kerran sykloonikauden jälkeen (siis vilkas liikenne?).
Niin onko tosiaan maapallolla mitään maanosaa, jonne purjeveneellä ei pääsisi? ;)
Onko maailmassa maanosaa jonne ei pääse kuin purjeveneellä:)?
Purjeveneellä on pahempi kierrellä afrikan maita, siis muutakin kuin rannikkoa.
Jo tampereelle meno on hankalaa purjehtien:)
Tuosta Helenasta, laiva kulkee englannista portlandista kerran vuodessa vigon ja tenerifan kautta, helenalta se jatkaa capetowniin.
Matkalla on myös Ascension jonne matkataan 14 kertaa vuodessa.
Tuo väli kestää 2 pv. Ascensionissa on lentokenttä.
Ja travellaamisessahan hauskaa onkin kaikki alkuasukkaiden kanootit, kalastajaveneet, kopralaivat, öljylaivat.....ja halpoja kyytejä.
Suwarrowillw mwnisin ilmeisesti jonkin purjeveneen kyydillä esim Tauhunulta, tai joltain muulta saarelta, jos nyt välttämättä sille atollille juuri haluaisin päästä.
Nuku alofaltahan on Kelefesiallevain 35 mailia.
No problem, toisaalta vaikea heittää hintaa tuone, kun se niin riippuu mistä tulee ja millä menee. Ja tonga ei ole ihan niin alkuasukaskylä kuin annat ymmärtää, siellä on paljon esim sukellustoimintaa. Lauttaliikenne on melko vilkas, ja lentoliikenne saarten välillä myös.
Saaristojen vilkas liikenne on käytännössä vilkasta liikennettä.
Turha esim tongasta on puhua koskemattomana turismilta säilyneenä paikkana.
Vuodeosastolla.
Esim Aucklandista lento edes-takas 200 NZ-dollaria joka on noin 100 euroa.
...asutkin Aucklandissa! Riittääks rahas Eurooppaan asti?
Olen reissaamassa ja haluan tuonne, niin lennän sinne uudesta seelannista luultavimmin.
Minulla on tapana ottaa jonkun allianssin maailmanymrilennot, jotka perustuu lennettyihin maileihin.
Sitten voi sinne väliin ottaa juuri tuon tyyppisiä halpalentoja jos ei halua tuhlata "kalliita maileja". Lennot kun maksaa amexilla niin saa vielä pisteita, joidenka maileilla viimeksi reissusta palattuamme, saimme vaimon kanssa vielä viikon prahassa.
Miten paljon maksaa ennenkuin sinä olet purjeveneellä tuolla?
Suomesta jos lähden niin siellä olen noin 1500 eurolla jos lasketaan lennot.
On lähteä kummalla maailmalle.
provo, jotta saataisiin Bavariaa nuijittua ja Bavaria muu maailma taas melskaamaan vastakkain.
Mukava huomata, että mitään käsirysyä ei syntynyt. Taitaa tällä purjehdus-palstalla olla menossa yleisempikin keskustelutyylin muutos aiempaa rakentavammaksi.