tässä on minun tarinani.. kaikki alkoi jo n. puoli vuotta sitten, kun asuin erään oppilaitoksen asuntolassa ja viereiseen asuntoo muutti eräs tyttö. katselin häntä aina välillä, mutta luulin, mutta hänellä oli hieman juttua erään muun pojan kanssa, mutta tunsin, että hän katsoo myös minua, mutta luulin sen olevan vain harhakuvitelmaani.. mutta kun koulut loppuivat, niin muutin n. sadan kilsan päähän opiskelu paikkakunnastani ja yhtenä päivänä kyseinen tyttö tekstasi minulle. olemme tutustuneet lähemmin n. kuulauden ja olemme tavanneet muutamana viikonloppuna ja jutelleet erilaisista asioista ja hän kertoi, että oli katsellut minua siitä lähtien, kun oli muuttanut naapuriini, eli puolivuotta.. eikä hänellä ollut mitään vakavaa sen toisen pojan kanssa.. ajatuksemme ovat erittäin samanlaiset ja olemme kumpikin ehkä hieman ihastuneet, vaikka emme sitä mainitsekkaan... mutta tämä kaikki vaikuttaa niin... hyvältä unelta... olen toki kiinnostunut hänestä, mutta meillä on tavallaan etäsuhde ja näemme vain viikonloppuisin. tekstailemme joka toinen päivä, mutta välillä ainakin minusta tuntuu, että juttumme ovat hieman pakonomaisia tai sellaista puurtamista vaan.. pelkään että loukkaan häntä jotenkin, tai jokin vain menee pieleen... en tiedä mikä... kaikki vaikuttaa vain niin hyvältä ollakseen totta, mutta toivon silti, että kaikki menee hyvin... mutta onko muilla vastaavia kokemuksia? jos, niin miten teille on käynyt? tai kertokaa yleensä jotain, jos teillä on etäsuhde..
totta vai tarua... rakkautta vai jotain muuta?
löydetty84
3422
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mulla on sellainen etäsuhde,mutta se on toiseen sukupuoleen.Oon poika ja hänen kanssa ollaan yhteydessä joka päivä.Tämä tyttö on saanut mun luonnottomaan hurmioon!Aina hänelle viestitän lemmenloruja,koska kaipuuni on häneen mahtavaa!En tiedä onko ikäeromme syynä hänen välttelevään huomioonsa.Mutta olen RAKASTUNUT korviani myöten!Tämä virtuaali rakkaus tuottaa enemmän tuskaa kuin normaali rakastuminen.Toivon että sulla olisi ihana suhde siihen kumppaniisi,se on rakkautta vain!MORO!
jos oleet saaneet käsityksen, että olemme kumpikin samaa sukupuolta olette hieman ymmärtäneet väärin.. minä olen poika ja hän on tyttö. joten tässä pieni tarkennus!
Eli se on vähän sitä seurustelun aloittamista.
En tiiä välimatkaanne, mutta oon aina ollut sitä mieltä että ei se haittaa. Muutama kaukosuhde itselläkin oli, ei ollut kovin helppoa nähdä, mutta ehkä se oli hyväkin niin ei toinen odottanut että pyöritään kokoajan yhdessä.
Tuosta väkinäisyydestä vielä, varmasti on väkinäistä menoa, pitkänkin aikaa ja se johtuu yksinkertaisesti siitä että et tunne toista vielä niin hyvin!
Ja ei aina voi olla sanottavaa... Jos tapaamiset tuntuu puurtamiselta niin keksi herranjumala itte jotain erikoista, voi toinenkin yllättyä.
Eikähän nuo ajatukset kuulu aina siihen seurustelun aloittamiseen, eli onko tämä nainen nyt hyvä, kannattaako tämä todella, vai onko jossain vielä parempi. Mutta jos liian kriittinen ei ikinä löydä ketään. Täydellistä ihmistä ei ole, en ainakaan usko. Varsinkin ne ihmiset(minä ainakin) jotka ovat olleet sinkkuina suurimman osan elämästä(24v) tietävät minkälaista puntarointia tulee päässä tehtyä aina kun tapaa uuden tapauksen. Sen takia ei kannata puntaroida kaikkea liikaa.
Edellisen muijafrendin kanssa kysyin useesti itseltä, että voiko tämä käydä näin helposti, ja onko tämä nainen nyt hyvä minulle. Mutta kun hän jätti niin tuntu(ja tuntuu välilläkin vielä) että tekisin mitä tahansa hänen takaisin saamiseks.
Mut hei, mulla on nyt vähän sama tilanne kuin sulla, välimatka nyt vaan on aika lyhyt... Ei kun onnea.