mukavaa, että nyt on alettu puhumaan työn tuottavuudesta ja tehokkuudesta terveydenhoitoalalla. Siis niin paljon tyhjää löpinää, toisten mollausta ja laiskottelua on nähty Suomen terveydenhuollon työpaikoilla, että ihme, jos siihen ei jo puututa. Toivon ainakin. Aatelkaapa jos se kaikki juoruamiseen käytetty aika olisi käytetty potilastyöhön. En voi yleistää, tietenkään, mutta toivotaan nyt, että raha lisää motivaatiota itse perustehtävien hoitamiseen työajalla. Hoitotyön johtajat, olkaapa tarkkoina, että rahalle tulee vastinetta.
ihan kiva juttu
työn tuottavuus
3171
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
muilla aloilla se alkoi vuoden alussa ja aikomus toteuttaa työpaikoilla ensi vuonna,
se onkin hyvä, karsitaan vähemmän osaavat pois,
monella työpaikalla niitä o 10 %.
niinpä niin, monessa organisaatiossa tuottavuus on niputettu samaan kastiin näyttöön perustuvan toiminnan kanssa, näyttö on se keino jolla saadaan mm. tietoa toiminnan tuottavuudesta. Tätä näyttöä hommaamaan tarvitaan akateemisen koulutuksen saaneita hoitajia ja niiden palkkaaminen taas tarkoittaa, että jokaista akateemista palkattua kohti jätetään yksi rivihoitaja pois.
Ja koska akateemiset tekevät vain maks. 50% käytännön duunia, jää loppu työ alati väheneville rivihoitajille. Olen samaa mieltä, että nykyisellään hoitajia on paikoitellen liikaa ja timinta tehotonta, mutta tuottavuus ei aina ole sama kuin henkilöstön vähentäminen. Eli mitä se sitten oikestaan on?
Kunta-alan palkka- ja erityisesti tehy-ratkaisu palvelee myös kuntien Paras-hanketta. Esim. keskussairaalat sijaitsevat alueittensa keskuspaikassa ja valtaosa henkilökunnasta asustaa myös siellä.
Palkkaratkaisut nostavat asuinalueen kunnallisveron tuottoa, sillä kotikunta saa siittä hyväkseen kunnallisveroprosentin mukaisen määrään, esim. 19 %. Jos sijaintikunnassa asustaa esim.75 % hoitureista, 100 €:n korotuksesta 14,25 € palautuu sijaintikunnalle. Jos sijaintikunta käyttää keskussairaalan palveluista 40 % ja muut kunnat 60 %, maksaa sijaintikunta korotuksesta 40 € ja muut kunnat 60 %. Sijaintikunnan nettomenot on siten 25,75 €, kun muilla se on 60 %.
Toisin sanoen: alueen keskuskunnan/keskussairaalan sijaintikunnan maksuosuus palkkatarkistuksista on esimerkkitapauksessa 25,75 % ja muiden kuntien 60 %. Palkankorotusten rasitus on varakkaammalle sijaintikunnille olennaisesti vähäisempi kuin jo nyt vakavien taloudellisten ongelmien kanssa painiskeleville syrjäkunnille. Huomioon otettava lisäksi se, että lisääntynyt ostovoima jää pääasiassa sijaintikunnan elinkeinoelämän hyväksi.
Tälla tavallahan sitä ollaan antamassa vauhtia kuntien yhdistymispakolle ja vaikeuttamassa alueen syrjäkuntien asemaa.