on tämä syksy ja kaikki nämä tunteet. Kirottua yrittää hillitä ja hallita, koko ajan tulla järkiinsä ja lopettaa. Kirottua langeta sellaisiin, joita ei voi saada. Kirottua toistaa elämässään sitä samaa uudestaan. En tahdo enää tuntea, en mitään. Tahdon vain olla rauhassa ja onnellinen, mutta mistä sen voi löytää? Yksinäisyydesta ei-minkään-keskellä? Kirottua, kirottua.
Kirottu
Fay
4470
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
vähän! Ihastuksia tulee ja menee.. Kyllä se oikea sinullekin jossain on. Turha hermoilla sen takia. :) Pahalta se varmsti nyt tuntuu mut vähän ajan päästä huomaat et ehkä näin oli paras.. Jos asiat menevät jollain tavalla, siihen on yleensä tarkoitus. Onni löytyy sinusta itsestäsi, turha sitä on muualta hakea. Enkä tarkoita tuolla sitä et ihmisen tarvis/pitäis olla itseriittoinen. Ei todellakaan. Ystäviä/kavereita löytyy kun avaat silmäsi ja katselet ympärillesi. Oma-aloitteisuus on siinäkin hyvästä. :) Ehkäpä on hyvä aloittaa juuri siitä asiasta..
lankeaa niihin joita ei voi saada täytyy kattoa kyllä jo peiliin. Noita kakkosia maailma täynnä ilman sinuakin.
sen ukkomiehen piikkiin
kakkonen en ole ollut, enkä tule olemaankaan. Siksi tässä niin maan perkeleesti sattuukin, kun tunteet vetää toisaalle ja järki pitää ruoskaa kädessään.