Olen 15-vuotias poika ja pian olisi edessä terveystarkastus. Olenko rehellinen ja uskallan kysyä apua asian suhteen, vai valehtelenko sujuvasti tietyt vastaukset? Olen usein erittäin ahdistunut transtuntemuksieni suhteen. Tätä on jatkunut jo kauan, mutta vasta viime kesänä tajusin, että minun kaltaisiani kutsutaan transsukupuolisiksi.. Perheeni ei oikein osaa suhtautua asiaan ja minusta tuntuu, että tarvitsisin apua aika monessa asiassa. Voisinkohan kysyä terveydenhoitajalta aikaa esim. nuorisopsykologille tms jonka kanssa voisin keskustella ongelmistani säännöllisesti?
Hmm, miten te menettelisitte tässä tilanteessa :)
Hmm, miten te menettelisitte tässä tilanteessa :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
"perheeni ei osaa suhtautua asiaan" eli siis perheesi tietää asiasta?? jos kerta he tietävät niin miksi et voisi puhua asiasta myös jonkun muun kanssa? tottakai jos on ongelmia niin sun on hyvä mennä puhumaan jollekkin joka voi auttaa! (:
Mutta ne ei puhu siitä ääneen. Olen sanonut äidilleni riidan yhteydessä että olen poika ja haluan myös näyttää siltä (vanhempani eivät suostu ostaan mulle poikien vaatteita ym) ja siihen hän totesi että tää on vain joku vaihe. No, vaikka tämä sitten olisi vain vaihe (joka on jatkunut jo aika pitkään), niin vanhempieni pitäisi mielestäni antaa mun olla mitä olen.. No, tämä on yksi "ongelmistani". Niin kauan kun näytän tältä, en osaa suhtaitua ihmisiin oikein, eivätkä ne muhu.
Kyllähän tällainen asia on iso vanhemmille. Ei siis ihme jos uskoo ja toivoo että se olisi todellakin ohimenevä asia. Omat vanhempani seurasivat sivusta nuoruuttani, mutta eivät puuttuneet asiaan. Pahempi vaihtoehto olisi jos vanhemmat kieltäisivät ehdottomasti ja onhan joku saanut siitä kuritustakin että on pukeutunut "vääriin" vaatteisiin.
Tulottomalla nuorella on tietenkin hankalaa että joutuu turvautumaan vanhempiin vaatteiden hankinnassa. Mutta eihän olisi ensimmäinen kerta että vanhemmat sitten myöhemmin tajuavat että olet ihan tosissasi ja silloin he voivat syytellä itseään rankastikin. Yritä saada hankituksi edes androgyynisiä vaatteita, eihän tytöt nykyisin muutenkaan käytä hörhelöitä eikä aina hameitakaan. Ehkäpä tähän vedoten saat vanhempasi hankkimaan enemmän poikamaiseen tyyliin sopivia vaatteita, vaikka ne eivät välttämättä olisikaan ostettu miesten osastolta. Farkut ja löysä huppari tuntuu olevan nykynuorison "uniformu" sukupuolesta riippumatta. Farkutkin voi ostaa numeroa tai paria tavanomaista isompina.
kertoa terveydenhoitajalle ja kysellä lähetettä nuorisopsykiatrille. Joudut odottelemaan vielä muutaman vuoden ennen kuin pääsisit transtutkimuksiin, joten ehkäpä tuo säännöllinen keskustelu auttaa kestämään siihen saakka.
Täytyy miettiä uskallanko pistää kaiken peliin. Olen ollut tässä tilanteessa ennenkin.. :)
Tämä palsta ei ole paras mahdollinen asiasi oikeaan käsittelyyn. Täällä liikkuu kirjoittajia jotka voivat vastata aivan mitä tahansa, esim. pyrkimyksenä voi olla loukata toisia.
Ilman muuta voit kysyä nuorisopsykologilta aikaa asiasi käsittelyyn. Se on se oikea tie.
Olet vielä siinä iässä jolloin nuoret usein etsivät identiteettiään. Tämä myös vaikuttaa tuntemuksiisi.
Kerrot myös, että tämä on yksi ongelmistasi, suhteet ihmisiin eivät jotenkin toimi. Tämänkin voit tuoda esille jos pääset keskusteluun.