Meillä on noin 7 viikon ikäinen pentu talossa. Ja kyllä, tiedän että luovutusikä on 12 viikkoa, mutta toisinaan asiat eivät vain mene niin kuin niiden pitäisi mennä.
Kyselisinkin nyt vähän tämän pikkuisen tavoista. Kova hän on menemään ja vauhtia piisaa, välillä mennään pitkin seiniä kun hepuli iskee. Mutta kynsiään tuntuu käyttävän joka paikkaan, eikä se ole näin sisustuksen kannalta kovin hyvä juttu. Pentu ei siis varsinaisesti raavi paikkoja, mutta hyppää esim. sohvalle iskemällä kyntensä siihen ja kiskomalla itsensä sitten ylös. Miksi näin? Eikö tämän ikäinen pentu pysty vielä ponnistamaan niin korkealle, ettei kynsiä tarvitsisi käyttää hyppyyn? Välillä tuntuu ettei yritäkään hypätä kunnolla, vaan ottaa vain kynsillä kiinni ja hilaa itsensä ylös. Jos oppii tällaisen tavan, jääkö se pysyväksi aikuisiälläkin vaikka kunnon ponnistusvoimaa löytyisikin, sohva kun kyllä kestää nämä pienet pennunkynnet mutta miten mahtaa olla aikuisen kanssa...
Pentu myös "leikkii" kaikenlaisten esineiden (laukut, tuolinjalat, matonkulmat) kanssa raapien ja painien. Lelut eivät tahdo kiinnostaa, vaan nimenomaan kaikki millä pystyy leikkimään, mutta ei saisi. Miten tästä totutetaan pois? Onko tämä normaalia pentutoimintaa vai seurausta siitä että pentu ei ole saanut tarpeeksi kauaa kissakontakteja?
Kyselisinkin nyt vähän tämän pikkuisen tavoista. Kova hän on menemään ja vauhtia piisaa, välillä mennään pitkin seiniä kun hepuli iskee. Mutta kynsiään tuntuu käyttävän joka paikkaan, eikä se ole näin sisustuksen kannalta kovin hyvä juttu. Pentu ei siis varsinaisesti raavi paikkoja, mutta hyppää esim. sohvalle iskemällä kyntensä siihen ja kiskomalla itsensä sitten ylös. Miksi näin? Eikö tämän ikäinen pentu pysty vielä ponnistamaan niin korkealle, ettei kynsiä tarvitsisi käyttää hyppyyn? Välillä tuntuu ettei yritäkään hypätä kunnolla, vaan ottaa vain kynsillä kiinni ja hilaa itsensä ylös. Jos oppii tällaisen tavan, jääkö se pysyväksi aikuisiälläkin vaikka kunnon ponnistusvoimaa löytyisikin, sohva kun kyllä kestää nämä pienet pennunkynnet mutta miten mahtaa olla aikuisen kanssa...
Pentu myös "leikkii" kaikenlaisten esineiden (laukut, tuolinjalat, matonkulmat) kanssa raapien ja painien. Lelut eivät tahdo kiinnostaa, vaan nimenomaan kaikki millä pystyy leikkimään, mutta ei saisi. Miten tästä totutetaan pois? Onko tämä normaalia pentutoimintaa vai seurausta siitä että pentu ei ole saanut tarpeeksi kauaa kissakontakteja?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pentu alkaa kyllä pomppia jalkojensa lihaksilla, kun se kasvaa ja koordinaatio kehittyy. Sitä ennen on näppärää käyttää kynsiä apuna.
Leikkimällä ei-lelujen kanssa kissa tutustuu elinympäristöönsä. Lelujenkin aika tulee, kun on aika opetella mm. saalistamista.
Ei olisi mitenkään huono ajatus ottaa pennulle kissakaveri muutaman kuukauden ikäisestä pennusta, joka on oppinut "kaiken" emoltaan. Näin pienempi saisi opettajan ja seuraa. Jatkossa olisitte kiitollisia, kun kissalla olisi joku, jonka kanssa purkaa energiaansa.
Meidän kissat on tehneet tuota kynsillä kiipeämistä myös ollessaan pieniä. Kaksi kissoista on tullut meille reilusti alle luovutusiän eikä ne osanneet/jaksaneet ponnistaa niin kovaa että olisivat hyppäämällä päässeet sohvalle tai syliin, vaan hyppäsivät vain sen verran että saivat kynnet iskettyä kiinni ja vetivät itsensä ylös. Tuntuu oikein mukavalta kun pentu kiipeää syliin iskien kyntensä reiteen kiinni. ;)
Mutta tuo kynsillä kiipeäminen jää kyllä pois kun kissa kasvaa isommaksi, kyllä meidän kissat ainakin osaa hyppiä, se itsensä hilaaminen kynsillä näyttäisi aika koomiselta isolla kissalla.