Nuorempi ihastunut

Jos kerran se on antautuvainen, katsoisin että työntele menemään vaan !

Anna elämän viedä mennessään. Koska tulee toista tilaisuutta 'rakkaudelle', miltä tämä kuulostaa? Me eletään täällä vain kerran - elä se Elämä niin Hyvin , kuin Osaat (!?!)

Ja kai Sä osaat ?? Jos olisin opiskelija, vastai´sin juuri näin, ja ottaisin opikseni, Elä Elämäsi niinkuin Haluat, ei Niinkuin Muut Sen Haluavat ??

Mitä ITSE vastaisit, jos sun kuolinpäiväsi olisi huomenna? KARMEA KÝSYMYS, mutta mit JOS?

Tuntuu hyvältä että sinun ikäinen miettii niin omalta kuin toisenkin kannalta, eikä ensimmäisenä ajatuksena ole tytön sinuun ihastumisen takia mahdollisuus käyttää hyväksi häntä, moni poika/mies olisi "antanut palaa" sen kummemmin miettimättä, vapaa pääsyhän siinä vissiin pöksyihin on.
Eikä se ikäero nyt niin mahdoton ole, ei todellakaan, jos kiinnostaa niin siitä vaan, tulossa voi olla vaikka kuinka suuri rakkaus tai sitten se mitä sanoitkin, teini-rakkaus, mutta vastauksen saat vain kokeilemalla.

anna tytölle mahdollisuus. mieti nyt, ei se ikäero niin kauhea ole. sitten kun tyttö on parikymppinen niin ootte jo aivan samalla vuoskymmenelläkin :) tietty jos sulle tuo ikäero ongelmia tuottaa niin ei kannata elätellä toiveitakaan tuolle tytölle. mutta meissä kaikenikäisissä kun on niin erilaisia ihmisiä. mutta useimmat meistä täysikäistyneistä tytöistä ei hae mitään teinirakkautta. mä ainakin mietin kahteen kertaan ennen kun elättelen toiveitakaan kenellekään miehelle. vaikka en olekaan kauheen kokenut, niin kuitenkin haluan että se mies kenen kanssa mulla juttuu on päällä on oikeesti kiinnostava muutenkin kun vaan seksuaalisesti. eikä meidän ikäsiset enää jaksa seurustella vain "koska se on niin hienoo". ne ajat on jääny taakse jo viimeistään yläasteella.

itselläni oli ja on edelleenkin jonkin sortin juttua päällä erään 24v. miehen tai pojan kanssa. tuntuuhan se kieltämättä kauheelta ajatella, että meidän ollessa ekaluokalla ne oli jo melki yläasteella jne... mutta sit kun rupeen miettiin omaa kaveripiiriäni, niin tajuan et mun kavereistahan liki puolet on jotain reilut parikymppisii. ja kuitenkin me ollaan samalla aaltopituudella monessakin suhteessa ja hauskaa kummiskin riittää. nimenomaan jos tuo ikäero jonkinlaista ongelmaa aiheuttaa, niin se taitaa aiheutua just sille vanhemmalle osapuolelle. mä en henk.koht. jaksa ees kauheesti innostuu oman ikäsistä pojista, en niitä kyl oo poissulkenukkaan, mut miehet kun on aina vähän semmosia mukavia pikkuveijareita... :) mun yks parhaista kavereista on seurustellu lähes vuoden 24v. jätkän kanssa. eikä niitten ikäeroo todellakaan huomaa, muuta kuin että tytön ei tartte kärsii inttikaipuusta. nuo ystäväiset asuu tällähetkellä yhdessä ja eniten asiasta on huolissaan tuon mun kaverin äiti. sille nuoren parin ikäero on tuottanu eniten ongelmaa. mutta sitten taas minun äitini ei yllätyksekseni sanonu mitään minun ja tämän minun 24v. pojan tapailusta ja meidän jutusta. mutta mikäpä se ois aikuiselle sanomaankaan.

sen verran olen ainakin minä sitten 18-vuotispäiväni kasvanut, etten enää luokittele meitä ihmisiä niinkään iän perusteella. okej, samanikäsillä on aina jokin tietty side niitten välillä sitomassa, mutta eri-ikäisyys tuo suhteeseen vaan lisää väriä. muistot on erilaisia nuoruusajoilta ja kokemuksen mukanaan tuoman viisauksen avulla vanhempi voi aina neuvoo nuorempaa osapuolta. täydennetään siis toisiamme!