ostomania?

kun olin käynyt vaikean sairauden läpi ja rahat oli tosi piukalla että mitään en osta enää turhaa. Kauppaan menin vain jos tarvitsin jotain enkä siis vain kuluttaakseni aikaa. menot romahti ja on toiminut tähän päivään saakka tosi hyvin.

Asiassa täytyy ottaa vaan itseään niskasta kiinni ja lopettaa tuo huono tapa. yllätyksenä minäkin huomasin että oli vaikka mitä tavaraa ja että vaattteitakin yhdistelemällä pääsi todella kauan eteenpäin..

Ei muuten ne lapsetkaan ole sen onnellisempia viimesen päälle hienoissa vaatteissa vaan he ovat onnellisia jos vanhemmilla on kaikki hyvin..

ei, mutta lähipiirissä on tämän vika ollut ja siitä päästiin kaikki tavallaan osalliseksi jossain vaiheessa. Tämä vimma kun oli alkusoittoa muille mielenterveyden ongelmille..

Mutta siis sillä ostelullahan tyydytetään jotakin tarvetta joka ei muute tyydyty normaalissa elämässä tai sitten ei ihan oikeasti tajua missä mennään ja silloin on diagnoosikin valmiina.

Eipä siinä juuri auta muu kuin puhua, puhua ja puhua ja yrittää selvittää asia aja kenties ohjata se siippa jonnekin keskustelemaan ongelmastaan. Millään kun et pysty aikuisen ihmisen hankintoja lopettamaan, aina se konstit keksii vaikka olisi jo luottotiedotkin menneet..

Tuollainen elämä on raskasta ja rankkaa. Koko elämä pyörii tavallaan rahan ja rahattomuudne ympärillä ja ahdista asitten jo kohta kaikkia Lapset joiden ei kuulu tietää moisista ongelmista mitään kuulevat ja ahdistuvat myös ja sitten alkaakin olla jo koko sakki sekaisin.

Ainoa millä siitä pääsee eroon on tietääkseni ihmisen oma muuttuminen ja kun toista ei todellkaan voi muuttaa niin se muutos on lähdettävä siitä ihmisestä itsestään. Pakottamaan ei todellakaan pysty!

Onhan tuossa nähty kooomisia itsehoitojakin kuten nettishoppailu niin ettei sitten vahvista tilausta tai ei nouda sitä, tai sitä ei enää lähetetä. Kuitenkaan its eongelmahan ei siinä poistu.

Jaksamisia ja toivottavasti saat sen siippasi juttelemana asioistaan jollekin terapeutille tms taholle. Talousjutut on vaan sikäli hassuja että kun ei ole vaaraksi niin ei tahdo apuakaan juuri saada, perheneuvolan kautta on joku sanut apuja kun lapset on oireilleet perheen tilanteesta, mutta toivottavasti ette joudu siihen tilanteeseen!

Mun pikkuveljellä on sellainen "ominaisuus", että hänellä ei raha pysy käsissä ollenkaan. Sinkkuna olleswsaan hän velkaantui korviaan myöten. Kun muuttivat vaimonsa kanssa yhteen, jatkui meno jonkun aikaa entiseen malliin. Vaimo ei sitä hyvällä katsonut, ja tiukan perheneuvottelun (en tiedä oliko ulkopuolista apua mukana) jälkeen he tekivät päätöksen, että kaikki perheen rahat ovat yhteisiä, ja ne ovat vaimon takana. Eli veljeni pyytää rahqaa vaimoltaan kun tarttee jotain. Yhdessä sitten päättävät, tartteeko vai ei. Tämän järjestelyn myötä he saivat maksettua veljeni velat ja pystyivät jopa ostamaan oman asunnon.

pois ja katkaiset luottokortit poikki siltä.
Se on kuin pelihimo,se ostovimma!

riippuvuusairaus kuten alkoholismi tai pelihimo. Yleensä johtuu tunne-elämän sairaudesta ja häiriötilasta. Ihminen saa tyydytystä uusista tavaroista ja ei kykene tajuamaan realiteetteja vaan velkaantuu. Sama ilmiö on ahmiminen. Ihminen yrittää täyttää henkistä tyhjiötä sisällään suoalla...Jotkut pääsevät irti, mutta töitä teettää. Jokin terapia voi auttaa ja vankka tiedostaminen ja asiasta pois pyrkiminen.