Purjehdus VIRTUAALITODELLISUUTEEN

Tamperelaisten AAMULEHTI kertoo tällaista: "Kielitaidon puute hämmentää"


Tämän torstaipäivän 29.11. Aamulehden liite MORO (s. 13) kertoo selvääkin selvempää tarinaa koko Suomen "kaksikielisyydestä" Kimmo SASIn (kok) omasta kotikaupungista otsikkona "Kielitaidon puute hämmentää":

>>Tuli kaksi ummikkoruotsinkielistä pariskuntaa keskiruotsalaisesta kylästä tutustumaan Tampereeseen. Huoneet saatiin Hotelli Yyx:ssa, mutta eipä respasta löydy yhtään ruotsin kielen osaajaa. Kieli on kuitenkin "toinen kotimainen", näin olen kuullut.

Arvatkaapa, minkälainen tarina kiertää vauraassa keskiruotsalaisessa kylässä turistiystävällisestä Tampereesta, jossa ei ruotsin kielellä pärjää EDES hotellissa.>>

_________________________

Ei voi kuin ihmetellä, että joku vielä voi ihmetellä tällaista seikkaa.

Miksi muuten suomalaiset eivät saa suomenkielistä palvelua EDES hotelleissa ympäri Ruotsia, vaikka Ruotsilla on yhteinen historia meidän kanssamme ??

Onko se muuten "kielitaitoa", että osaisi sellaista lilliputtikieltä kuin RUOTSI ??

Matkailusta kirjoitti:

Tamperelaisten AAMULEHTI kertoo tällaista: "Kielitaidon puute hämmentää"


Tämän torstaipäivän 29.11. Aamulehden liite MORO (s. 13) kertoo selvääkin selvempää tarinaa koko Suomen "kaksikielisyydestä" Kimmo SASIn (kok) omasta kotikaupungista otsikkona "Kielitaidon puute hämmentää":

>>Tuli kaksi ummikkoruotsinkielistä pariskuntaa keskiruotsalaisesta kylästä tutustumaan Tampereeseen. Huoneet saatiin Hotelli Yyx:ssa, mutta eipä respasta löydy yhtään ruotsin kielen osaajaa. Kieli on kuitenkin "toinen kotimainen", näin olen kuullut.

Arvatkaapa, minkälainen tarina kiertää vauraassa keskiruotsalaisessa kylässä turistiystävällisestä Tampereesta, jossa ei ruotsin kielellä pärjää EDES hotellissa.>>

_________________________

Ei voi kuin ihmetellä, että joku vielä voi ihmetellä tällaista seikkaa.

Miksi muuten suomalaiset eivät saa suomenkielistä palvelua EDES hotelleissa ympäri Ruotsia, vaikka Ruotsilla on yhteinen historia meidän kanssamme ??

Onko se muuten "kielitaitoa", että osaisi sellaista lilliputtikieltä kuin RUOTSI ??

" yhteen kielitaitoiseen henkilöön, joka on paikalla ja joka osaa palvella eri kielillä tarvittaessa."

>>Tiedoksi, että respassa sattui tuolloin olemaan itävaltalainen restonomi-vaihto-oppilas, jonka äiti on suomalainen. Tyttö puhuu saksaa, suomea, englantia ja ranskaa, mutta ei valitettavsti ruotsia.

Hotelli Yyx pyytää anteeksi sattunutta.>>

"Ihmeellinen oletus, että ruotsalainen voisi tulla tänne ja pärjätä pelkällä äidinkielellään."

Ruotsalaiset pitävät Suomea edelleen Itäisenä Provinssinaan. He eivät muista, että Suomi lähti omille teilleen jo 1809 eli parin vuoden kuluttua juhlitaan 200 vuotiserojuhlia.

Eipähän tuolla Ahvenanmaan matkailutoimistossakaan osattu suomea vaikka Suomessa elävät. Eikä osattu hotellin respassakaan.

ruåtsia åssaava kirjoitti:

Eipähän tuolla Ahvenanmaan matkailutoimistossakaan osattu suomea vaikka Suomessa elävät. Eikä osattu hotellin respassakaan.

siellä Ahvenanmaan matkailutoimistossa. Suomenruotsi on eräs oikean ruotsin murre: ruotsalaiset kutsuvat sitä MUUMI-ruotsiksi.

Åsa kirjoitti:

"Ihmeellinen oletus, että ruotsalainen voisi tulla tänne ja pärjätä pelkällä äidinkielellään."

Ruotsalaiset pitävät Suomea edelleen Itäisenä Provinssinaan. He eivät muista, että Suomi lähti omille teilleen jo 1809 eli parin vuoden kuluttua juhlitaan 200 vuotiserojuhlia.

ruotsalaisiin matkailumainoksiin suomesta laitettava merkintä; 2-kielinen maa suhteessa 96/4 %.

Ruotsalainen kansanpuolue on aina onnistunut juonimaan itsensä sellaiseen asemaan parlamentissa, että se on ollut pakko ottaa hallitukseen ja sitä kautta se on aina onnistunut ajamaan läpi kaikenlaisia kieleen liittyviä asioita.

Suomessa oli 10 vuotta sitten noin 6% äidinkielenään ruotsia puhuvia ihmisiä ja luku on pienenemässä, mutta vaikutus on onnistuttu pitämään suurena. Toisin on Ruotsissa, jossa suomalaisia lienee suhteessa yhtä paljon.

>>en ymmärrä niiden liittyvän veneilyyn mitenkään!>>

Kyllä kai kielitaito on varsin tärkeää veneilyssäkin! Mutta mikset voisi kertoa meille kaikille, missä voi opiskella tuota kertomaasi tärkeätä "skandinaaviskaa":

>> Skandinaviassa on silti mukava puhua "skandinaaviskaa". Olisikohan se kulttuuriperinne, jota ei sittenkään kannattaisi romuttaa? >>

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=669&posting=22000000030921435


Minä ainakin haluaisin oppia sitä, sillä olen lähdössä Tanskaan ja siellä siitä olisi varmasti hurjasti hyötyä - miksei myös Ruotsin puolella "Skeunessa". Aikaisemmin olen joutunut käyttämään siellä aina englantia, koska tanskalaiset eivät ole ymmärtäneet minun ruotsiani, vaikka olen käynyt ruotsalaisen koulun.

sen verran kirjoitti:

>>en ymmärrä niiden liittyvän veneilyyn mitenkään!>>

Kyllä kai kielitaito on varsin tärkeää veneilyssäkin! Mutta mikset voisi kertoa meille kaikille, missä voi opiskella tuota kertomaasi tärkeätä "skandinaaviskaa":

>> Skandinaviassa on silti mukava puhua "skandinaaviskaa". Olisikohan se kulttuuriperinne, jota ei sittenkään kannattaisi romuttaa? >>

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=669&posting=22000000030921435


Minä ainakin haluaisin oppia sitä, sillä olen lähdössä Tanskaan ja siellä siitä olisi varmasti hurjasti hyötyä - miksei myös Ruotsin puolella "Skeunessa". Aikaisemmin olen joutunut käyttämään siellä aina englantia, koska tanskalaiset eivät ole ymmärtäneet minun ruotsiani, vaikka olen käynyt ruotsalaisen koulun.

saada selville. Myös minä haluaisin oppia puhumaan "skandinaaviskaa".

Miksi sitä ei opeteta Suomen kouluissa. Täällä opetetaan vain tätä omaa muumimurretta.

Starlet kirjoitti:

saada selville. Myös minä haluaisin oppia puhumaan "skandinaaviskaa".

Miksi sitä ei opeteta Suomen kouluissa. Täällä opetetaan vain tätä omaa muumimurretta.

Det nordiska universitetsadministratörssamarbetet (NUAS) on tieteellisesti tutkinut niin sanottua skandinaaviskaa ja se tehnyt siitä myös julkaisun.

Kysymyksessä on yliopistotason henkilöille tarkoitettu kieliopas. Referoin siitä joitakin kohtia. Oppaan tarkoituksena on
1. osoittaa, että pohjoismaisessa yhteistyössä todella esiintyy kielivaikeuksia,

2. kuvata lyhyesti kielten ymmärtämiseen liittyviä ongelmia,

3. saada kokousten ja seminaarien osanottajat ymmärtämään, että kielivaikeuksia esiintyy,

4. saada jokaisen tuntemaan vastuunsa paremmasta kielten ymmärtämisestä.

Kokemukset NUASin järjestämistä kokouksista ja seminaareista osoittavat, että vaikeuksia esiintyy kaikissa yhteyksissä ja kaikkien skandinaavisten kielten kesken.

Yksikään kieli ei avaudu täysin kaikille. On itsestään selvää, että yhteispohjoismaisissa kokouksissa niillä osanottajilla, joiden äidinkieli ei ole joku skandinaavisista (s.o. germaanisista) kielistä, on muita suurempia vaikeuksia seurata esitelmiä ja kokouskeskusteluja. Sanotaan, että tanska on monien pohjoismaisten mielestä vaikeinta ymmärtää. Mutta kielivaikeudet ovat molemminpuolisia.

Tanskalaisilla on vaikeuksia ymmärtää monia ruotsin ääntämiseroja, mitä ruotsalaiset harvoin tulevat ajatelleeksi. Tämän vuoksi on tärkeätä, että kaikki kokoukseen osallistuvat pyrkivät puhumaan niin selvästi ja hitaasti kuin mahdollista.

(Googleta: NUAS' lilla språkguide)

- - -
Skandinaaviska ei ole itsestäänselvyys, niin kuin usein annetaan ymmärtää. Jos akateemisella tasolla esiintyy ongelmia ruotsin, tanskan ja norjan välillä, islannista puhumattakaan, niin on paikallaan todeta, että suomenkielisillä voi olla vaikeuksia ymmärtää muita, ja muilla vaikeuksia ymmärtää suomalaisten ruotsia.

Tästä tutkimuksesta olisi ollut suurta apua esim. svenska.nu-projektiin, jonka alku ainakin on vaikuttanut kovin pinnalliselta ja kummien lausumat huonosti harkituilta.

http://www.svenskanu.fi/menupage.php

Pohjoismaissa kirjoitti:

Det nordiska universitetsadministratörssamarbetet (NUAS) on tieteellisesti tutkinut niin sanottua skandinaaviskaa ja se tehnyt siitä myös julkaisun.

Kysymyksessä on yliopistotason henkilöille tarkoitettu kieliopas. Referoin siitä joitakin kohtia. Oppaan tarkoituksena on
1. osoittaa, että pohjoismaisessa yhteistyössä todella esiintyy kielivaikeuksia,

2. kuvata lyhyesti kielten ymmärtämiseen liittyviä ongelmia,

3. saada kokousten ja seminaarien osanottajat ymmärtämään, että kielivaikeuksia esiintyy,

4. saada jokaisen tuntemaan vastuunsa paremmasta kielten ymmärtämisestä.

Kokemukset NUASin järjestämistä kokouksista ja seminaareista osoittavat, että vaikeuksia esiintyy kaikissa yhteyksissä ja kaikkien skandinaavisten kielten kesken.

Yksikään kieli ei avaudu täysin kaikille. On itsestään selvää, että yhteispohjoismaisissa kokouksissa niillä osanottajilla, joiden äidinkieli ei ole joku skandinaavisista (s.o. germaanisista) kielistä, on muita suurempia vaikeuksia seurata esitelmiä ja kokouskeskusteluja. Sanotaan, että tanska on monien pohjoismaisten mielestä vaikeinta ymmärtää. Mutta kielivaikeudet ovat molemminpuolisia.

Tanskalaisilla on vaikeuksia ymmärtää monia ruotsin ääntämiseroja, mitä ruotsalaiset harvoin tulevat ajatelleeksi. Tämän vuoksi on tärkeätä, että kaikki kokoukseen osallistuvat pyrkivät puhumaan niin selvästi ja hitaasti kuin mahdollista.

(Googleta: NUAS' lilla språkguide)

- - -
Skandinaaviska ei ole itsestäänselvyys, niin kuin usein annetaan ymmärtää. Jos akateemisella tasolla esiintyy ongelmia ruotsin, tanskan ja norjan välillä, islannista puhumattakaan, niin on paikallaan todeta, että suomenkielisillä voi olla vaikeuksia ymmärtää muita, ja muilla vaikeuksia ymmärtää suomalaisten ruotsia.

Tästä tutkimuksesta olisi ollut suurta apua esim. svenska.nu-projektiin, jonka alku ainakin on vaikuttanut kovin pinnalliselta ja kummien lausumat huonosti harkituilta.

http://www.svenskanu.fi/menupage.php

varmasti kaikki, jotka ovat liikkuneet Tanskassa tai Norjassa tietävät, että Suomessa opetettavalla pakkoruotsilla ei oikeastaan pärjää lainkaan.

Saman todistaa nyt yllä esitetty tutkimuskin.

Tämä "yhteinen kieli" on ollut vain eräs poliittinen doktriini, jolla pakkoruotsin opetusta on perusteltu Suomessa.

Pohjoismaissa kirjoitti:

Det nordiska universitetsadministratörssamarbetet (NUAS) on tieteellisesti tutkinut niin sanottua skandinaaviskaa ja se tehnyt siitä myös julkaisun.

Kysymyksessä on yliopistotason henkilöille tarkoitettu kieliopas. Referoin siitä joitakin kohtia. Oppaan tarkoituksena on
1. osoittaa, että pohjoismaisessa yhteistyössä todella esiintyy kielivaikeuksia,

2. kuvata lyhyesti kielten ymmärtämiseen liittyviä ongelmia,

3. saada kokousten ja seminaarien osanottajat ymmärtämään, että kielivaikeuksia esiintyy,

4. saada jokaisen tuntemaan vastuunsa paremmasta kielten ymmärtämisestä.

Kokemukset NUASin järjestämistä kokouksista ja seminaareista osoittavat, että vaikeuksia esiintyy kaikissa yhteyksissä ja kaikkien skandinaavisten kielten kesken.

Yksikään kieli ei avaudu täysin kaikille. On itsestään selvää, että yhteispohjoismaisissa kokouksissa niillä osanottajilla, joiden äidinkieli ei ole joku skandinaavisista (s.o. germaanisista) kielistä, on muita suurempia vaikeuksia seurata esitelmiä ja kokouskeskusteluja. Sanotaan, että tanska on monien pohjoismaisten mielestä vaikeinta ymmärtää. Mutta kielivaikeudet ovat molemminpuolisia.

Tanskalaisilla on vaikeuksia ymmärtää monia ruotsin ääntämiseroja, mitä ruotsalaiset harvoin tulevat ajatelleeksi. Tämän vuoksi on tärkeätä, että kaikki kokoukseen osallistuvat pyrkivät puhumaan niin selvästi ja hitaasti kuin mahdollista.

(Googleta: NUAS' lilla språkguide)

- - -
Skandinaaviska ei ole itsestäänselvyys, niin kuin usein annetaan ymmärtää. Jos akateemisella tasolla esiintyy ongelmia ruotsin, tanskan ja norjan välillä, islannista puhumattakaan, niin on paikallaan todeta, että suomenkielisillä voi olla vaikeuksia ymmärtää muita, ja muilla vaikeuksia ymmärtää suomalaisten ruotsia.

Tästä tutkimuksesta olisi ollut suurta apua esim. svenska.nu-projektiin, jonka alku ainakin on vaikuttanut kovin pinnalliselta ja kummien lausumat huonosti harkituilta.

http://www.svenskanu.fi/menupage.php

Sipoolainen maatalon isäntä oli lähtemässä vierailulle ruotsalaiseen maalaistaloon ostamaan tammaa ja päätteli, kun hänelläkin on äidinkielenään suomenruotsi niin kyllä siellä pärjätään kielellisesti.

Keskustelu oli Ruotsissa hyvin vähäistä, eikä keskustelu antanut kummallekaan paljon mitään, mutta tulipahan pässi hankittua. No sipoolainen lähti sitten kotimatkalle. Ruotsalainen isäntä tuumimaan, helppoahan toi suomenkieli on, kun minäkin ymmärsin siitä monta sanaa. Se siitä Skandinavian "yhteisestä" kielestä.

Kieltenope kirjoitti:

Sipoolainen maatalon isäntä oli lähtemässä vierailulle ruotsalaiseen maalaistaloon ostamaan tammaa ja päätteli, kun hänelläkin on äidinkielenään suomenruotsi niin kyllä siellä pärjätään kielellisesti.

Keskustelu oli Ruotsissa hyvin vähäistä, eikä keskustelu antanut kummallekaan paljon mitään, mutta tulipahan pässi hankittua. No sipoolainen lähti sitten kotimatkalle. Ruotsalainen isäntä tuumimaan, helppoahan toi suomenkieli on, kun minäkin ymmärsin siitä monta sanaa. Se siitä Skandinavian "yhteisestä" kielestä.

Ei ole savvookaan aina helppo ymmärtää, eikä raumaa. Yhtäläillä sipoolaisen puhe voi tuntua närpiöläisen korvaan kovin vieraalta. Gotlannin murre muistuttaa mielestäni suomalaisen kouluruotsia, mutta skånelainen murre on käsittämätöntä. Sama se on englannissakin. Skotit ja irlantilaiset ääntävät toisin kuin koulun englannissa opetetaan...jne.
Silti en ymmärrä, miksi nyt hyökätään koulujen kielten opetukseen. Miten muuten se liittyy veneilyyn kuin, että kielitaidon puute haittaa ulkomailla veneilemistä?

ovatkin vaikeasti ymmärrett... kirjoitti:

Ei ole savvookaan aina helppo ymmärtää, eikä raumaa. Yhtäläillä sipoolaisen puhe voi tuntua närpiöläisen korvaan kovin vieraalta. Gotlannin murre muistuttaa mielestäni suomalaisen kouluruotsia, mutta skånelainen murre on käsittämätöntä. Sama se on englannissakin. Skotit ja irlantilaiset ääntävät toisin kuin koulun englannissa opetetaan...jne.
Silti en ymmärrä, miksi nyt hyökätään koulujen kielten opetukseen. Miten muuten se liittyy veneilyyn kuin, että kielitaidon puute haittaa ulkomailla veneilemistä?

"Silti en ymmärrä, miksi nyt hyökätään koulujen kielten opetukseen. Miten muuten se liittyy veneilyyn kuin, että kielitaidon puute haittaa ulkomailla veneilemistä?"


Kyllä kai kielten osaaminen veneilyssä on varsin tärkeää - varsinkin käyttökelpoisten maailmankielien.

En sen enempää ehdi nyt kertoa, mutta "sen verran" yllä ja sen alla "Pohjoismaissa" jutut kertovat varsin perusteellisesti ongelman suuruudesta.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=669&posting=22000000030957217

Pohjoismaissa kirjoitti:

Det nordiska universitetsadministratörssamarbetet (NUAS) on tieteellisesti tutkinut niin sanottua skandinaaviskaa ja se tehnyt siitä myös julkaisun.

Kysymyksessä on yliopistotason henkilöille tarkoitettu kieliopas. Referoin siitä joitakin kohtia. Oppaan tarkoituksena on
1. osoittaa, että pohjoismaisessa yhteistyössä todella esiintyy kielivaikeuksia,

2. kuvata lyhyesti kielten ymmärtämiseen liittyviä ongelmia,

3. saada kokousten ja seminaarien osanottajat ymmärtämään, että kielivaikeuksia esiintyy,

4. saada jokaisen tuntemaan vastuunsa paremmasta kielten ymmärtämisestä.

Kokemukset NUASin järjestämistä kokouksista ja seminaareista osoittavat, että vaikeuksia esiintyy kaikissa yhteyksissä ja kaikkien skandinaavisten kielten kesken.

Yksikään kieli ei avaudu täysin kaikille. On itsestään selvää, että yhteispohjoismaisissa kokouksissa niillä osanottajilla, joiden äidinkieli ei ole joku skandinaavisista (s.o. germaanisista) kielistä, on muita suurempia vaikeuksia seurata esitelmiä ja kokouskeskusteluja. Sanotaan, että tanska on monien pohjoismaisten mielestä vaikeinta ymmärtää. Mutta kielivaikeudet ovat molemminpuolisia.

Tanskalaisilla on vaikeuksia ymmärtää monia ruotsin ääntämiseroja, mitä ruotsalaiset harvoin tulevat ajatelleeksi. Tämän vuoksi on tärkeätä, että kaikki kokoukseen osallistuvat pyrkivät puhumaan niin selvästi ja hitaasti kuin mahdollista.

(Googleta: NUAS' lilla språkguide)

- - -
Skandinaaviska ei ole itsestäänselvyys, niin kuin usein annetaan ymmärtää. Jos akateemisella tasolla esiintyy ongelmia ruotsin, tanskan ja norjan välillä, islannista puhumattakaan, niin on paikallaan todeta, että suomenkielisillä voi olla vaikeuksia ymmärtää muita, ja muilla vaikeuksia ymmärtää suomalaisten ruotsia.

Tästä tutkimuksesta olisi ollut suurta apua esim. svenska.nu-projektiin, jonka alku ainakin on vaikuttanut kovin pinnalliselta ja kummien lausumat huonosti harkituilta.

http://www.svenskanu.fi/menupage.php

Mulla ei oo mitään ruotsalaisia vastaan, mutta siinä vaiheessa kun ruotsia ruvetaan tyrkyttää jokasen suomalaislapsen suuhun väkisten niin sit se alkaa jo etoa.

Musta on niin väärin, että joskus jos oltiin ruotsin alaisina niin nyt se on jo perustuslaissa, että ruotsalaisia pitää kumartaa.

Älkää ymmärtäkö väärin. Ruotsalaiset ovat ihmisiä siinä missä myökin. Mutta onko pakko ruotsi välttämätöntä ? Miks pitää heittää pala elämästä hukkaan sen takia, että ehkä jossain vaiheessa saatat tarvita sitä ruotsia ?

Musta pakko ruotsi pitäis heittää helvettiin ja siitä pitäs tulla yhtä vapaavalintainen kuin Saksasta tai Venäjästä.

Mitäs olette mieltä ?

Lain voimalla kirjoitti:

Mulla ei oo mitään ruotsalaisia vastaan, mutta siinä vaiheessa kun ruotsia ruvetaan tyrkyttää jokasen suomalaislapsen suuhun väkisten niin sit se alkaa jo etoa.

Musta on niin väärin, että joskus jos oltiin ruotsin alaisina niin nyt se on jo perustuslaissa, että ruotsalaisia pitää kumartaa.

Älkää ymmärtäkö väärin. Ruotsalaiset ovat ihmisiä siinä missä myökin. Mutta onko pakko ruotsi välttämätöntä ? Miks pitää heittää pala elämästä hukkaan sen takia, että ehkä jossain vaiheessa saatat tarvita sitä ruotsia ?

Musta pakko ruotsi pitäis heittää helvettiin ja siitä pitäs tulla yhtä vapaavalintainen kuin Saksasta tai Venäjästä.

Mitäs olette mieltä ?

"Musta pakko ruotsi pitäis heittää helvettiin ja siitä pitäs tulla yhtä vapaavalintainen kuin Saksasta tai Venäjästä.

Mitäs olette mieltä ?"

Olen samaa mieltä. Globaalissa maailmassa ruotsista ei ole kuin haittaa, kun se vie mahdollisuuden opiskella jotakin maailman kieltä.

Ainoa ongelma ovat ne ruotsin opettajat, joilla ei ole muuta pätevyyttä.

Pohjoismaissa kirjoitti:

Det nordiska universitetsadministratörssamarbetet (NUAS) on tieteellisesti tutkinut niin sanottua skandinaaviskaa ja se tehnyt siitä myös julkaisun.

Kysymyksessä on yliopistotason henkilöille tarkoitettu kieliopas. Referoin siitä joitakin kohtia. Oppaan tarkoituksena on
1. osoittaa, että pohjoismaisessa yhteistyössä todella esiintyy kielivaikeuksia,

2. kuvata lyhyesti kielten ymmärtämiseen liittyviä ongelmia,

3. saada kokousten ja seminaarien osanottajat ymmärtämään, että kielivaikeuksia esiintyy,

4. saada jokaisen tuntemaan vastuunsa paremmasta kielten ymmärtämisestä.

Kokemukset NUASin järjestämistä kokouksista ja seminaareista osoittavat, että vaikeuksia esiintyy kaikissa yhteyksissä ja kaikkien skandinaavisten kielten kesken.

Yksikään kieli ei avaudu täysin kaikille. On itsestään selvää, että yhteispohjoismaisissa kokouksissa niillä osanottajilla, joiden äidinkieli ei ole joku skandinaavisista (s.o. germaanisista) kielistä, on muita suurempia vaikeuksia seurata esitelmiä ja kokouskeskusteluja. Sanotaan, että tanska on monien pohjoismaisten mielestä vaikeinta ymmärtää. Mutta kielivaikeudet ovat molemminpuolisia.

Tanskalaisilla on vaikeuksia ymmärtää monia ruotsin ääntämiseroja, mitä ruotsalaiset harvoin tulevat ajatelleeksi. Tämän vuoksi on tärkeätä, että kaikki kokoukseen osallistuvat pyrkivät puhumaan niin selvästi ja hitaasti kuin mahdollista.

(Googleta: NUAS' lilla språkguide)

- - -
Skandinaaviska ei ole itsestäänselvyys, niin kuin usein annetaan ymmärtää. Jos akateemisella tasolla esiintyy ongelmia ruotsin, tanskan ja norjan välillä, islannista puhumattakaan, niin on paikallaan todeta, että suomenkielisillä voi olla vaikeuksia ymmärtää muita, ja muilla vaikeuksia ymmärtää suomalaisten ruotsia.

Tästä tutkimuksesta olisi ollut suurta apua esim. svenska.nu-projektiin, jonka alku ainakin on vaikuttanut kovin pinnalliselta ja kummien lausumat huonosti harkituilta.

http://www.svenskanu.fi/menupage.php

UniversitetsAdministratorsSamarbetet (NUAS) löytyy täältä

http://www.nuas.org/dokument/sprak/guide.pdf

Kaksi Lundin yliopiston tutkijaa on selvitellyt, missä määrin tanskalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset ymmärtävät toisiaan, ja todennut vaikeuksia esiintyvän. Tukholmalaiset eivät tutkimuksen mukaan ymmärrä tanskaa.

http://www.svd.se/kulturnoje/mer/sprakspalt/artikel_125076.svd

Ruotsilla ei siis selviä kaikkialla Pohjoismaissa. Monella on asiasta omaakin kokemusta.