Neitonen Kaisa Siveä on päättänyt ryhtyä kirjailijaksi.
Hän kirjoittaa runoa ja proosaa.
Käsikirjoituksia luetetaan kustantamojen miehille.
Miehet ovat innoissaan. Alkaa kova höyläys ja viilaus. Sovitaan uusi tapaaminen ja taas viilataan ja höylätään.
Näin jatkuu kunnes eräänä päivänä kustannustoimittaja on saanut viilata ja höylätä tarpeekseen ja kirja julkaistaan.
Lahjakas nuori nainen tunkee esiin kaikista mahdollisista tuuteista haastatteluine ja mielipiteineen; osaahan hän viilata ja höylätä.
Uusi kirjailija on tullut.
Hän kirjoittaa runoa ja proosaa.
Käsikirjoituksia luetetaan kustantamojen miehille.
Miehet ovat innoissaan. Alkaa kova höyläys ja viilaus. Sovitaan uusi tapaaminen ja taas viilataan ja höylätään.
Näin jatkuu kunnes eräänä päivänä kustannustoimittaja on saanut viilata ja höylätä tarpeekseen ja kirja julkaistaan.
Lahjakas nuori nainen tunkee esiin kaikista mahdollisista tuuteista haastatteluine ja mielipiteineen; osaahan hän viilata ja höylätä.
Uusi kirjailija on tullut.
Vastaukset 10
Vanhimmat
"perse edellä latvaan"
Tämä oli huumorintajuuni sujahtava.
Voi sen noinkin ajatella, eli teki nainen mitä tahansa josta tulee mainituksi, hän on voinut kyetä saavutukseen vain levittämällä jalkansa.
Aika kateellinen pitää miehen olla, että ajattelee noin.. mutta miehet ovat, valtava määrä miehiä niitä raamikkaita, munallisia, kovasti yrittäviä, jotka eivät koskaan saa itse mitään aikaan (eivätkä edes tiedä miksi) he lohduttavat itseään noin...
kyllä minäkin jos olisi rako johon antaisi jonkun panna.
Josta tuli mieleeni, nykyään ei siis tarvita munaa, jotta pääsee elämässä eteenpäin, tarvitaan pillu.
Arvon nousu kai tämäkin, vaiko vain tasa-arvo aikaa. Mielenkiintoisia ajatuksia herätti.
A vot ! Sie oot lukenu
Kauko Röyhkän kirjan Job
Miekii luin.
Se on hauska kirja !
...hmmmmmmmmmmm...kukahan tää cfgd oikein ON ?
Mitä ihmeen väliä sillä on, kuka kukin on?
Täytyyhän suhteita olla. Ei sitä nyt ihan ketä tahansa voida päästää painettavaksi asti.
Suhteellisuus varmentaa laadun ja hyvyyden (kuulemma).
Suhteettomuus taas on sitä, että
a) "sinulla ei ole oikeita sukulaisia ja tuttuja" ja / tai
b) "et ole sosiaalisesti taitava hoitamaan asioitasi".
Kohdalla c) "kyvyt ja laatu" taas tuskin on mitään tekemistä sen kanssa, kuka pääsee painettavaksi. Itse asiassa kohta c) tuntuu kokonaan puuttuvan skenaariosta.
Miksi ruikuttaa tästä ikiaiheesta, toiset pääsevät elämässä aina toisia helpommalla. ELÄMÄ EI OLE REILU PELI. So What?
Jos ottaa lusikan nätisti käteen ja lappaa puuron sisuksiinsa, saa voimia ja jaksaa tehdä sen työn, joka on tehtävä jotta pääsee samaan kuin ne jotka kaiken lahjana saavat.
Me jotka teemme enemmän töitä, myös opimme enemmän asiasta josta välitämme suuresti.
Ruikuttamiseen kulutettu aika on hukkaan heitettyä aikaa, kuten katkeruuskin. Miksi pilata elämäänsä ikikatkeruudella, jotakuta kohtaan, joka on autuaan tietämätön kärvistelystäsi? Noinhan sitä antaa vähänkin ilonsa sille joka jo muutoinkin kaiken sai!
Onks järkee vai ei. Kirjoitan siis elän, ruikutan vähemmän, joten ehdin kirjoittaa enemmän.
Se saanko julkaistua on enemmän ajan kysymys kuin onnenkauppaa. Kun on tehnyt työn joka on tehtävä, tapaa saada palkkion tehdystä työstä.
Jos en ole julkaisukelpoinen, jos tekstini nakataan takaisin tai katoaa kerta toisensa jälkeen unohdukseen pinon pölyihin, kysehän on vain siitä etten minä kirjoittanut riittävän hyvää tekstiä.
Kummallista kyllä käsikirjoitukset luetaan, hyvät luetaan tarkasti, jyviä poimitaan akanoista, sillä ikuinen tosiasia on, ettei tuoreita hyviä tarinankertojia koskaan ole liikaa.
Tällä hetkellä suomessa ei ole ainutta hottia kirjailijaa, jonka teos koreilisi jokaisen kirjakaupan ikkunassa, jonka pärstä välkkyisi telkussa ja mainoksissa, ja silti elämme kuuminta kirjanostoaikaa? Ostamme käännöskirjallisuutta pukinkonttiin sadoilla tuhansilla euroilla, vain koska suomesta puuttuu kertoja joka kertoisi tarinan yhtä taitavasti kuin Grisham, Mankell, Coelho jne.
Jos sitä miettii, että suomen luetuimmat listan kärjessä keikkuvat Remes, Utrio, Hirvisaari, Paasilinna, Lehtolainen, Hämeen-Anttila jne. Voitaneen sanoa että kärjessä on tilaa kertojalle. Siellä on paljon tilaa, kysymys kuuluu vain kuka meistä ehtii sinne ensin.
ja liioittele ulkomaalaisten osaamista. Jopa minäkin ostin tänään neljä suomalaisen kirjailijan teosta.
tää on hyvä kirjoitus. kiitos.
luin muuten just Paasilinnan rukousmyllyt vai mikä sen nimi nyt olikaan, ihan luettava tarina kyllä, ihan niinkuin aiemmin tuon Röyhkän Jobinkin luin, ei hassumpi sekään
...
olen samaa mieltä
että
tilaa on Suomessa kirjoittajille
"Jos en ole julkaisukelpoinen, jos tekstini nakataan takaisin tai katoaa kerta toisensa jälkeen unohdukseen pinon pölyihin, kysehän on vain siitä etten minä kirjoittanut riittävän hyvää tekstiä."
Nyt en oikein käsittänyt viestisi ydintä. "riittävän hyvää"???
Pitäisikö sinun mielestäsi teeskennellä, että asiat ovat päin vastoin?
... sillä on merkitystä, että on viilannut ja höylännyt ennen kuin kirjoittaa kirjan.