Lueskelin tämän meidän sheriffin aatoksia paikallislehdestä jossa hänen mielestään psyykkiset ongelmat ovat aseenkantoluvan este.
Eli käytännössä mikäli joudun turvautumaan minkään asian esim kohdalle sattuneen kuolintapauksen tai muun surun takia ammattiauttajan apuun, niin tämä estää myöhemmin aseenkantoluvan saannin.
Taitaa Jyrki-boy nyt haikailla vanhojen sodan jälkeisten aikojen perään jolloin tosimiehet eivät mielen sairauksistaan valitelleet vaan ennen menivät hirteen kunnian menettämisen pelossa.
Ja kun sitä todellista "vinttivikaa" ei välttämättä näe päällepäin.
Tiedän monia metsästäjiä jotka ovat hyvin helposti vetoamassa omistamaansa asearsenaaliin hankalissa tilanteissa.
Monet pyssyt oisin saanut valtiolle, jos kaikista olisin ilmoittanut.
Mutta takaisin asiaan ja kirjoitukseni pointtiin eli jokainen aseenkantolupa-anomus syytä käsitellä edelleenkin yksittäistapauksena oli hakija sitten saanut terapiaa tai ei.
Eli käytännössä mikäli joudun turvautumaan minkään asian esim kohdalle sattuneen kuolintapauksen tai muun surun takia ammattiauttajan apuun, niin tämä estää myöhemmin aseenkantoluvan saannin.
Taitaa Jyrki-boy nyt haikailla vanhojen sodan jälkeisten aikojen perään jolloin tosimiehet eivät mielen sairauksistaan valitelleet vaan ennen menivät hirteen kunnian menettämisen pelossa.
Ja kun sitä todellista "vinttivikaa" ei välttämättä näe päällepäin.
Tiedän monia metsästäjiä jotka ovat hyvin helposti vetoamassa omistamaansa asearsenaaliin hankalissa tilanteissa.
Monet pyssyt oisin saanut valtiolle, jos kaikista olisin ilmoittanut.
Mutta takaisin asiaan ja kirjoitukseni pointtiin eli jokainen aseenkantolupa-anomus syytä käsitellä edelleenkin yksittäistapauksena oli hakija sitten saanut terapiaa tai ei.
Vastaukset 10
Vanhimmat
väärästä näkökulmasta. Eiköhän todellinen psyykkinen sairaus ja surun tai muun traagisen asian takia psyykkiistä hoitoa hakeva osata vielä erotella diagnooseilla toisistaan niin että aseenkantolupia myöntävä tahokin sen ymmärtää, myös meidän Jyrki.
Kannattaisi tutustua mieheen hieman paremmin ihan vaikka henkilökohtaisesti ettei tarvitse joutavia kirjoitella. Ei sinullakaan varmaan ole kaikki sellaisia ajatuksia ja mielipiteitä jotka voitaisiin katsoa olevan järkeviä ja ilmoillelaskettavan kuuloisia, samoin se on Jyrkissä. Ihminen se muuten on sekin.
Ja eikös asia muutenkin ole niin että yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä, mutta ei päinvastoin.
Iloista joulunodotusta sinullekkin, eläkä masennu.
Niinhän se Jykä nyt meinaa. Onneksi ei oo itellä ollu ongelmia, mutta hitostako sitä tietää mitä tulevaisuus meille kullekin tuo! Yleensä ne jotka aseita väärin käyttävät, eivät niihin tarvitse lupia, autoakin voi ajaa ilman korttia, onhan se nähty. Tälläkään keinolla ei ongelmaa siis poisteta.Ja hullu voi aina tarttua puukkoon jos ei asetta nyt käsillä ole.
Ja vaikka siis nyt olisit "terve" ja saat luvat, niin minkäs teet jos pälli leviää myöhemmin. Minusta tässä on vedettävä aika tiukkoja linjoja sitten, ja on mahdoton sanoa etukäteen kuka voisi asetta väärin käyttää ja kuka ei.Jos henkilö on esim. masentunut niin millä erottelet kuka on vaarallinen ja kuka ei? Se masennuksen syy kun ei sitä ratkaise, olkoon se sitten läheisen menetys tai mikä tahansa. Sen ratkaisee ihmisen perusluonne.
Kun suomalainen tarttuu puukkoon tai aseeseen, niin kuinka usein kyseinen henkilö on hakenut apua ammattiauttajalta? Hulluus yleensä huomataan vasta kun vahinko on jo tehty. Eihän hullu itseään hulluksi tunne, tahi tunne apua kaipaavansa. Hullun mielestä hän on oikessa ja hänen tekonsa ovat oikeutettuja.
Sitäpaitsi tietyille aloille on olemassa psykologiset testit kuten lähihoitajaksi hakeville. Kysynpähän vaan kuinka tämä "insuliini-surmaaja" on ne läpäissyt ja päässyt koulunpenkistä töihin asti. Pointti oli siis se ettei edes näillä testeillä voida täysin estää mielenvikaisten ja väkivaltaisten ihmisten elämää keskuudessamme.
En kuitenkaan ole sitää vastaan että esim. skitsofrenia tapauksessa aseenkantolupaa ei tipu, tai siihen sairastuttaessa luvat otettaisiin pois. Mutta masennuspotilaiden kirjo onkin sitten laaja ja jokainen varmasti tuntee jonkun joka kärsii masennuksesta tai burn outista, kuka sitä koskaan voi määritellä, onko heistä joku kenties "vaarallinen".
Todella vaikea aihe, ja vaikea lähteä vetämään rajoja. Enpä itse viitsisi esittää noin mustavalkoisia aatoksia kuin Jyrki. Asiaa on punnittava monelta kantilta.
Suomen lain mukaan aseenkantoluvan saannin voi evätä, mikäli henkilöllä on takanaan väkivaltaista käytöstä, eli tuomio esim. pahoinpitelystä. Jos aseenkantoluvan omaava syyllistyy pahoinpitelyyn, on sekin riittävä syy ottaa luvat pois.(tämä on täysin oikein!)
Mutta entäpä tapaukset joissa poliisi on tuomittu liiallisesta voimankäytöstä virkatehtävissään. Onko sellainen poliisi sitten edelleen pätevä kantamaan asetta virkatehtävissään? Näistä tapauksista on kuitenkin saanut lukea lehdistä. Mietinpähän vaan...
Yksityiset lääkäriasemat eivät jakele mitään tietoja asiakkaistaan vaikkapa lausuntona aseenkantolupaan.Asiakkaalta kysytään aina lupa tietojen jälleenluovuttamiseen asiakassuhteen alkaessa yleensä niitä tarvitaan jos asiakas tai potilas siirtyy toisen lääkärin hoidettavaksi.
se metsästys on monelle semmoinen henkireikä jonka parissa pääsee irtautumaan arjesta ja unohtamaan maalliset huolet.
Kyllä minusta se on jo lyödyn lyömistä jos sairauden päälle otetaan vielä kantoluvatkin pois.
Onko parempi että ukot rupeavat kaljoittelemalla hoitamaan pahaa mieltään?
Tiedän muutaman tällaisen tapauksen jossa on tunnollisuuttaan työnantajaa kohtaan ajettu itsensä piippuun ja uskaltaisin väittää että hyvällä harrastuksella on keskeinen osa nopeassa paranemisessa ja elämän syrjästä kiinni saamisessa.
Ja tälle linjalle lähdettäessä on kai viisain kieltää sen yleisimmän murhavälineen eli morapuukon hallussapito mt-potilailta.
Siinä onkin Jyrki-boylla niin paljon tekemistä kun kaikilta hulluita puuko pois kerää ettei enää jouda mopopoikien talleja ratsailemaankaan puhumattakaan kuuluisien artistien keikkabusseja.
Tämä kuullostaa varmaan siltä että minulla olisi enemmänkin hampaankolossa ko henkilöä kohtaan mutta ei kyse ole siitä.
Herra Haapalalla on viisaita ajatuksia joista suurimman osan minäkin olen valmis allekirjoittamaan mutta toisinaan sheriffin mopo pyrkii keulimaan ja rajusti.
oletko itse käynyt testeissä sitten viime kerran,kun nuo fiilarit vetää taas sinne ja tänne?(huumoria)
Eli Haapalan näkemykset ovat hänen omiaan ja onneksi näin. Vai ikäraja 70v ja aseet pois?. Ja vain 2 kpl/metsästäjä?
Mitenkäs jos pitää harrastuksessaan taukoa vaikka talon rakentamisen ja lasten syntymän ja ulkomailla olevan työkomennuksen johdosta? Taukoahan voi olla useampikin vuosi.
Mielestäni paljon suurempi riski on yhden aseen joutuminen rikollisten käsiin, esimerkiksi sellaisessa tapauksessa jossa ase on vanha ja rahalliselta arvoltaan heikko. Sellainen joka on sijoittanut aseisiin ja muihin harrastusvälineisiin enemmän rahaa, hoitaa ja säilyttää niitä paljon huolellisemmin, kuin se jolla on vain yksi.
Tuo kahden aseen rajoitus on aivan järjetön. Eli hirvestäjäkin saisi omistaa vain radalla käytettävän, enemmänkin urheiluammuntaan suunnitellun kiväärin, ja metsässä käytettävän halvemman ja kevyemmän kiväärin. Ei pienoiskivääriä, ei haulikkoa? Kuinkas jos haluaa harrastaa myös haulikkoammuntaa? Rata-aseeksi suunniteltu haulikko kestää ampua kymmeniä tuhansia laukauksia kilpailukäytössä ja on siihen suunniteltu. Metsästyshaulikon elinkaari on lyhyt, jos sillä lähdetään radalle ampumaan suuria laukausmääriä. Sitä ei ole yksinkertaisesti suunniteltu siihen!
Millähän Haapala perustelee tuon 9mm Pistoolin "en myönnä lupia kirveelläkään" lausunnon? Esimerkkinä SRA ja Practical harrastajat. Ko. lajeissa on aseen kaliiperin minimivaatimuksena 9mm Luger, pienemmillä ei saa osallistua. Tilannetta voitaisiin verrata autokauppaan, eli aja Ladalla ensin useita vuosia, ennen Mersun ostamista. Lausunto ei perustu voimassa olevaan aselakiin! Eli jos hakijalla on perusteet ja taustat kunnossa, niin hankkimisluvan eväämiseen ei ole lakisääteistä perustaa, vain Haapalan oma näkemys.
Tiedän Haapalan olevan kokenut ja taitava poliisi. Mutta mopo meinaa joskus komisariolla karata käsistä.
Kun ei anna psyykkisesti sairaiden tappaa itseään ja muita!!! Hyi Hyi Haapala!!!
Tämä Haapala on kyllä tyystin väärässä virassa! Olen kyllä sitä mieltä että nykyinen ampuma-aselaki on pääpiirteittäin ihan tyydyttävä, mutta tämän komisarion tulkinnat ja mielipiteet ovat lievästikin sanoen omapäisiä. Lain kirjainta on noudatettava ja varsinkin ensimmäistä asettaan hakevaa katsottava "sillä silmällä", mutta tällaiseen simputukseen ja omavaltaisuuteen tämäkään laki ei anna lupaa. Jos joku ampuja/metsästäjä on oikeutetusti tuntenut kokeneensa vääryyttä, kannattaa ehdottomasti valittaa herran päätöksistä. Kielteinen päätös kirjallisena ja valitus oikealle taholle.
Vai kaksi metsästysasetta? Herra kehtaa vielä väittää olevansa metsämies. Taitaa olla niitä sunnuntaimetsästäjiä. Metsästäjällä voi olla (ja aika monella onkin) esim. pumppu- tai itselataava haulikko sorsametsälle ja 2-piippuinen kanalintu ja jänisjahtiin. On lintukivääri ja hirvikivääri. Pienoiskivääri jolla ammutaan vahinkolinnut ja harjoitellaan ammuntaa. Pienoispistooli loukkupyyntiin. Puhumattakaan ammunnan harrastajista, lajeja ja kaliipereja riittää...
Tällaisia puheita en olisi uskonut kuulevani lupa-asioista päättävän suusta. Varkauden piiristä ei taida tulevaisuudessa tulla MM- tai edes piirisarjatason ampujia? Ainakaan pistoolilajeihin.
Kannattaa seurata tämän viranhaltijan toimia tarkasti, mehän hänen palkkansakin maksamme!
Tuollaisia lausuntoja ei mielestäni kuuluisi lupa-asioista päättävän virkamiehen antaa julkisuuteen. Ja media hyväksyy ne, antamalla palstatilaa. Mielestäni kyse on mielipidevaikuttamisesta raskaimman mukaan, ja samalla harrastajien väheksymisestä.
Mitäs suuri yleisö, eli se joka ei tunne Suomen aselakia ajattelee tästä? No uskoo kuin lapsi joulupukkiin!