Jos kaksi ihmistä on ihastunut toisiinsa, niin mikä estää aloittamasta suhdetta? Jääkö suhteita syntymättä, kun ei uskalleta, olla tarpeeksi rohkeita? Kannattaisiko vain katsoa ja kokeilla mitä tulee?
Uskallatko
suhteeseen?
452906
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
tuollaisia. Tyhmäkö oon, mutta kokeilematta ei voi tietää. Eli itse katsoisin oitis. Jos pettymyksiä tulee myöhemmin, on kuitenkin kokeiltu. Ei elämää voi elää peläten pettymyksiä. Jos tunteita on, ne kannattaa käyttää yhdessä..
nurkkaan ja menox?
Vai lähikahvioon juttelemaan tilanteesta?
Vai, vai mitä?
Juu, ihan sellaista romanttista parisuhdetta tarkoitan. Missä ollaan tosissaan, ei vaan yhtä yötä.
Tahdotko mut tosiaan suhteeseen vakavaan,
Pitkin polkuu poloista rinnallasi tarpomaan?
Elinkautistani seurassasi päivästä päivään lusimaan,
Aamuteesi kanssas jakamaan?
olenkoniinkauhia;)
sanoisin heti joo
Pettymykset pelottavat kovempaakin kulkijaa,
Ehdoin tahdoin tuskin kukaan pelleks haluaa.
Ei susta kukaan ole pelleä tekemässä, pettymyksiä voi joskus tulla, mutta en niitä ole sulle tarjoamassa... aina voi tulla, mutta pitääkö niitä pelätä noin paljon. Pelkuriko olet?
En varsinaisesti pelkää, varon vaarroja.
näkyy sun tuntureilta? Mikä on pahin vaara,mikä sua uhkaa?
Taivalvaara, Rukka, Syöte ...
vaaroja näet?
vaaroja on monia näillä palakisilla.
mitä pelkäät
Iloitse silloin kun on ilon aika. Sure sitten kun tulee surun aika. Elikkä ei kai kannata sen takia jättää kokeilematta.
...hölmöjä tekoja, pieleen meneviä tulkintoja.
Kyllä, voi käydä niin, ettei kaksi ihastunutta päädykään yhteen. :(
mäkin, väärin sanoja, vääriä tulkintoja, hölmöjä tekoja, miten meillä onkaan niin sama tilanne???
Korjataanko molemmat oma tilanteemme?
Sen vastapuolen kiinnostus hiipui jo aikaa sitten, ja tässä on muitakin mutkia matkassa. Enkä mää muutenkaan enää taitais tohtia. Vaikka haaveilenkin edelleen.
Mut lykkyä sille suunnalle, ehkä sun tilantees korjaantuu.
sama juttu, erona se ettei vastapuolella tainnut sitä kiinnostusta ollakaa. Annetaan olla molemmat, mä olen jo kaikki keinot käyttänyt. Pitää keksiä muuta tekemistä, unohtaminen kai sillee helpottuu. Lopetetaan kaikki kaipailut. Kaikki lukijat nyt järki käteen ja pois täältä.
Ei vaan onnistu se unohtaminen, kun samoissa piireissä liikutaan. Ei kyl onnistunut sillonkaan, kun ei nähty... Pakko vaan antaa olla ja toivoa, et joku kaunis päivä tunteet on vaan kadonneet. :(
voi vältellä niitä paikkoja missä toiseen vois törmätä (niin mun ihastus on varmaan tehnytkin). Jatkossa teen mökin, eikä nähdä enää koskaan, kyllä meille kaikille jossain vaiheessa tulee joku muu vastaan, johon sitte rakastuu. Sitte ne entiset unohtuu..toivon
että se on tässä. Että mun osalta rakkaudet on kohdattu. Toivottavasti oon väärässä...
En haluais vältelläkään. Haluaisin oppia kontrolloimaan tunteitani.
ja pakkohan niitä on kontrolloida. Sanoit, että sun kohdalla se on tässä, tuli mieleen, että entäs jos mullakin. Jos rakastan loppuelämäni ilman vastarakkautta. Koskaan näkemättä, kun toinen karttelee jo nyt. Aika pahalta tuntuu. Ei voi käydä niin...ei saa, nyt jo koskee..
Toivon ainakin, että joku kaunis päivä kykenen rakastumaan vielä johonkin toiseen. Tämä mies vain kolahti pahemmin kuin kukaan aiemmin, enkä edes oikein kunnolla ymmärrä miksi.
Hyvää yötä sinulle. Nyt vasta muuten tajusin mitä tuosta nimimerkistäni voi tulla mieleen.. se tuli seuraavan päättelyn tuloksena käyttöön: sivusta --> katolta --> nuohooja
sinnekin. Vähän mieteinkin, et aika piilohärskin nimmarin oot keksinyt. :D
Suhteita jää syntymättä, kun ei uskalleta:(
sydämeen sattuisi jos sinä et tuntisi samoin. Nyt minulla on edes ihania haaveita sinusta. Sitten niitä ei enää olisi jos minut torjuisit.
En uskalla edes viestiä lähettää vaikka kaipaan aivan hirveästi. Olen saamaton ja raukkis, myönnän.
saamaton raukkis :)
kommentista. Sehän nyt on sanomattakin selvää. ;)
kun mun haukkumisetkaan ei saa sinuun ryhtiä...
käynyt. En saa yhtään mitään aikaiseksi hänen suhteensa. Enkä ole enää varma haluaisinkokaan.
Eipä sun "haukkumiset" paljoo hetkauttanut. ;)
tässä yrittää saada suhun ryhtiäkään. Et halua, mutta tällä olet kuitenkin, eikö niin?
onko hän todella se jonka haluan. En ole varma. Paitsi siitä että olen raukkis. En edes yritä ottaa selvää. En taida oikein luottaa häneen.
Ja täällä silti pyörin, kyllä. Pähkäilemässä.
Mitäs sinä täällä, muuten vaan? ;)
saamatonta raukkista, joka ei ees viestiä uskalla laittaa. Eipä löydy täältä oikein.
Mutta eikös sitä kannattasi ottaa selvää, jos ei tiedä haluaako jotain. Voi kai sitä yhteyttä ottaa, vaikka ei vielä tietäiskään. Eikös ihmiset juttele ihan vaan, jotta tuollaiset seliviäisi. Vai ootko tottunut yksin ratkaisemaan kaikki asia?
sitten myös raukkis kun et uskalla itse sitä viestiä laittaa? ;)
Minä en oikeastaan etsi häntä täältä, kunhan puran turhautumistani ja valitan saamattomuuttani.
Tämä on sellainen tilanne että juttelu ei juuri nyt onnistu. Hän ei ole näköpiirissäni emmekä tapaa enää. Emme ole koskaan jutelleet puhelimessa saati muutenkaan.
Niin, yleensä olen tehnyt itse kaikki ratkaisut ja ne ovat olleet aina ihan vääriä ja huonoja.
uskaltanut laittaa, sitähän täällä surenkin kun ei kukaan muu laita.. en muuten minäkään ole koskaan jutellut hänen kanssaan puhelimessa, enkä muutenkaan suoraan. Sähköisesti vain. enkä minäkään mitään etsi oikeasti, kunhan haaveilen, tai jos etsin en ainakaan löydä koskaan... taidan lähiaikoina lopettaa näiden lukemisenkin.
Mutta olin tänään surullinen ja siksi en nyt vielä mennyt nukkumaan, ei pidä mennä pahalla mielellä nukkumaan, mutta koko ajan paranee olo...
olekaan saamaton raukkis. Hienoa. Ikävää kuitenkin ettei hän ole laittanut sinulle viestiä vaikka sinä oletkin. Hänenkö takiaan olit tänään surullinen?
että lopetan turhan kaipailun, jos toisella ei mitään ole. Eikä se sitten vastannut mitään. Nyt pitäisi lopettaa se kaipaaminen, mutta en löydä sitä on/off painiketta mistään. Vähän surulliseksi vetää, että nytkö sitten tykkään vaan ikuisesti yksin. Luulin, että tykkääminen loppuu, kun tajuaa ettei toinen ollenkaan, mutta täähän jatkuu vaan.. taitaa lisääntyä vaan
ollut varma, niin olisin vastannut, mutta kun en ole edelleenkään. Ehkä vaan tarpeeksi epätoivoinen, kun täällä olen.
pitää olla varma, miksei voi sanoa ettei ole varma. Miksei asioita voi sanoa niinkuin ne on. Mistä et ole varma, tunteistasi vaiko jostain mistä minäkään en voi olla varma?
samalta kun oma tilanne. Lukuunottamatta sitä että olen nössö, tai ehkä nörtti kuvaa paremmin. Mutta pitää sen verran puolustella itseä ja sanoa että olen joskus aikaisemmin kyllä viestiä laittanut ja silloin vastaanotto oli ...miten sen nyt sanoin... jäätävä. Tilanne on kyllä lämmennyt siitä mutta en silti uskalla. Se riski on aina olemassa että saan taas ilkeän vastauksen.
Ei ole helppoa lopettaa haikailua ja kaipailua, minä jos kuka tiedän sen. Surettaa nyt myös minuakin. Miksi tunteiden pitää kasvaa vaikka pitäisi kaiken järjen mukaan käydä päinvastoin?
kukas nyt jäätävää vastausta haluaisi. Mutta toisaalta sen voi itsekin aiheuttaa, että toinen kylmenee. Siis teksteissähän on yhtä suuri mahdollisuus ymmärtää väärin kuin oikein. Melkein. Kylläpäs tämä onkin kurjaa. Ihmettelen mitä oikein tapahtuim ja miksi menin ihastumaan ollenkaan. Ei tämä nyt lähde pois, ja pelkään että ajan kanssa se vaikuttaa omaan itseen jotenkin masentavasti, siis että tykkää jostain tavoittamattomasta
Ei kukaan halua sellaista vastausta mitä minä silloin. Ja koska nykytilanteesta ei varmaksi tiedä, en siis laita viestiä. Parempi tämä passiivinen valmiustila kuin vikasietotila.
Tunneasiat on monimutkasia ja mysteerisiä juttuja. Ei osaa sanoa syytä miksi se näin meni ja miksi juuri hän jne.
Toivottavasti et ole enää surullinen, koska minun on nyt jätettävä tämä palsta taas hetkeksi ja poistuttava nukkumaan ja rakentelemaan pumpulintäyteisiä haavekuvia koska muuhun en kykene.
Kauniita unia Sinulle ja aurinkoista viikonloppua! :)
ja aurinkoista(?) viikonloppua myös sinulle. Jotenkin luulen, että sureminen on vasta alkamassa kohdallani... nyt olen käyttänyt kaikki korttini, eikä ole yhtään ässää hihassa. Sanoin vielä ettei haittaa, jos ei vastaa...eli nyt vain sitten alan opetella olemaan ajattelematta häntä, kurjaa mutta totta