Ideologioista – keskustankin

Tämänpäiväisen aikaisemman avaukseni kepulaisilta saamat vastineet osoittavat, että he eivät todellakaan keksi edes yhtä syytä sille, miksi he kepua kannattavat. Omaan elämään vaikuttavilla konkreettisilla asioilla ei ollenkaan pystytä kuvaamaan, mikä on muuttunut paremmaksi kepun jo pitkän hallituskauden myötä, eikä liioin tiedetä, tuleeko jokin asia muuttumaan huonommaksi, kun kepu taas aikanaan jää oppositioon.

Kun puoluekannatukselle ei ole mitään konkreettista järkiperustetta, niin olisiko sille jokin periaatteellinen ideologinen peruste? Eilisen avaukseni saamat monet vastineet tosin kertovat, etteivät saittikepulaiset tiedä tai ymmärrä mitään ideologioistakaan. Niin huolettomasti siellä heitellään ideologisia leimoja kanssakeskustelijoihin. Minäkin olen sellainen ihmeellisyys kuin kokoomusta äänestävä kommari-demariörvelö – vaikka itse en todellakaan tiedä, mitä puolueita äänestän taas sitten kun vaalit ovat! Jos siis olen äänestämässäkään – silläkään asialla en päätäni vaivaa.

Mutta kun noista(kin) asioista eli ideologioista jotain tiedän, niin tuntuu kovin häiritsevältä se, että käsitteet marxilainen ja kommunisti laitetaan tarkoittamaan jotain sellaistakin, mitä ne eivät todellakaan ole. Siksi minun on ihan pakko antaa pieni tietoisku ideologioista.

Tukeudun paljolti joskus aikaisemmin kirjoittamaani ja täälläkin jollain muulla saitilla esittämääni. Käsittelen vain kolmea vanhaa, suurta ideologiaa, jotka ovat marxismi, liberalismi ja fasismi. Mutta otan esille myös käsitteen konservatismi, joka oikeastaan ei ole poliittinen ideologia, vaan sitä – kuten sen vastapuolta radikalismia – on kaikissa ideologioissa.

Mielestäni on hyödyllistä tarkastella omiakin puolueitamme noiden ideologioiden muodostamassa kontekstissa. Niin koetan tehdä lyhyesti lopuksi. Uskon, että noilla kaikilla on ollut vaikutuksensa myös meidän puolueisiimme, varmaan Keskustaankin. Tuskin meillä täällä pienessä Suomessa olisi keksitty jotain niistä täysin poikkeavaa ja omaperäistä. Miksi sellaiselle olisi ollut tarvettakaan?

Ja vaikka tämä olisi kuinka hyödytön mainitsemani tavoitteen kannalta, on tämä taas itselleni verbaalivoimistelua, jossa aivokaan ei ihan työttömänä jouda olemaan. Ja uskon kyllä tämän jotakin aiheuttavan myös kohderyhmässäni saittikepulaisissa!


----------------------------------------------


Poliittisilla ideologioilla – lähimenneisyydessä vaikuttaneilla ja edelleenkin vaikuttavilla – on oma sanomansa, jota ovat esittäneet sellaiset historian tuntemat miehet kuin John Locke (1632-1704), Adam Smith (1723–1790) Immanuel Kant (1724-1804), John Stuart Mill (1806–1873) ja Karl Marx (1818-1883). Poliittisiin ideologioihin ovat vaikuttaneet myös ehkä muista yhteyksistä paremmin tunnetut Charles Darwin (1809-1882) ja Friedrich Nietzche (1844-1900).

Noiden miesten ansioksi tai syyksi laitettujen ajatusten kautta koetan päästä selville myös muiden puolueittemme – keskustankin - poliittisesta ideologiasta.


Marxismi

Marxismin isä on saksalaissyntyinen Karl Marx. Oikeastaan hänkin tukeutui filosofina tunnetumman Georg Wilhelm Friedrich Hegelin ajatuksiin, monia niistä tosin päälaelleen kääntäen.

Marx näki yhteiskunnan jakautuvan hyväksikäyttäjiin ja hyväksikäytettyihin. Pääoman ja tuotantovälineet omistava kapitalisti ei maksa työläiselle palkkaa tämän työsuorituksen arvon mukaan, vaan pelkän toimeentulominimin verran, ja kirjaavat lisäarvon omaksi tuotokseen. Marx jakoi yhteiskunnan luokkiin, hän loi käsitteen ”luokkatietoisuus”, ja tahtoi havahduttaa riistetyn luokan tietoiseksi itsestään ja arvostaan.

Luokista arvokkain on proletariaatti. koska se tuottaa kaiken aineellisen hyvän. Sitä omaksi hyväkseen raaimmin käyttävä luokka on kapitalistit. Siinä välissä on joukko muita jotka olivat ideologisesti sokaistuneita.

Proletariaatin tietoisuus on moraalinen, koska sen etu on identtinen ihmiskunnan edun kanssa. Kapitalistien tietoisuus on moraaliton, koska se perustuu ahneudelle, omalle edulle ja muiden alistamiselle sen hyväksi. Marxin mukaan luokkataistelusta tulee historiaa eteenpäin vievä voima. Vain entiset voima- ja valtarakenteet murtamalla, vallankumouksella, Marx uskoi proletariaatin saavan oikeutensa ja siten päästävän uuteen ja parempaan maailmaan. Tavoitteeseen pääsemiseksi on oikeutettua vaikka tuhota vastustajaluokka ja avata ideologisesti sokaistuneiden silmät vaikka väkivalloin. Koska kaikki sellainen on siis koko ihmiskunnan etu.

Vaikka marxismi pitää materialistista kapitalismia pahana, materialistinen kuitenkin on myös ideologian omalähtökohta. Kaiken kertyneen omaisuuden on oltava vain yhteistä, niin myös sitä tuottavat tuotantovälineet. Yhteistä sen omaisuuden ainoille tuottajille, proletariaatille. Joka sosialismista kommunismiksi jalostuneessa yhteiskunnassa ei enää ole proletariaatti, vaan kansa. Siitä mm. nimitykset kansankommuunit, kansandemokratia yms.

Mutta kuinka hyvin marxilaisuuden idealismi tasa-arvoisista ja siis myös omistamisen ja vallan käytön suhteen samassa asemissa olevista ihmisistä on toteutunut maissa, joissa marxismi on päässyt valtaan? Onkohan kovimmassa kapitalismissakaan koskaan ollut juuri itsevaltaisempia ja alamaisiaan leveämmin eläviä johtajia kuin niissä?

Marxilaisuus on täynnä ristiriitoja, joiden johdosta ideologia ei voi olla niin hyvä kuin mitä se sanoo olevansa. Suurin este sen puhtaalle toteutumiselle on ihminen. Itsekkyys on ihmisen perusominaisuuksia, jota ei pystynyt poistamaan mikään filosofia, ideologia tai uskonto, ei pystynyt Jeesus Nasaretilainenkaan esimerkillään. Ei edes äiti Teresa tai Veikko Hursti ollut täysin epäitsekäs. Varmasti vielä vähemmän Vladimir Iljitsh Lenin tai Josif Stalin.

Marxismi kuitenkin menestyi hyvin ”markkinoilla”. Sen suosio pysyi korkeana monissa maissa senkin jälkeen, kun sen jäljet jo hyvin tunnettiin. Vaikka marxismi johti katastrofiin maassa, jossa se otettiin valtiollisena järjestelmänä käyttöön ensiksi ja jossa se ylsi myös näennäisesti suurimpiin saavutuksiinsa, sitä yhä pitää esirippunaan maailman väkirikkain maa Kiina. Joka tosiasiassa on eräs maailman kapitalistisia maita, jota vain johtaa yksinvaltaisesti kommunistinen puolue.

Vaikka marxismi oli suunnattu kapitalismia vastaa, marxilaiset kuitenkin pitivät yhteisestä perusideologiasta erkaantunutta sosialidemokratiaa pahimpana vihollisenaan, kun se nähtiin luokkapetturina ja sen tiederttiin taistelevan samojen ihmisten ”sieluista”.


Liberalismi

Marxilaisuuden tosiasiallisen konkurssin suurimpana hyötyjänä pidetään yleisesti liberalismia. Joka kylläkin on historiallisesti marxismia vanhempaa perua. Sen henkiset isät John Locke, Adam Smith ja John Stuart Mill ovat englantilaisia.

Mikä on liberalismin ydinajatus? Sen korkein arvo on yksilön vapaus. Liberalismin perusteella ovat myös syntyneet käsitteet ihmisoikeudet, demokraattinen perustuslaillinen valtio, vallanjakoon perustuva vallankäyttö sekä käsitys omaisuudesta yksilön itsenäisyyden takuuna suhteessa valtioon.

Ranskan suuri vallankumous 1700-1800 lukujen vaihteessa oli ennen muuta suunnattu absoluuttista monarkiaa, aatelistoa ja katolisen kirkon valtaa vastaan, mutta liberalismin aatteet olivat kantavia sen tunnuslauseissa ”vapaus, veljeys, tasa-arvo” (ranskankielisenä toisessa järjestyksessä Liberté, Égalité, Fraternité). Liberalismi valtiollisena järjestelmänä pääsi kukkaansa vasta Yhdysvalloissa, tunnetuimpina lipunheiluttajina silloin Benjamin Franklin ja Thomas Jefferson.

Talouselämässä liberalismi on tehnyt yleiseksi käsityksen, jonka mukaan taloudellisen egoismin (itsekkyyden) vapaa osoittaminen palvelee kaikkien parasta. Jos jokin näyttää yksilötasolla ryöstönhalulta, se muuttuu markkinoiden ”taikavoiman” ansiosta tuottavuuden palveluksessa tehdyksi taloudellista harmoniaa edistäväksi toiminnaksi. Eikö tällaista käsitystä ole täälläkin joku ihan järkevän tuntuisesti perustellen esittänyt (olisiko ollut Jaba?).

Liberalistisen käsityksen mukaan talousvoimien vapaata peliä ei saa häiritä valtion väliintulolla. Kysynnän ja tarjonnan laki ohjaa tilanteen parhaaseen mahdolliseen suuntaan ja tulokseen. Vanhemman historiamme tunnetuin talousliberaali Suomessa on varmaan ollut elinkeinovapauden ja vapaakaupan intomielisenä puolestapuhujana tunnetuksi tullut jo 1700-luvulla vaikuttanut kokkolalainen pappi Anders (Antti) Chydenius.

Liberalismi on ollut marxismiakin menestyneempi ideologia. Länsimaisissa demokratioissa se nousi niin suureen menestykseen, että siitä tuli kaikkien yhteisomaisuutta. Liberaalipuolueet ovatkin kaatuneet omaan menestykseensä ja yleensä sosialidemokraatit ovat perineet ne. On tultu näkemään, että heikommat sittenkin tarvitsevat valtion turvaa, ja toisaalta omaisuus ei ole paras motiivi yksilön sitoutumiselle valtion yleishyödylliseksi kansalaiseksi.

Liberalismi ei ole toiminut menestyksellisesti missään ilman valtion väliintuloa. Tyhjäksi sananhelinäksi on jäänyt myös yksi keskeinen liberalismin tunnuslause: ”kohtele ihmistä aina yksilönä, älä koskaan osana ryhmää”. Mikä puolue meilläkään noin toimisi?


Fasismi

Fasismin perusti Mussolini Italiassa. Fasimissa on kantavana voimana kansallistunne, nationalismi. Omaa kansaa pidetään muita kansoja arvokkaampana, ja ihaillaan sen muinaista suuruutta, ja jos sellaista ei ole, se luodaan. Kaikkea vierasta kohtaan tunnetaan suurta epäluuloa, sitä karsastetaan ja halveksitaan.

Fasismin tielle lähtivät Francon johtama Espanja ja Hitlerin johtama Saksa, jossa aatesuuntausta kutsuttiin kansallissosialismiksi, jonka saksankielisestä nimestä lyhenne natsit.

Fasismi rakentui darwinilaisesta opista olemassaolon kamppailusta. Ja tietenkin oman kansan kamppailu olemassaolostaan ja voimastaan vaikka muiden kansojen kustannuksella nähtiin oikeutettuna. Nietzchen yli-ihmisnäkemyksistä tukea saaden se muutettiin Saksassa raa´aksi rotuopiksi, joka pyrki herrarodun jalostamiseen. Fasismia oikeutettiin imperialistisella vaatimuksella, jonka mukaan herrarodulla oli maailmanherruudesta taistellessaan lupa kumota moraalin lait.

Fasismi julisti kommunismin pahimmaksi vihollisekseen, ja myös sosialidemokratiaa halveksittiin, kun sen nähtiin suosivan heikompia vahvempien kustannuksella. Nuo molemmat nähtiin myös kansainvälisiksi – jota ne ovatkin – ja myös siksi omaa kansallisuutta korostavan fasismin vihollisiksi. Saksassa kommunismi kuten sosialidemokratiakin nähtiin osaksi juutalaisten maailmanlaajuista salaliittoa. Sen Hitler tuo selvästi julki mm. kirjassaan Taisteluni (Mein Kampf).

Nykyisessä länsimaisessa yleiskatsannossa fasismin opit vaikuttavat hyvin sairailta. EU:ta ei olisi syntynyt fasismin opein, paitsi siten että herrakansa olisi alistanut kaikki muut kansat alaisuuteensa. Mutta ei fasismi kuollut ole. Fasistisia liikkeitä ja puolueitakin on kaikkialla länsimaissakin ja fasistisia näkemyksiä vain heikosti peiteltyinä on edelleen enemmän tai vähemmän muissa puolueissa tai ainakin niiden kannattajissa.

Fasismilla oli sen ”kulta-aikoina kannatusta myös Suomessa, lähinnä Lapuan liikkeen ja IKL:n piirissä. Fasismin ja myös rotuopin kannattajia löytyy meiltä edelleen mm. näiltä palstoilta. Onhan meillä muutama noita ”aatteita” edelleen kannattava pienpuoluekin. Ja rotuoppien kannattajiin ilmeisesti kuuluu myös pääministeri Matti Vanhasen isä, professori emeritus Tatu Vanhanen.


Konservatismi

Konservatismi ei siis ole edellä mainittuihin verrattava poliittinen ideologia, sillä sitä on kaikissa ideologioissa. Se on niissä kuten yleensäkin radikalismin vastapuoli. Konservatismi pyrkii säilyttämään (kantasana latinan conservare = säilyttää), radikalismi pyrkii uudistamaan, muuttamaan jyrkästikin.

Konservatismi ei liberalismin tavoin kannata vapautta ja tasa-arvoa, vaan päinvastoin näkee ihmiset ja asiat lähtökohtaisesti eriarvoisina yhteiskunnan kannalta. Konservatiiveja syytetään kovuudesta köyhien ja muiden huono-osaisempien suhteen ja kyvyttömyydestä tarpeellisiin yhteiskunnallisiin uudistuksiin.

Konservatismi tukeutuu mieluummin uskoon ja perinteisiin kuin ihmisjärjen kykyyn luoda uutta ja parempaa. Päinvastoin kuin liberaalit konservatiivit näkevät valtion ohjauksen tarpeelliseksi myös yksilöiden ja yritysten asioissa. Valtiollinen yhtenäisyys ja maanpuolustustahto on konservatiiveille asioista tärkeimpiä.

Euroopassa konservatismia ovat hyvin edustaneet ja edustavat edelleen ainakin kristillisdemokraattiset puolueet. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin muodostamassa Yhdistyneessä kuningaskunnassa (United Kingdom) toinen pääpuolue (lähinnä sosialidemokraattisen työväenpuolueen Labourin ohella) on nimeltäänkin konservatiivinen puolue (Conservative Party).

Tässä on linkki, jonka takana on lyhyesti verrattu konservatismia ja liberalismia niiden erot hyvin osoittaen:

http://www.student.oulu.fi/~jjsimila/konsjalib.htm


------------------------------------------------


Edellä esittelemieni ideologioiden vaikutuksesta omiin puolueisiimme toteaisin näkemyksenäni lyhyesti seuraavaa:

Kääpiöksi kutistunut Kommunistinen puolue lienee puolueistamme ainoa, joka vielä pitää marxismia johtavana ideologianaan. Myös Vasemmistoliittoon kuuluvissa poliitikoissa ja puolueen kannattajissa varmasti on marxismiin enemmän tai vähemmän uskovia.

Sosialidemokraatit eivät ole koskaan marxismiin uskoneetkaan, sillä sehän syntyi vasta silloin, kun saksalainen Eduard Bernstein kyseenalaisti marxismin keskeiset periaatteet ja synnytti oman revisionistisen sosialistisen liikkeensä, sosialidemokratian. Alun alkaen myös sosialidemokraattien tavoitteena oli sosialismi, mutta he pyrkivät siihen demokraattisin keinoin, ei väkivalloin vallankumouksen kautta. Jo vuosikymmeniä sitten sosialidemokraattiset puolueet kaikkialla ovat luopuneet myös pyrkimyksestään sosialismiin, jonka he näkevät jo kaikkialla toteutuneen tavoittelemallaan tavalla. Jäljelle on jäänyt pyrkimys myös vähempiosaisten sosiaalisten olojen parantamiseen ja vähempiosaisen väen omien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen.

Sosialidemokraatit ovat aikojen saatossa omineet paljon liberalismilta, ja päinvastoin, kuten jo edellä olen todennut.


Suurista puolueistamme liberaalisin on varmaan Kokoomus. Huolimatta siitä, että esim. EU:ssa se kuuluu konservatiivien ryhmään ja siellä liberaalien ryhmään kuuluu Keskusta. Esim. taloudessa Kokoomus on aidoimmin liberaali, samoin kokoomuksen kannattajat puheenvuoroissaan täällä.

Kyllä kokoomuksessa ja kokoomuslaisuudessa on myös konservatismia eli pyrkimystä tietyissä perusarvoissa pysymiseen. Enkä nyt tarkoita yksin arvoja ”koti, uskonto ja isänmaa” – hyviä arvoja kaikki. Sanoisinko niin, että käsityksessään liberalismista kokoomus on hyvin konservatiivinen: se on varma siitä, että sitä parempaa järjestelmää talouden ja hyvinvoinnin kasvattamisen kannalta ei ole, ja siksi se suhtautuu varautuneesti epäillen niihin muutostarpeisiin, joita esitetään vaikkapa sosialidemokraattien, vihreiden ja ammattiyhdistysten taholta.

Myös RKP on lähinnä liberaalipuolue. Ja Kristillisdemokraattinen puolue kai lähinnä konservatiivinen. Perussuomalaiset – mitä lienevät?


Keskusta on taloudellisissa tavoitteissaan kaukana puhtaasta liberalismista jo yksin maatalouselinkeinoa koskevien pyrkimystensä vuoksi. Tukiaispolitiikka on varmasti lähempänä sosialismia kuin liberalismia. Keskustan ja etenkin hyvin monien keskustalaisten näkemykset täällä ovat aivan äärikonservatiivisia. Toisaalta myös sen vastakohtia eli radikaaleja ainakin poliittisiin vastustajiin nähden hengessä ”matalaksi vaan”. Mutta siinä vain on usein sitä samaa kuin sillä entisellä miehellä, joka uhosi ”sisään vaan, vaikka ei seisoisikaan” (tämä kielikuva on tarpeellinen puhuessani nyt saittikepulaisille, anteeksi muut!).

Keskusta lienee pitkälti kotikutoinen liike, jota ehkä parhaiten voitaisiin luonnehtia eräällä muulla ismillä kuin millään poliittisella. Se ismi olisi opportunismi. Sehän tarkoittaa olojen tai kulloisenkin tilanteen hyväksikäyttämistä omien etujen vuoksi periaatteettomasti ja moraalisista näkökohdista välittämättä.

Kyllä sitä samaa opportunismia on toki muissakin puolueissa, mutta väitän, että nimenomaan Keskustassa sitä on ollut ja on yhä selvimmin: siihen perustui paljolti Kekkosen toiminta ja menestys, puolueen toiminta ja menestys Kekkosen politiikan tukijana ja sitä nähdään aina erittäin selvästi kaikissa maatalouskysymyksissä. Joskin siis tukiaisasioissa ollaan myös lähellä sosialismia, kuten olen jo todennut.

Mutta tällä saitilla nähdyn perusteella on syntynyt vaikutelma, että Keskustan kannattajissa eli noissa ”saittikepulaisissa” olisi hyvin selvästi ja paljon myös fasismia. Sitä on myös monien kepulaisten näkemyksissä oman edun muiden etuja paremmasta oikeutuksessa, kaiken vieraan harhaisessa pelossa ja myös näkemyksissä EU:sta. Mutta koska noista asioista puhuin viimeksi eilen, en enää jatka aiheesta. On tuolle käyttäytymiselle kyllä muitakin selityksiä. Mielipidepankki vastineessaan eilen antoi sitä mielestäni varsin hyvin.


--------------------------------------------------


Nykyisessä maailmassa vaikuttaa yhä enemmän ideologioiksi katsottavia näkemyksiä, jotka eivät ole määriteltävissä edellä esiteltyjen ideologioiden avulla. Kautta läntisen maailman jo suureksi kasvanut ja yhä voimistuva vihreä liike on sellainen. Mutta myös kaikissa noissa liikkeissä on vaikutteita myös edellä mainituista. Äärivihreys on toiminnassaan saanut jopa fasistisia piirteitä. Ja onhan kaikkialla maailmassa myös puolueita, joiden perusta on uskonnossa. Kaikissa länsimaissa on kristillisiä puolueita, muutamissa myös islamistisia, ja meillekin lienee sellainen tulossa.

Noiden uusien ideologioiden merkitys saattaa tulevaisuudessa kasvaa nykyistä suuremmaksikin. Mutta toivon, että asiaa tässä pohdittaisiin – jos on halua pohtia – vain edellä esittämäni valossa. Paitsi tietenkin, jos joku näkee keskustalaisuuden noista kaikista täysin puhtaaksipestyksi, hän sen toki kertokoon. Mutta perustellen, kiitos!


-----------------------------------------------------


Sainhan toki tuohon eiliseen avaukseeni myös pari todella hyvää, tietorikkautta ja hieman eri suunnista nähtyä hyvää havainnointikykyä ja näkemänsä ajattelemista osoittavaa tyylikkäästi, hyvällä kielellä ilman törkeyksiä esitettyä asiallista vastinetta. Ne eivät vain tainneet tulla keskustalaisilta eikä ainakaan saittikepulaisilta. Tässä linkit niihin:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000030800140

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000030812636


Ja myös tämänpäiväiseen avaukseeni sain yhden erinomaisen hyvän ja uskottavan vastauksen:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000030825958