Täällä sitä vain pakerretaan töissä kuten ennenkin. Eipä olisi keväällä uskonut! Kyllä nuo sytostaatit on ihmeellisiä. Toivottavasti vain voimat riittävät ja örkki pysyy nukuksissa mahdollisimman pitkään. 3 senttiä tumman harmaata tukkaa pukkaa, eivät kaikki tunnista. 4 tuntia päivässä teen ja nyt ainakin tuntuu, ettei yhtään enempää vielä jaksaisikaan.
Terveiset töistä!
Janett
8415
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
On varmaan mukava palata töihin, ja saada muutakin ajateltavaa kuin oma sairautensa.Neljä tuntia on varmaan sopiva aika aloitella paluuta työelämään pitkän sairasloman jälkeen .
Itselläni nyt viikko sairaslomaa takana ja olen sinänsä huonossa asemassa että olen pätkätyöläinen ,enkä ollut juuri silloin töissä kun siraus todettiin , nyt on sitten epävarmaa tulenko toitä samalta työnantajalta jatkossakaan.
Sinulle Janett nauti pitkästä aikaa työnteosta täysin siemauksinja ,uskotaan että sairaus on taaksejäänyttä elämää, ei kun täysillä eteenpäin.
No ensi viikolla minäkin taas olen rivissä ja toivottavasti sellaisen äänen kanssa jonka joku kuulee. Se on hieno homma kun paluu normaaliin arkeen alkaa ja tuntee itsensä terveeksi ja elinvoimaiseksi.
Tukan väri ja pituus tai vaikka ei tukkaa olisikaan ovat pikkuasioita elämän rinnalla. Meillä miehillä tämä tukkahomma taitaa olla helpompi asia henkisesti kuin naisilla, me kun monesti tullaan kaljuiksi ihan terveenäkin.
nuoret miehet leikkaavat kaljuksi,koska
viihtyvät sillain:)
Normaali arjessa ei kerkiä potemaan.
normaaliin arkeen lähenee minullakin.Vuoden vaihteessa aloitan osa aikaisesti työt.Tuosta tukka hommasta,eipä minun ukkokultakaan vähät välittänyt,että oli aikansa kalju.Toisaalta en minäkään omaa kaljuani paljoa surrut.Oli niin tuttu homma,siskot ja mies oli samassa tilanteessa vähän ennen minua.Muistan,kun menin kaljuna äitini luo.Hän sanoi,että kolmas tytär tulee nyt saman näköisenä.Äitiltäni itseltään ei irroneet hoidoissa hiukset,harvenivat kyllä.Kun katsoin ensi kerran omaa munapäätäni peilistä,nauroin hillittömästi.Tytär vieressä yritti olla vakava,mtta minun nauru sai hänetkin hekottamaan.Pikku asia se hiusten lähtö oli ja nyt minunkin hiukset hulmuaa jo olkapäillä!
työssä kunnes viimeisissä sytoissa petti sydän ja tuli 2kk sairasloma. Olisin toki saanut aikaisemmin mutta ei rahallisesti voinut (yh-äiti).
Kyllä 33v rytmihäiriö ja tajuttomuus kesken viimeisen syton pelästytti ja muistutti ehkä kannattaa myrkkyjen ajan ottaa hieman rennoin rantein..
kun olet lasten tärkein ihminen,niin terveytesi
on tärkein asia,ei täällä nälkään kuolla,vaikka
aika loven sairaus tekeekin.
jo yksistään on rankka paikka. Varsinkin jos on taloudellisesti tiukkaa. Eipä siihen enää sairauksia lisämausteeksi kaivata. Jaksamista elämässä eteenpäin.
Voimat palaa vähitellen. Se vie kyllä aikaa.