Kalan lopetus?

Sari sardiini

Olen kuulut siitä että kala "heitetään2 kiehuvaan veteen tai johonkin jää murka veteen tai katkaistan niskat saksilla. en ole "uskaltanut"tehdä mitään noista...ne on vähän arveluttavia, mitä jos ei oikeen onnistukkaan niiden saksien kanssa, siinä sitten aiheuttaa kärsimystä kalalle ja myös itselleen. Ja kun näkee että jollain kalaalla on kovat tuskat ja se pitäisi lopettaa millä tavalla se olisi kaikista varmin, siis millä systeemillä se henki varmasti lähtee? onko olemassa jotain "myrkkyä" joka olisi tuskaton ja varma tapa? tai jotain.....

18

5261

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • eewi

      kalan lopettaminen kiehuvaan veteen tiputtamalla on hyvä konsti, se kala ei ehdi kärsiä. etenkin pienille kaloille se on hyvä, koska varmaan joltain neontetralla saattaa olla hankala alkaa sähläämään saksien kanssa. toi jäämurskajuttu on vähän arveluttava, eihän se kala mun mielestä siinä kerkee kuolla ennen ku on ehtiny kärsiä...jollain yli 10cm pitkillä kaloilla on parempi vetää niskat katki veitsellä tai saksilla. lopettaminen tapahtuu niin, että ota kalaa selästä kiinni pinseteillä ja katkaise saksilla niska, tai isommilla se, että ne ottaa pöydälle kyljelleen, työntää veitsen vähän silmien takaa "takaraivosta" läpi ja sitten kääntää veistä niin että selkäranka ja niska katkee. tosi isoilla kaloilla, vaikka oskareilla on ennen operaatiota hyvä heittää taju kankaalla lyömällä jollain patukalla sitä voimakkaasti niskaan. niskan katkasun jälkeen kala saattaa huitoa pyrstöllään, mutta ne on vaan jotain hermoimpulsseja. kerran sattui jopa niin että kalan, jonka pää oli irti, sydän löi vielä kuolleenakin...
      kyllä niillä saksilla onnistuu varmasti oikeeseen paikkaan jos ei oo peukalo keskellä kämmentä.

      muuten, turha alkaa mitään täysin tuskattomia ja onnellisia tapoja alkaa keksimään niin että kalat vaan nukahtaa illalla ja nukkuessaan kuolevat tyyni hymy kasvoillaan ;p. kalat ei tunne edes tuskaa tai pelkoa, älä sure.

      • baku

        Tuo jäämurskaveteen kalan tiputtaminen perustuu ihan samaan ideaan kuin kiehuvaan veteenkin tiputtaminen: kala kuolee lämpöshokkiin (tapahtuu välittömästi). Jääveden täytyy vai olla todella kylmää ja sitä tulee olla tarpeeksi, että kala uppoaa.

        Kala tuntee kyllä pelkoa, minkä takia lopettamishommissa täytyy toimia suht rivakasti.

        Lainaan jälleen kerran kirjasta Terve kala, tautien tunnistus, ennalta ehkäisy ja hoito (Rahkonen, Venneström, Rintamäki-Kinnunen, Kannel. RKTL:n julkaisuja 2000)

        Kalan tappaminen

        Pienet kalat (alle 5 cm):
        Niska murretaan pinseteillä tai pidetään kalaa pinseteillä kiinni ja taivutetaan päätä ylöspäin niin, että selkäranka murtuu.

        Keskikokoiset kalat (alle 15 cm):
        Selkäranka katkaistaan saksilla. Toinen vaihtoehto on työntää piikki kalan aivoihin.


        On aina parempi lopettaa kala, kuin antaa sen kärsiä turhaan!


      • Sari sardiini
        baku kirjoitti:

        Tuo jäämurskaveteen kalan tiputtaminen perustuu ihan samaan ideaan kuin kiehuvaan veteenkin tiputtaminen: kala kuolee lämpöshokkiin (tapahtuu välittömästi). Jääveden täytyy vai olla todella kylmää ja sitä tulee olla tarpeeksi, että kala uppoaa.

        Kala tuntee kyllä pelkoa, minkä takia lopettamishommissa täytyy toimia suht rivakasti.

        Lainaan jälleen kerran kirjasta Terve kala, tautien tunnistus, ennalta ehkäisy ja hoito (Rahkonen, Venneström, Rintamäki-Kinnunen, Kannel. RKTL:n julkaisuja 2000)

        Kalan tappaminen

        Pienet kalat (alle 5 cm):
        Niska murretaan pinseteillä tai pidetään kalaa pinseteillä kiinni ja taivutetaan päätä ylöspäin niin, että selkäranka murtuu.

        Keskikokoiset kalat (alle 15 cm):
        Selkäranka katkaistaan saksilla. Toinen vaihtoehto on työntää piikki kalan aivoihin.


        On aina parempi lopettaa kala, kuin antaa sen kärsiä turhaan!

        Kiiti sain hyviä neuvoja taas kerran täältä...


    • sk

      akvaario-cd:llään; ei saa laittaa kaloja kiehuvaan veteen. Hyvä konsti on laittaa samariinia veteen esim. mukiin, kun kuohuminen on loppunut, laitetaan kala veteen ja siihen se sitten hyytyy. Tämä liittyy muistaakseni jotenki johonki hiilidioksidi- tai happijuttuun. Mutta joka tapauksessa, näin on M. Varjon suositus.

      • Tiitu

        Kävisiköhän joku Samariinia paljon halvempi sooda tms.?


    • leenukka

      Minun lopetustapani on nopea ja varma.Otan sairaan kaln haaviin, menen kylppäriin ja nopealla voimakkaalla mätkäyksellä isken haavin lattiaan ja kala pönttöön. On aina onnistunut, tosin mulla ei ole mitään jättikaloja.

      • vielä henki pihisee

        että kala tosiaan kuolee tuolla mätkäytystekniikalla.
        Kerran puhdistaessani akvaariota yksi hohtorasbora ponkaisi lattialle (pudotus on 1,5 m) ja jäi sätkimättä niille sijoilleen makaamaan. Nostin kalan ämpäriin (johon olin ottanut akvaariosta vettä kukkien kasteluun) ja jatkoin akvaarion putsaamista. Ehkä varttia myöhemmin muistin onnettoman fisun ja vilkaisin ämpäriin. Siellähän se kellui selällään! Oli varmasti kellunut koko ajan. No, minkäs sille voi, ajattelin ja lopettelin puhdistuksen kaikessa rauhassa. Sitten nostin ämpärin ja olin lähdössä kippaamaan fisua bioroskikseen kun se kiepahti oikein päin ja lähti uimaan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan! Eli se oli ollut vain "taju kankaalla" ja virkosi kun vesi läikähti ämpäriä nostettaessa. Myöhemminkään kalassa ei näkynyt mitään erityistä, se toipui täysin.
        Sitkeämpiä kuin arvaisikaan...


      • Tiitu

        Minun vanha äitini eikä nykyisin vaimonikaan kyllä pitäisi moisesta sotkusta kylppärissä. "Olla pitämättä" on myös aivan lievä ilmaus tässä tapauksessa: kyllä tällaisesta sotkusta "hienossa" asunnossamme nousisi niin hirveä meteli, etten osaa oikein edes kuvitellakaan!


    • Tiitu

      Kyllä itse kukin kuolee (ensin pyörtyy) riittävässä KIVUSSA shokkiin olipa se sitten lämmön tai jonkin muun aiheuttamaa. Nopea, hirvittävä kipu vie varmasti tajun nopeasti, mutta on juuri siksi mitä kivuliainta. Vaikka jäädyttäminen on hidasta, ei se varmasti satu sillä tavalla kuin polttaminen. Tämänhän tietää jokainen joka on polttanut ja joskus myös palelluttanut näppinsä/varpaansa. Paleltumistapauksessa kipu tulee vasta, kun siitä alkaa toipua. Ohje hiilidioksidiin tukehduttamisesta voi olla hyvä, mutta koska en sitä tiedä, suosisin edelleen iskutainnutusta, jonka (kuten moneen kertaan aiemmin mainittua) sekä nyrkkeilijät että mm. auto-onnettomuudessa päänsä rajusti kolauttaneet ~täysin kivuttomaksi tietävät kertoa.

      Ns. "onnellisen kalan tippoja" ei liene vielä ole olemassa.

      • baku

        Kalat ovat vaihtolämpöisiä (eli eivät itse voi säädellä ruumiinlämpöään) ja sen takia ne reagoivat kuumaan ja kylmään eri tavalla kuin me tasalämpöiset. Kun kala pudotetaan kiehuvaan tai jäiseen veteen se todellakin kuolee lämpöshokkiin, mutta tuskin ehtii tuntea paljoakaan kipua. Kun tasalämpöinen ihminen putoaa jäiseen veteen, ei se kuole (muutamaan minnuuttiin) juuri TASALÄMPÖISYYTENSÄ takia.


      • Tiitu
        baku kirjoitti:

        Kalat ovat vaihtolämpöisiä (eli eivät itse voi säädellä ruumiinlämpöään) ja sen takia ne reagoivat kuumaan ja kylmään eri tavalla kuin me tasalämpöiset. Kun kala pudotetaan kiehuvaan tai jäiseen veteen se todellakin kuolee lämpöshokkiin, mutta tuskin ehtii tuntea paljoakaan kipua. Kun tasalämpöinen ihminen putoaa jäiseen veteen, ei se kuole (muutamaan minnuuttiin) juuri TASALÄMPÖISYYTENSÄ takia.

        en vetäisi mitään johtopäätöksiä niiden tuntemasta kivusta. Kehittyneempinä olioina oletamme tietenkin, etteivät kalat tunne niin paljon kipua kuin me ihmiset saatamme tuntea. Jos esimerkiksi "nuijanukutus" on kivuton ihmisellä, se on sitä mitä todennäköisimmin myös kalalla. Jos taas joku muu tapa tuottaa meille kipua, voimme ilman todellista tietoa lähteä siitä ettemme sovella sitä kaloillekaan. Olen ollut vieressä karsomassa kun ilmassa lentänyt tukinpätkä huitaisi päätä hipoen ystäväni tantereeseen. Parempi osuma olisi vienyt hengen, mutta onneksi kaveri muutaman sekunnin kuluttua tointui ilman pienintäkään kyyneltä. Myös omakohtainen kokemukseni puoltaa nuijanukutusta. Varjon suosittelemasta porehommasta pitäisi saada lisää tietoa - Se sopisi kaikille harrastajille varmasti paremmin, jos on hyvä myös kalalle!!!


      • baku
        Tiitu kirjoitti:

        en vetäisi mitään johtopäätöksiä niiden tuntemasta kivusta. Kehittyneempinä olioina oletamme tietenkin, etteivät kalat tunne niin paljon kipua kuin me ihmiset saatamme tuntea. Jos esimerkiksi "nuijanukutus" on kivuton ihmisellä, se on sitä mitä todennäköisimmin myös kalalla. Jos taas joku muu tapa tuottaa meille kipua, voimme ilman todellista tietoa lähteä siitä ettemme sovella sitä kaloillekaan. Olen ollut vieressä karsomassa kun ilmassa lentänyt tukinpätkä huitaisi päätä hipoen ystäväni tantereeseen. Parempi osuma olisi vienyt hengen, mutta onneksi kaveri muutaman sekunnin kuluttua tointui ilman pienintäkään kyyneltä. Myös omakohtainen kokemukseni puoltaa nuijanukutusta. Varjon suosittelemasta porehommasta pitäisi saada lisää tietoa - Se sopisi kaikille harrastajille varmasti paremmin, jos on hyvä myös kalalle!!!

        Samariiniporeet ja soodavesi lopettamismenetelmänä perustuu hiilidioksidin vapautumisesta veteen. Kala siis nukahtaa hapen puutteeseen. Idea on käyttökelpoinen, mutta en menisi suosittelemaan niiden käyttöä, sillä soodavesi ja samarin sisältävät useita erilaisia yhdisteitä, jotka sinällään voivat olla kalalle haitaksi (vaikka lopettamisesta onkin kysymys) ja niitä turhia kärsimyksiähän me emme halunneet! Jos on olemassa jokin muu aine, joka takaa saman efektin, on sen käyttö varsin suotavaa, varsinaista nukutuslääkehän (MS222) on vain luvan varaisesti saatavilla.

        Kalan kivun tuntemisesta: kala on selkärankainen ja sen takia lähtökohtana on (esimerkiksi koe-eläintoiminnassa), että se tuntee yhtä paljon kipua kuin muutkin selkärankaiset. Olen kyllä edelleen sitä mieltä, että kala vaihtolämpöisenä reagoi lämpötilan vaihteluihin eri tavalla kuin ihminen. Siksi lämpöshokkiin kuoleminen voi olla tuskaton tapa.

        Nuijanukutuksellakin on huonot puolensa. Kala täytyy nostaa vedestä pois, jolloin se ennättää tuntea pelkoa. Jos ystäväsi olisi tiennyt kohta päähän osuvasta tukinpätkästä, olisi hänkin varmasti ollut aivan kauhuissaan! Kaloilla vain on se ero, etteivät ne tiedä, mitä niille aiotaan tehdä, ne pelkäävät joka tapauksessa. Tuskin kukaan on tainnutuksessa niin nopea, että saa kalan hengiltä samalla kun poistaa sen altaasta!


    • Cory

      Luettuani nuo edelleiset kommetit läpi tuli vain mieleeni, että eläinlekurilla olisi varmaan parhaat keinot ja litkut käytössään fisun lopettamiseksi kivuttomasti. Olisi kiva tietää mitä mahtaisivat veloittaa esim. jonkun millin lopettamisesta?? Tietääkö joku?

      Mielestäni ainakin isompien kalojen kohdalla tämä on hyvinkin varteenotettava vaihtoehto. Nehän ovat usein jo tuommoisen pikku hasterin kokoisia - ja yksilöllisyytensä takia niihin saatetaan myös kiintyä vastaavalla tavalla. (Ja hamsua harvempi rupeaisi kotonaan lopettamaan, kaupunki-ihmisistä ainakaan) Joten ei tuo rahallisesti kovin suuri uhraus silloin olisi. Ainoa seikka on tietysti, että viimeinen matka muovipussissa on kalalle stressaavaa.... mutta niin kait on se koko sairauskin. Tervettä kalaa kun harvemmin tarvitsee lopettaa.

      Pienten kalojen (alle 5- 10 cm)kohdalla käyttäisin itse tuota kiehutus/jäädytystekniikkaa.... nyttemmin kokeilisin myös tuota Samarin-kylpyä. Toisaalta harvemmin olen joutunut noita pikkuisia fisuja lopettamaan, ne kuolevat sairastuttuaan luonnostaan hyvin nopeasti. Ilmeisesti pieni ruumis kestää vähemmän. Toisekseen, olen myös nähnyt kuinka hyvin pahasti sairaalta näyttänyt fisu on toipunut hyvissä oloissa, lääkkeittäkin, hämmästyttävän näppärästi. Ei siihen aina tarvita muuta kuin vähän TLC:tä!! (=Tender Loving Care)

      Hankalaksi lopettamispäätöksen tekemisen tekee myös se, että pienillä kaloilla potemisaika on yleensä paivän tai pari, jonka jälkeen ne joko kuolevat tai toipuvat, ja noiden parin päivän aikana on lähes mahdotonta sanoa kumpi tulee olemaan lopputulos....

      Muuten, pääkaupunkiseudulla tietääkseni ainakin jotkut liikkeet lopettavat asikkaiden sairaat kalat heidän puolestaan - en tosin tiedä mitä menetelmiä he käyttävät.

      • baku

        Ainakin EELA:ssa (Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos) tutkimuksiin tulevat kalat tapetaan laittamalla veteen reilu annos nukutusainetta ja annetaan kalojen "nukkua pois".


      • Sari sardiini
        baku kirjoitti:

        Ainakin EELA:ssa (Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos) tutkimuksiin tulevat kalat tapetaan laittamalla veteen reilu annos nukutusainetta ja annetaan kalojen "nukkua pois".

        Toi olis varmaan kaikista paras tapa, mutta saako "kaloille tarkoitettua unilääkettä mistään"? kun eihän ihmisetkään saa unilääkkeitä ilman reseptii vai saako? Mistä mömmöt?


      • baku
        Sari sardiini kirjoitti:

        Toi olis varmaan kaikista paras tapa, mutta saako "kaloille tarkoitettua unilääkettä mistään"? kun eihän ihmisetkään saa unilääkkeitä ilman reseptii vai saako? Mistä mömmöt?

        Nimeltään MS222 on reseptilääke.


      • Tiitu
        baku kirjoitti:

        Nimeltään MS222 on reseptilääke.

        Kysyntä ja tarjonta ei mielestäni akvaarioliikkeissä kohtaa, kun varmasti hyvää lopetuskeinoa ei ole tarjolla. Kyse on kai
        siitä, ettei kukaan viitsi hommaa selvittää loppuun saakka. Tämä on kuitenkin sekä liikkeenpitäjien, eläinlääkäreiden kuin myös kaikkien harrastajien yhteinen asia. Hyönteistieteilijät käyttävät sekä etikkaeetteriä (jota saa apteekeista) että kloroformia (jota taas ei niin vain saa, koska aiheuttaa helposti mm. maksavaurioita ihmisellä) tai vielä kovempaa myrkkyä (jota en viitsi mainita) hyönteisten nukuttamiseen. Eetteriä ja kloroformia käytettiin ennen ihmisellekin. Olen itsekin saanut ko. nukutusta kokeilla ja kyllä haisi hirveälle(!) vaikkei varsinaista tuskaa aiheuttanutkaan. Nämä aineet toimivat oletettavasti kaloillakin, vaikka maistuvat varmasti tosi pahalta. Eikös kukaan todellakaan ole tutkinut tällaista? Ehtisikö joku tehdä internet-haun eläinten nukutusmenetelmistä?!


    • ivalon jopi

      ite oon kova keittämään pontiikka. Isoon ämpäriin muutama litra ponua ja kala sinne nii kyllä lähtee henki.. Sitten kaadan sen ämpärin takaisin ponusaaviin ja riipaisen vielä kalan kuolemalle muistokännin. koskenkorvaa ei kehtaa laittaa ku on niin kallista ja vähän voltteja ettei raaski.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Täytyy tunnustaa

      että olet kauneinta mitä olen nähnyt. Käteni tärisevät vieläkin. Olen tosiaan ihastunut. Tästäkin vaikenen.
      Ikävä
      127
      1694
    2. jos saat yhden

      Toiveen esittää niin mikä olisi
      Ikävä
      101
      1219
    3. Huomenta päivää

      Somen ihmeelliseen maailmaan. 🤗☕🌞💞
      Ikävä
      201
      1078
    4. Jorma Uotinen jakoi hämmentävän kuvan tiukoissa trikoissa - Jopa Vappu Pimiä häkeltyy: "No wau"

      Jorma! Ei huono! Aikamoisen häkellyttävä kuva totta tosiaan! Lue lisää ja katso kuva: https://www.suomi24.fi/viihde/jo
      Suomalaiset julkkikset
      7
      1015
    5. Vanhempi mies

      Minä rakastan sua. Ja tiedän, että sullakin on tunteita mua kohtaan. Tätä elämää ei pitäisi tuhlata enää päivääkään. J
      Ikävä
      54
      911
    6. Anna anteeksi

      Olen rikkonut sinua vastaan tavalla, josta minäkin kärsin. Syitä tutkiskellessani löydän vain itseni. Minä kuulin jokais
      Ikävä
      78
      843
    7. Aika haavat parantaa

      Hyvää huomenta ja mukavaa päivää. ☕🌾😊❤️🪷
      Ikävä
      171
      804
    8. Tänään kun näin sinut

      olit kuin taideteos. Arat ja väsyneet silmäni kaipaavat lepoa sinussa, mutta en voinut katsoa sinua niin paljon kuin hal
      Ikävä
      52
      802
    9. HUS näyttää, kuinka paljon turhaa tai vähemmän tarpeellista tehdään verorahoilla

      HUS on laskeskellut, että sieltä voidaan vähentää melkein tuhat ihmistä ilman, että se toiminta häiriintyy, johon verora
      Hallitus
      50
      793
    10. Nyt jos haluat vielä jotain nainen

      Niin laita tähän nimikirjain. Muuten klousaan keissin. Liikaa aikaa kulunut.
      Ikävä
      96
      793
    Aihe