Maataloustulo

Maataloustutkimuksen mukaan reaalinen maataloustulo on vähentynyt noin puoleen siitä, mitä se oli vuonna 1994 ennen EU:hun liittymistä. Näin huiman pudotuksen luulisi tarkoittavan sitä, että maatalousyrittäjät ovat surimmaksi osaksi toimeentuloasiakkaita. Heillä tuskin voi olla varaa esim. oman auton pitoon, lomamatkoihin eikä paljon muuhunkaan, jos MTK:n tiedot pitävät paikkansa.

Ruuan hinta aleni MTK:n mukaan 38 % EU:hun liittymisen seurauksena. Tuotantopanokset alenevivat kuitenkin vain viidenneksen ja ovat sen jälkeen kohonneet enemmän kuin tuottajahinnat. Alenemaa ei voi kiistää.

Sen sijaan voi ihmetellä sitä, miten maajussit voivat tulla toimeen nyt. Ja jos he tulevat toimeen nyt, miten hyvin he mahtoivatkaan tulla toimeen ennen EU-jäsenyyttä, kun maataloustulo oli kaksinkertainen tähän päivään verrattuna. Se kertoo ainakin sen, että kuluttajilta ja veronmaksajilta kupattiin vähintään kaksi kertaa enemmän reaalisesti kuin nyt. Luultavasti tuon kuppauksen määrä oli tätäkin paljon suurempi, koska maatiloja oli enemmän, mikä aiheutti nykyistä suuremman ylituotannon.

Ennen EU:ta meillä oli tuontisuoja myös EU-maihin nähden. Se pidettiin niin korkeana, että suomalainen sillä tavoin pakotettiin syömään kotimaista ruokaa. Kun on pakko syödä kotimaista eli vallitsi maatalousmonopoli, hintoja voitiin pitää korkealla. Silti meillä maksettiin myös erilaisia tukia aivan tuhottomasti. Maataloudessa oli todellinen tukiviidakko, josta asiantuntijatkaan eivät saaneet kunnolla selvää, mistä kaikista lähteistä oli mahdollista saada tukea.

Suomalaisen ruuan kalleudesta kertoo paljon puhuvasti se, että meiltä tehtiin Etelä-Suomesta asti ns. rasvaretkiä Haaparantaan. Elintarvikkeet olivat jo Ruotsinkin puolella halvempia kuin meillä. Ne jotka tuohon aikaan kävivät kaukaisemmissa maissa Euroopassa, saattoivat havaita, että syöminen oli puoli-ilmaista meikäläiseen tasoon verrattuna.

Mielipidemittausten mukaan noin kolmannes suomalista vastustaa 141-tuen maksamista. Täälläkin kepulaisten ihmettelevät usein joidenkin maatalousvihamielisyyttä. Yleensä he kutsuvat näitä demareiksi ja punikeiksi. Minä nimittäisin heitä ennemmin valistuneiksi veronmaksajiksi ja kuluttajiksi.

Maatalousvihamielisyydeksi nimetty ilmiö juontaa juurensa niiltä ajoilta, kun meillä oli erittäin korkea tuontisuoja ja silti maksettiin monenlaista maataloustukea. Jo pelkän korkean tuontisuojan vuoksi, meillä ei olisi ollut tarvetta maksaa mitään tukia, koska ulkomaista kilpailua ei ollut. Se oli käytännössä kielletty. Valistuneet veronmaksajat ja kuluttajat olivat sitä mieltä, että heiltä kupattiin eli ryöstettiin rahat maataloustukiin. Tätä perua on vastenmielisyys maatalousyrittämistä kohtaan. Sen vuoksi ei nytkään vallitse yksimielisyyttä, kun tällaisen aiemmin tapahtuneen vohkimisen vuoksi ei tunneta erityistä myötätuntoa näitä entisiä taskulla kävijöitä kohtaan.

Maatalousyrittäjät nauttivat meillä Kepun valtakaudella sellaisia prvilegioita, että he alkoivat nähdä ne subjektiivisiksi oikeuksiksi. Tällä perusteella he ovat aina katsoneet olevansa oikeutettuja vaatimaan veronmaksajilta ja kuluttajilta uhrauksia omaksi edukseen. Yllättävän paljon tällaista uhrimieltä on kyllä löytynytkin, mikä kertoo suomalaisten hyväntahtoisuudesta.

19

544

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Höyryää...

      Voisitko välillä kirjoittaa suomalaisesta asuntotuki järjestelmästä.
      Kun tunnut olevan noin asian osaava.

      • Haja-asutusalueiden asutustuki on kepulaisen politiikan helmiä ja tietysti veronmaksajat ovat senkin saaneet kustantaa. Se kulkee siltarumpupolitiikan nimellä ja siihen liittyy olennaisena osana pekkarointi.

        Kaukana kaikesta asuville on pitänyt vetää kilometrikaupalla erilaista johtoa ja piuhaa sekä asfaltti- tai muuta tietä sekä tietysti niitä siltarumpuja yhteiskunnan varoista. Tämä on ollut huomattava asuntotuen muoto ilman, että sitä on nimitetty asumistueksi. Täla tavoin Kepu on halunnut antaa ruhtinaallisestu asumistukea niille, jotka haluavat pitää kilometrien hajurakoa naapureihinsa.


      • ei se kilometri
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Haja-asutusalueiden asutustuki on kepulaisen politiikan helmiä ja tietysti veronmaksajat ovat senkin saaneet kustantaa. Se kulkee siltarumpupolitiikan nimellä ja siihen liittyy olennaisena osana pekkarointi.

        Kaukana kaikesta asuville on pitänyt vetää kilometrikaupalla erilaista johtoa ja piuhaa sekä asfaltti- tai muuta tietä sekä tietysti niitä siltarumpuja yhteiskunnan varoista. Tämä on ollut huomattava asuntotuen muoto ilman, että sitä on nimitetty asumistueksi. Täla tavoin Kepu on halunnut antaa ruhtinaallisestu asumistukea niille, jotka haluavat pitää kilometrien hajurakoa naapureihinsa.

        olisi liikää vaan liian vähän.


      • ei se kilometri kirjoitti:

        olisi liikää vaan liian vähän.

        Meinaatko siis, että olet luonteeltasi hankala naapuri, riidanhaluinen tms.?


    • on ukolla

      Ja tatuointeja käsivarsissa.

      • niitä taistoja,

        joilla levy on jäänyt samaan uraan kunnes laudoilla helpottaa.

        Olisi pitänyt tämänkin pässin ottaa mallia Nallesta ja ruveta rikkaaksi, niin ei tarvitsisi aina kitistä paskaa.


    • oivahärkönen

      ... taas pläjäytti.

      Kun liityimme EU:iin, maataloustukiaiset kaksinkertaistuivat, siitä johtuen kuluttajahinnat aleninvat. Sekin on muuten eräs niistä perusteista, joita olen tuonut esiin siitä, että tukiaisulla alennetaankulushintoja.

      Eiväthän toki demarit ole viljelijän suurimpia vihillisia päätellen ainakin siitä, miten suuren itkun he päästivät eduskunnassa siitä, jos 141-tuesta joudutaan luopumaan. He syyttivät maatalousministeriä ja pääministeriä surkimuksiksi, kun eivät pysty panemaan hanttiin komission maatalouskomissaarille. Komissio väittää, että 141 tuki on tilpäinen ja Suomen nykyinen hallitus, ettei ole. Se oli muuten Lipposen hallitus, joka joutui ensimmäisen kerran neuvottelemaan liittymisen jälkeen 141-tuesta komission kanssa. Lipponen antoi periksi suostumalla sen alennukseen ja tunnusti näin tuen olevan tilapäinen. Siitä lähtien asiasta on jouduttu taistelemaan.

      • Eivät demarit ole asian vuoksi parkuneet sen enempää kuin muutkaan. Ehkä siinä kävi niin, että demarit ovat oppineet antamaan Kepulle terapia-apua näissä asioissa. Heinäluomahan kertoi, että hän ymmärsi vasta silloin, kuinka syvälle käyvän tärkeä asia maatalous on kepuille, kun hänet kutsuttiin Kepun eduskuntaryhmään rauhoittelemaan tunteita. Kepu tarvitsee empatiaa näissä asioissa, ettei se ajautuisi hysterian partaalle.

        Jos maataloustuet olisivat kaksinkertaistuneet EU:hun liityttäessä ja tuottajahinnat putosivat 38 % sekä tuotantopanokset 20 %, maatalousyrittäjien tulotason olisi pitänyt tällaisen matematiikan mukaan nousta roimasti. Tätä siis nyt väität?

        Tukiaisilla voidaan alentaa kuluttajahintoja, mutta ennen EU-aikaa meillä oli sellainen rajasuoja, joka vastaavasti antoi mahdollisuuden korottaa kuluttajahintoja melkein kuinka paljon tahansa. Tällainen systeemi lihotti sekä tuottajia että jalostus- ja kauppaporrasta köyhdyttäen veronmaksajia ja kuluttajia, sillä jonkunhan se lysti piti maksaa.

        Maatalousyrittäjät vastustivat luonnollisesti EU:hun liittymistä juuri sen takia, että rajasuoja EU:hun päin piti purkaa ja näin altistaa maajussit ulkomaiselle kilpailulle. Kilpailu on tietysti vihoviimeinen riesa niille, jotka ovat tottuneet monopoliin. Tämä kuluttajahintojen korkeus nähtiin jo Suomen ja Ruotsin kesken, vaikka Ruotsissa maatalous ei ole ollut niin tuettua kuin Suomessa.


      • nostaisit
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Eivät demarit ole asian vuoksi parkuneet sen enempää kuin muutkaan. Ehkä siinä kävi niin, että demarit ovat oppineet antamaan Kepulle terapia-apua näissä asioissa. Heinäluomahan kertoi, että hän ymmärsi vasta silloin, kuinka syvälle käyvän tärkeä asia maatalous on kepuille, kun hänet kutsuttiin Kepun eduskuntaryhmään rauhoittelemaan tunteita. Kepu tarvitsee empatiaa näissä asioissa, ettei se ajautuisi hysterian partaalle.

        Jos maataloustuet olisivat kaksinkertaistuneet EU:hun liityttäessä ja tuottajahinnat putosivat 38 % sekä tuotantopanokset 20 %, maatalousyrittäjien tulotason olisi pitänyt tällaisen matematiikan mukaan nousta roimasti. Tätä siis nyt väität?

        Tukiaisilla voidaan alentaa kuluttajahintoja, mutta ennen EU-aikaa meillä oli sellainen rajasuoja, joka vastaavasti antoi mahdollisuuden korottaa kuluttajahintoja melkein kuinka paljon tahansa. Tällainen systeemi lihotti sekä tuottajia että jalostus- ja kauppaporrasta köyhdyttäen veronmaksajia ja kuluttajia, sillä jonkunhan se lysti piti maksaa.

        Maatalousyrittäjät vastustivat luonnollisesti EU:hun liittymistä juuri sen takia, että rajasuoja EU:hun päin piti purkaa ja näin altistaa maajussit ulkomaiselle kilpailulle. Kilpailu on tietysti vihoviimeinen riesa niille, jotka ovat tottuneet monopoliin. Tämä kuluttajahintojen korkeus nähtiin jo Suomen ja Ruotsin kesken, vaikka Ruotsissa maatalous ei ole ollut niin tuettua kuin Suomessa.

        maataloustuottajien tulotasoa?


      • nostaisit kirjoitti:

        maataloustuottajien tulotasoa?

        Antaisin markkinoiden ohjata sitä, mitä tuotetaan. Nythän tuotetaan sitä, mistä maksetaan eniten tukia. Jos maatalousyrittäminen olisi markinaehtoista, meillä kannattaisi harjoittaa esim.luomutuotantoa, koska näitä tuotteita ostettaisiin muuallekin. Marjojen ja sienten hyödyntäminen olisi myös kannattavaa. Niitäkin menee Japania myöten kuin kuumille kiville. Maataloustuotannon pitäisi perustua osaltaan myös monialayrittämiselle, jotta koko kalenterivuosi tulisi hyödynnettyä eikä suurta osaa aikaa käytettäisi pelkästään roudan sulamiseen tarkkailuun kuten MTK:n sivuilta on ollut luettavissa. Maataloutta pitäisi harjoittaa Suomessa siellä, missä satokausi ja lämpökausi ovat pisimmät. Lappiin sopii toki porotalous ja marjanpoiminta.

        Kaikilla edellä mainituilla tavoilla voidaan vaikuttaa tulotasoon myönteisesti. Lisäksi suuri osa maataloudesta voisi perustua harraste- ja pienviljelyyn, joka ei edellyttäisi suuria investointeja eikä sitoisi ihmistä turpeeseen. Tällä tavoin yrittäjien parissa voisi esiintyä nopeampaa urakiertoakin, kun jokainen voisi katsoa sen, missä elämänvaiheessa tällainen puuhastelu on kaikkein luontevinta. Tällä tavoin varmistettaisiin lähiruokatuotanto, mikä parantaisi myös ruuan laatua ja terveellisyyttä.

        Itse ostaisin ainakin mieluummin laadukkaita tuotteita vähän kalliimmalla kuin surkealaatuisia eläinrehuksi paremmin kelpaavia tuotteita. Hyvä esimerkki tästä ovat kesän uudet perunat. Enimmäkseen saa nykyisin puolivetisiä, lannoitteilla väkisin kasvatettuja uusia perunoita, jotka eivät maistu juuri miltään. Mieluummin syön vanhojakin perunoita kuin näin huonoa laatua. Kesämökkipaikkakunnalla on onneksi ollut saatavilla myös paikallista kunnon perunaa, joka on kalliimpaa mutta korkealaatuista. Jos haluan nauttia uusista perunoista, kasvatan ne itse tai ostan tällaisia maukkaita ilman lannoitteiden avulla suoritettua pikakasvatusta tuotettuja perunoita. Ihmiset eivät nykyaikana edes ymmärrä, millaisia laatueroja perunassa on, kun meidät on totuttu mauttomaan huonlaatuiseen perunaan. Vain vanhemmilla sukupolvilla on käsitys siitä, miltä hyvälaatuinen peruna maistuu. Korkea laatu on siis yksi tapa nostaa tulotasoa.

        Kaikkinensa meillä pitäisi tehdä mittava rakenteellinen uudistus, uus- ja isojako samalla kertaa. Tehomaatalous olisi muutettava laatumaataloudeksi. Tässä kohdin korkea laatu ei ole mikään ongelma kuten kestokulutushyödykkeissä. Aikoinaan Vikströmin venemoottorit tehtiin ikuisiksi, mikä sitten johti konkurssiin, kun kalustoa ei tarvinnut uusia.


      • oikeassa
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Antaisin markkinoiden ohjata sitä, mitä tuotetaan. Nythän tuotetaan sitä, mistä maksetaan eniten tukia. Jos maatalousyrittäminen olisi markinaehtoista, meillä kannattaisi harjoittaa esim.luomutuotantoa, koska näitä tuotteita ostettaisiin muuallekin. Marjojen ja sienten hyödyntäminen olisi myös kannattavaa. Niitäkin menee Japania myöten kuin kuumille kiville. Maataloustuotannon pitäisi perustua osaltaan myös monialayrittämiselle, jotta koko kalenterivuosi tulisi hyödynnettyä eikä suurta osaa aikaa käytettäisi pelkästään roudan sulamiseen tarkkailuun kuten MTK:n sivuilta on ollut luettavissa. Maataloutta pitäisi harjoittaa Suomessa siellä, missä satokausi ja lämpökausi ovat pisimmät. Lappiin sopii toki porotalous ja marjanpoiminta.

        Kaikilla edellä mainituilla tavoilla voidaan vaikuttaa tulotasoon myönteisesti. Lisäksi suuri osa maataloudesta voisi perustua harraste- ja pienviljelyyn, joka ei edellyttäisi suuria investointeja eikä sitoisi ihmistä turpeeseen. Tällä tavoin yrittäjien parissa voisi esiintyä nopeampaa urakiertoakin, kun jokainen voisi katsoa sen, missä elämänvaiheessa tällainen puuhastelu on kaikkein luontevinta. Tällä tavoin varmistettaisiin lähiruokatuotanto, mikä parantaisi myös ruuan laatua ja terveellisyyttä.

        Itse ostaisin ainakin mieluummin laadukkaita tuotteita vähän kalliimmalla kuin surkealaatuisia eläinrehuksi paremmin kelpaavia tuotteita. Hyvä esimerkki tästä ovat kesän uudet perunat. Enimmäkseen saa nykyisin puolivetisiä, lannoitteilla väkisin kasvatettuja uusia perunoita, jotka eivät maistu juuri miltään. Mieluummin syön vanhojakin perunoita kuin näin huonoa laatua. Kesämökkipaikkakunnalla on onneksi ollut saatavilla myös paikallista kunnon perunaa, joka on kalliimpaa mutta korkealaatuista. Jos haluan nauttia uusista perunoista, kasvatan ne itse tai ostan tällaisia maukkaita ilman lannoitteiden avulla suoritettua pikakasvatusta tuotettuja perunoita. Ihmiset eivät nykyaikana edes ymmärrä, millaisia laatueroja perunassa on, kun meidät on totuttu mauttomaan huonlaatuiseen perunaan. Vain vanhemmilla sukupolvilla on käsitys siitä, miltä hyvälaatuinen peruna maistuu. Korkea laatu on siis yksi tapa nostaa tulotasoa.

        Kaikkinensa meillä pitäisi tehdä mittava rakenteellinen uudistus, uus- ja isojako samalla kertaa. Tehomaatalous olisi muutettava laatumaataloudeksi. Tässä kohdin korkea laatu ei ole mikään ongelma kuten kestokulutushyödykkeissä. Aikoinaan Vikströmin venemoottorit tehtiin ikuisiksi, mikä sitten johti konkurssiin, kun kalustoa ei tarvinnut uusia.

        Yhdessä asiassa Oiva saattaa olla oikeassa.

        Maataloustukijärjestelmän täytyy olla demarien aikaansaannos, niin tehoton ja byrokraattinen se on. Vain demari kykenee luomaan järjestelmän josta kukaan ei ymmärrä miten se toimii, saati miten se vaikuttaa, joka on äärettömän kallis ja vaatii tuhansia virkamiehiä pyöriäkseen ja toisen mokoman valvomaan sen toteutumista. Ja kaiken päälle se on salainen, kukaan ei oikein tiedä minne tuet loppujen lopuksi menevät.


      • oikeassa kirjoitti:

        Yhdessä asiassa Oiva saattaa olla oikeassa.

        Maataloustukijärjestelmän täytyy olla demarien aikaansaannos, niin tehoton ja byrokraattinen se on. Vain demari kykenee luomaan järjestelmän josta kukaan ei ymmärrä miten se toimii, saati miten se vaikuttaa, joka on äärettömän kallis ja vaatii tuhansia virkamiehiä pyöriäkseen ja toisen mokoman valvomaan sen toteutumista. Ja kaiken päälle se on salainen, kukaan ei oikein tiedä minne tuet loppujen lopuksi menevät.

        Ei sillä ole niin väliä, kuka sen on luonut joskus kauan sitten. Nyt pitää kysyä, kuka siihen on rakastunut.


      • jos ymmärrät
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Ei sillä ole niin väliä, kuka sen on luonut joskus kauan sitten. Nyt pitää kysyä, kuka siihen on rakastunut.

        On sillä sikäli väliä että jollei maataloustukijärjestelmä olisi tyypillinen demariluomus, kallis jähmeä toimimaton möhkäle, niin sitä olisi helppo ohjata suosimaan kuluttajien etua, nythän se suosii vain viljelijää.

        Samanlaisiahan ovat kaikki demarien aikaansaamat tukijärjestelmät, kuten sosiaalituet ja muut hyvinvoimtiyhteiskunnan palvelut joita demarit aina hehkuttaa, monimutkaisia, byrokraattisia, tehottomia ja kalliita


      • oivahärkönen
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Eivät demarit ole asian vuoksi parkuneet sen enempää kuin muutkaan. Ehkä siinä kävi niin, että demarit ovat oppineet antamaan Kepulle terapia-apua näissä asioissa. Heinäluomahan kertoi, että hän ymmärsi vasta silloin, kuinka syvälle käyvän tärkeä asia maatalous on kepuille, kun hänet kutsuttiin Kepun eduskuntaryhmään rauhoittelemaan tunteita. Kepu tarvitsee empatiaa näissä asioissa, ettei se ajautuisi hysterian partaalle.

        Jos maataloustuet olisivat kaksinkertaistuneet EU:hun liityttäessä ja tuottajahinnat putosivat 38 % sekä tuotantopanokset 20 %, maatalousyrittäjien tulotason olisi pitänyt tällaisen matematiikan mukaan nousta roimasti. Tätä siis nyt väität?

        Tukiaisilla voidaan alentaa kuluttajahintoja, mutta ennen EU-aikaa meillä oli sellainen rajasuoja, joka vastaavasti antoi mahdollisuuden korottaa kuluttajahintoja melkein kuinka paljon tahansa. Tällainen systeemi lihotti sekä tuottajia että jalostus- ja kauppaporrasta köyhdyttäen veronmaksajia ja kuluttajia, sillä jonkunhan se lysti piti maksaa.

        Maatalousyrittäjät vastustivat luonnollisesti EU:hun liittymistä juuri sen takia, että rajasuoja EU:hun päin piti purkaa ja näin altistaa maajussit ulkomaiselle kilpailulle. Kilpailu on tietysti vihoviimeinen riesa niille, jotka ovat tottuneet monopoliin. Tämä kuluttajahintojen korkeus nähtiin jo Suomen ja Ruotsin kesken, vaikka Ruotsissa maatalous ei ole ollut niin tuettua kuin Suomessa.

        ... viljelijän puolestahan johtui vain yleisestä halusta moittia kepua. Tässä vain oli heidän kannaltaan hassusta asiasta kysymys, kun näytti, ettei kepu pysty pitämään yllä entistä tukiaistasoa. Nythän tuo asia on korjaantunut ainakin ensi vuoden osalta. On myös hyvä havaita, miten tärkeänä demarit viljelijän etua pitivät, vaikka tietävät, että maassa on tuskin yhtään viljelijää, joka olisi demareiden kannattaja, minä en ainakaan tunne tai tiedä yhtään demariviljelijää.

        Maataloustuottajan tuotantopanosten hinta putosi unioniin liityttyä 20 % ja kulutushinnat lähes 40 %. Kuluttajahintojen pudotukseen auttoi se, että tukiaiset kaksinkertaistuivat. Tukiaiset olivat ennen unioniin liittymistä noin 20 % viljelijän tulosta, liittymisen jälkeen ne olivat 40 %. Tuostä asiaa tuntematon saattaisi tehdä heti johtopäätöksen, että kun tukiaiset kasvoivat 20 prosenttiyksikköä niin siitä seurasi 20 % kuluttajahintojen aleneminen. Mutta ei asia niin yksinkertainen ole. Kuluttajahintojen alentaumiseen vaikutti myös rajasuojan eli tullien poistuminen, mutta niiden vaikutus oli enää varsin vähäinen viimeisenä vuosiymmenenä ennen liittymistämme unioniin.

        Lisäksi on huomattava, miten pieni merkitys yllä olevilla luvuilla on kuluttajahintoihin, kun muistetaan, että tuliaiset ja tuotantopanosten hinta kohdistuu elintarvikkeiden raaka-aineisiin, joiden osuus on vain muutaman kymmenen % elintarvikkeiden hinnasta kaupan hyllyllä. Esimerkiksi leipäkilo maksaa kaupassa 4 €, mutta viljelijä saa viljakilosta 20 c eli 5 % leipäkilon hinnasta. Esim. lihassa ja maidossa tuo raak-aineen hinnan osuus on paljon suurempi.

        Kaikkiaan noista luvuista on vaikea päätellä kenen ansiota ruuan hinnan noin suuri laskeminen on ollut, mutta kyllä siinä on varmasti ansionsa kaikilla elintarvikkeiden tuotantoketjuun (viljelyn tuotantopanosten tuottajat, esim lannoiteteollisuus, viljelijät, kuljetukset, elintarviketeollisuus, tukkukauppa, vähittäiskauppa) osallistuneiden tuotannon tehostamistoimista ja ehkäpä myös voittojen pienenmisestä. Se ainakin tiedetään, että viljelijöiden tulot ovat pienentyneet unionin aikana, mutta asiaa on pystytty kompensoimaan tilakoon nopealla kasvamisella ja koneellistamisen ja tietotaidon lisääntymisellä. Kaikki tämä on tapahtunut kuluttajan eduksi vapaiden markkinoiden luomassa kilpailutilanteessa. Viljelijäthän toimivat markkinavoimien luomassa ympäristössä tuon liikevaihdonsa 60 prosentin osalta ja tuottajahinnatkin määräytyvät maailanmarkkinoilla tai ainakin unionin markkinoilla. Tuo tukiaispotti, 40 %, on taas ainakin EU:ssa kaikissa maissa tarkoin komission valvonnassa kaikille samojen sääntöjen mukaan sovellettuna.


      • kysymyksiä
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Eivät demarit ole asian vuoksi parkuneet sen enempää kuin muutkaan. Ehkä siinä kävi niin, että demarit ovat oppineet antamaan Kepulle terapia-apua näissä asioissa. Heinäluomahan kertoi, että hän ymmärsi vasta silloin, kuinka syvälle käyvän tärkeä asia maatalous on kepuille, kun hänet kutsuttiin Kepun eduskuntaryhmään rauhoittelemaan tunteita. Kepu tarvitsee empatiaa näissä asioissa, ettei se ajautuisi hysterian partaalle.

        Jos maataloustuet olisivat kaksinkertaistuneet EU:hun liityttäessä ja tuottajahinnat putosivat 38 % sekä tuotantopanokset 20 %, maatalousyrittäjien tulotason olisi pitänyt tällaisen matematiikan mukaan nousta roimasti. Tätä siis nyt väität?

        Tukiaisilla voidaan alentaa kuluttajahintoja, mutta ennen EU-aikaa meillä oli sellainen rajasuoja, joka vastaavasti antoi mahdollisuuden korottaa kuluttajahintoja melkein kuinka paljon tahansa. Tällainen systeemi lihotti sekä tuottajia että jalostus- ja kauppaporrasta köyhdyttäen veronmaksajia ja kuluttajia, sillä jonkunhan se lysti piti maksaa.

        Maatalousyrittäjät vastustivat luonnollisesti EU:hun liittymistä juuri sen takia, että rajasuoja EU:hun päin piti purkaa ja näin altistaa maajussit ulkomaiselle kilpailulle. Kilpailu on tietysti vihoviimeinen riesa niille, jotka ovat tottuneet monopoliin. Tämä kuluttajahintojen korkeus nähtiin jo Suomen ja Ruotsin kesken, vaikka Ruotsissa maatalous ei ole ollut niin tuettua kuin Suomessa.

        Pari kysymystä jotta saisimme jonkun tolkun sanomaasi

        141 tuki jatkuu 94 miljoonan suuruisena. Onko viljelijöiden saama tuki mielestäsi oikean suuruinen, liian suuri vai liian pieni?

        Onnistuiko vai epäonnistuiko hallitus 141 neuvottelussa jos tulos on se mikä on julkisuudessa esitetty?

        Vastaa selekästi, perustella saa


    • mvv

      kun puhutaan maataloustulosta, siksi lasketaan kaikki maatalouden saamat tulot. Vuoden 1995 jälkeen on jakajat vähentyneet paljon, siten jakajia on paljon vähemmän. Ja kun jakajia on vähemmän, niin yhden saama tulo kasvaa.

      Lukuja en nyt tässä osaa kertoa, mutta löydät kun netissä pyörit.

      Suurin osa kirjoituksesta on taattua mpp:tä , siitä ei sen enempää. Pysy uskossasi.

      • Maataloustulo ei ole vain tulot. Maataloustulo saadaan kuin tuloista vähennetään kulut. Tottakai silloin lisääntyneet tulot tarkoittavat myös kasvavia menoja. Maataloustulon kehitystä koskevat mitaukset perutuvat kirjanpitotilojen tietoihin. Reaaliset tulot on MTT:n mittauksiksi sitten voitu suhteuttaa myös käytettyyn työaikaan. Kun puhutaan koko maatalouden maataloustulosta jakajien määrällä ei ole vaikutusta. Vaikutukset voivat tulla vain sitä kautta, että jollain tilakoolla päästään ehkä parempaan tehokkuuteen kuin jollain toisella.


      • mvv
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Maataloustulo ei ole vain tulot. Maataloustulo saadaan kuin tuloista vähennetään kulut. Tottakai silloin lisääntyneet tulot tarkoittavat myös kasvavia menoja. Maataloustulon kehitystä koskevat mitaukset perutuvat kirjanpitotilojen tietoihin. Reaaliset tulot on MTT:n mittauksiksi sitten voitu suhteuttaa myös käytettyyn työaikaan. Kun puhutaan koko maatalouden maataloustulosta jakajien määrällä ei ole vaikutusta. Vaikutukset voivat tulla vain sitä kautta, että jollain tilakoolla päästään ehkä parempaan tehokkuuteen kuin jollain toisella.

        ..merkitystä. Maataloustulossa on laskettu koko maatalouden saama tulo. Se sitten jaetaan tilojen kesken, mitä vähemmän on jakajia sitä enemmän luonnollisesti yksi tila saa jaettavaa.


    • valaistus

      progandaa harjoittava lainoppinut.

      Sinun kirjoituksesi ei tosiaankaan osoita mitään sellaista että sitä voisi kertoa edes sivystyneen ihmisenkirjoittamaksi. Ymmärrän kyllä että jos on tottunut itse miljoona tuloihin niin voi olla vaikeuksia ymmärtää että joku voi pärjätä pienemmälläkin tulolla.

      Tulopuolesta vainse maininta kuntunut olevan noin pihalla mitä on reaalimaailma sanon vain että tämänpäivän viljelijän kokonaistulo ei ole sama kuin maataloustulo voisi jopa ajatella että monet viljelijät hankkivat tuloja muualta jotta suomalainen elintarvike että panosteollisuus voi pitää väkeä töissä. Vain oman navan tuijottajat voivat todeta avoimin silmin tuon mitä tuohon ylle olet kirjoittanut.

      "Mielipidemittausten mukaan noin kolmannes suomalista vastustaa 141-tuen maksamista."
      ennemmistön mielipiteellä ei siis ole mitään merkitystä, vähemmistönkö pitäisi päättää asiat eikä enemmistö?
      Suoraan sanoen sinulla on outo käsitys demokratiasta :)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä sanoisit

      juuri nyt kaivatullesi jos uskaltaisit/kehtaisit?
      Ikävä
      179
      1756
    2. Mitä hyvää

      Mitä hyvää hän on tuonut elämääsi?
      Ikävä
      108
      987
    3. Mikä teidän jutussa on ongelmana?

      Missä meni pieleen?
      Ikävä
      94
      874
    4. Koillis motor

      Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa
      Suomussalmi
      19
      693
    5. 52
      664
    6. ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla

      Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann
      Haapavesi
      41
      567
    7. Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?

      Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m
      Suhteet
      164
      523
    8. Tehdäänkö tänään toiveista totta?

      Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..
      Ikävä
      45
      518
    9. Kauhavan häiriköijistä

      Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä
      Kauhava
      24
      485
    10. Rydman sivuutti mutupohjalta asiantuntija-arviot tutkimusrahoitusta myönnettäessä

      Onko Rydman sopiva tai kykenevä toimimaan ministerinä? Ei ole. Ministerit ovat joutuneet puhuteltaviksi vähemmästäkin;
      Maailman menoa
      193
      466
    Aihe