kopeloitte ja tutkitte sieltä ja täältä ja kas,nyt nappaa?
Miten löydätte
ne patit
101366
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllähän minä sen aina tiesin, että kaikkien naisten tulisi tutkia rintansa säännööllisesti, mutta eipähän sitä tullut tehtyä. Kyhmy löytyi kerran pesulla, suihkussa käydessä. Ja kun se kerran oli löytynyt niin taas seuraavan kerran pesulla käydessä asia tuli mieleen ja esiin. Vähän aikaa sitä seurailin ja sitten menin lääkäriin, kun ei se kerran mihinkään häipynyt kuukautiskierrosta huolimatta. Lääkäri laittoi lähetteen lisätutkimuksiin ja tutkimuksissa selvisi, että syöpäähän se.
Siitähän sitten seurasi leikkaus, ja taas lisätutkimuksia, sytostaatit, sädehoidot ja hormoonihoito eli kaikki mahdolliset 'temput'. Näinhän kaikille ei tehdä, mutta hoidot määritellään niiden lisätutkimuksien perusteella, joissa selvitetään minkä tyyppinen syöpä on kysymyksessä, onko se ärhäkkää sorttia vai vähän rauhallisemmin etenevä. Kokemukseni ja kuulemani mukaan hoidot ovat aina yksilöllisiä ja räätälöidään tutkimustulosten perusteella.
Aikaa tästä kaikesta on jo yli viisi vuotta, joten voisin (ehkä) sanoa että olen 'voiton puolella'. Aina on kuitenkin olemassa se vaara, että homma uusiutuu, mutta ajattelen niin, että yhtä hyvin minulle voi tulla joku muu sairaus tai voin joutua vaikka liikenneonnettomuuteen (koskaan ei tiedä). Elämä kuitenkin jatkuu niinkuin ennenkin (vaikka aluksi pelkäsinkin kuolevani) ja olen tyytyväinen, että olen saanut elämälleni nk. jatkoajan. Onneksi havaitsin sen kyhmyn silloin kun havaitsin sen. Se oli minun kokemukseni.
Takaisin siihen kyhmyjen tai pattien havaitsemiseen. Nyt jälkeenpäin olen kyllä tuonut esiin esim. omille tyttölapsilleni, ystäville, jne., sen, että rintojen tutkiminen niin, että tuntee omat rintansa on hyödyllistä. Tutkiminen tulisi tehdä siellä suihkussa peseytymisen yhteydessä tai missä tahansa muualla, niin että itse tuntee oman kehonsa ja huomaa sitten sen, jos jotakin muutoksia ilmaantuu.
Tästä asiasta on muistini mukaan ollut täällä ennenkin juttua, en nyt muista kuinka kauan sitten. Mieleeni jäi vaan jonkun 'syöpäläisen' ehdotus: Voisihan sitä opettaa miehensä tekemään tutkimuksen puolestaan. Tuskin parisuhteessa oleva mies olisi kovinkaan paljon pahoillaan siitä, että hän on virallisesti saanut tällaisen tutkimustehtävän. Enpä tiedä, sinkkumummona on paha mennä sanomaan, mutta ajatuksena se miellytti minua.
hoito syövissä kai on yleistä. Itselläni oli gynegologinen syöpä ja saatiin pois ei mitään muuta hoitoa, kuin leikkaus.
Tuttavalla oli rintasyöpä ja häneltä poistettiin rinta kasvain oli pieni eikä ollut levinnyt niin ei muuta hoitoa.
mutta mieskaveri löysi sen pikkupatin. Hänellä oli tapana 'tervehtiä' kumpaakin rintaa erikseen ja tutkia ne tarkoin. "Mikä tämä on?", hän karjaisi niin, että oikein säikähdin - mitä nyt olin taas tehnyt väärin. Hän vei sormeni patille, joka oli kuin riisinjyvä ihon alla, rinnan alalaidassa. En ajatellut siitä sen kummempaa, kun se oli niin pienikin, mutta hän soitti joka päivä, ja alkoi uhata tulevansa ja kantavansa minut lääkäriin, jos en itse mene. Niinpä sitten menin. Ja syöpähän se oli. Vaikka se oli invasiivista laatua, se ei ollut vielä levittäytynyt (vaikka eihän siitä ihan varma voi olla - yksittäisiä soluja voi ajelehtia jossain), ja ennusteeni on hyvä. Sytostaatteja ei tarvita, sädehoito vain varmuuden vuoksi. Ja hormonihoito. Siitä juuri luin tänään, että se voi aiheuttaa kohtusyöpää. Pitää puhua lääkärin kanssa.
Jos olisin ottanut tavakseni tutkia rintani itse säännöllisesti, olisin ehkä huomannut sen itse. Tai sitten en. Rintani ovat pienet ja niissä on kaikenlaisia paukamia, kylkiluita ja maitorauhasia, enkä koskaan oikein tiennyt, miltä se syöpäkyhmy tuntuu. Vasta sairastuttuani otin selvää asioista, ja opin, että rintasyöpä useimmiten alkaa maitotiehyen sisällä, ja sieltä sitten tunkeutuu ulos, jos on tunkeutuakseen, ja lähtee kohti imusomukkeita, seikkailemaan.
etusormella ettiskelen kainaloista mm. ja nyt kyllä tärppäsi, et ehkä tai siis uskon että rintasyöpää tai imusolmuke tai sit jokin muu tauti. En vaan vieklä ole lekurissa käynyt, kun on taas pasat housuissa ton patin takia
lääkäriin kunhan on päästy viikonlopusta yli ja arki koittaa.
uskaltaako sitä taas mennä, kun aina on jotain tautia jossain päin kroppaa!!!
niin sinähän olet tottunut lääkärissä kävijä. Ei kai siinä mitään pelottavaa.
en käy lääkärissä, kuin tosi harvoin. selkä välillä jumissa, tai tosi kova flunssa etpitää hekee saikkua. Niin että en kovin mielelläni mene. olen itsetutkiskelija, ja teen pitkälti itselleni diagnoosit!!
nämä sairauspalstat ovat kamalan "vaarallisia". Ihmiset (minäkin) lukevat niitä ja kenties googlettavat jonkun taudin nimen ja kas: itseltä löytyy patti tai jokin muu oire.
Ja sitten julkkikset kertoilevat auliisti, kuinka "löytyi vahingossa patti" ja se olikin syöpä. HYVÄHÄN SE ON, että hoitoa saa ajoissa. Mutta herkkä ihmismieli joutuu kyllä koetukselle, kun lukee näitä palstoja...
Muuten, osui juuri sormi leuan alla vähän turvonneeseen rauhaseen = pattiin...
..kuitenkin, että herkän ihmismielen saama kolhu on pientä siihen verrattuna, että hakeutuu hoitoon liian myöhään. Esim. rintasyöpä on äärimmäisen hyväennusteinen siinä vaiheessa, kun kyseessä on pelkkä patti. Sen sijaan mitä enemmän muutoksia kainalosta löydetään, sitä huonompi ennusteiseksi sairaus muuttuu.