Täällä on käyty keskustelua Sorokan valtauksen mahdollisuudesta. Itse otin selvää noista suunnitelmista n. 10 vuotta sitten, ja olen sitä mieltä, että hyvä kun suomalaiset eivät ryhtyneet moiseen hankkeeseen. Sinänsä Airon kanta oli perusteltu. Eli sodassa pitäisi sotia kaikin voimin ja keinoin niin, että sota päättyisi voittoon.
Oletetaan, että hyökkäys Sorokkaan olisi aloitettu lokakuussa 1941. 14.D olisi edennyt sinne Rukajärveltä käsin ja muut joukot olisivat tukeneet hyökköystä Maaselän suunnasta. Muurmannin radalle olisi ollut mahdollista edetä hyvinkin nopeasti, mutta mitä sen jälkeen olisi tapahtunut?
Mahdollisesti 14.D ja saksalainen 163.D olisivat kaivautuneet puolustusasemiin Sorokan ympärille. Reservijoukkojakin olisi tarvittu reilunlaisesti, koska NL olisi ryhtynyt viimeistään joulukuussa takaisinvaltausyritykseen 1941 useamman divisioonan voimin.
Sorokan valtaus 1941
29
2039
Vastaukset
- realisti#1
"Oletetaan, että hyökkäys Sorokkaan olisi aloitettu lokakuussa 1941."
Airo teki suunnitelmansa helmikuussa -42 ja Ryti hylkäsi sen maaliskuun lopulla. Vai oliko tarkoituksesi esittää joku täysin vaihtoehtoinen skenario?- Himmler
--- helmikuussa myös Himmler ja Siilasvuo
tekivät suunnitelmia Sorokan - Kantalahden
väliselle rataosuudelle.
...mutta Hitler vahvisti sen vasta heinäkuussa,
eikä se lopulta sitten onnistunutkaan... - MitenSeMeni
Ryti ei hylännyt sitä vaan Mannerheim!
Airon mielestä USAn liittyminen sotaan olisi tarkoittanut vain yhtä sopijapuolta lisää rauhansopimukseen. Olihan niitä siellä jo muutenkin riittävästi...
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020
Rauhansopimus Suomen kanssa.
"Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Australia, Valko-Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta, Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan Unioni, valtioina, jotka ovat sodassa Suomen kanssa ja jotka huomattavin sotavoimin aktiivisesti osallistuivat sotaan eurooppalaisia vihollisvaltoja vastaan, ja joista jäljempänä käytetään nimitystä "Liittoutuneet ja Liittyneet Vallat", toiselta puolen,
ja Suomi toiselta puolen"
Tuolla on aiheesta lisää:
Kuosa Tauno: A. F. Airo. Legenda jo eläessään. Päämajoitusmestari kenraaliluutnantti A. F. Airo operaatioiden johtajana 1939-1945. , Wsoy, 1979, 282 s.
- noin !!!
****Muurmannin radalle olisi ollut mahdollista edetä hyvinkin nopeasti*****
Tuskinpa !!! Olen minäkin siihen teemaan perehtynyt ja nimenomaan ei olisi päästy nopeasti eikä olisi päästy ollenkaan.
Rukajärveltä ei Sorokkaan ollut kovinkaan kummoisia tieyhteyksiä ja maasto oli puolustusta suosivaa. Lisäksi Sorokka oli niin tärkeä N-liitolle, että se olisi keskittänyt sinne vaikka 10 divisioonaa puolustukseen.
Olisimme takoneet päätä seinään ja tappiot olisivat olleet hirmuiset. Lisäksi N-liitto olisi voinut huoltaa joukkojaan rautatietä pitkin paljon tehokkaammin kuin suomalaiset huonoa tietä pitkin Lieksasta asti, satoja kilometrejä.
Se hyökkäys olisi kuivunut kokoon maksettuaan ensin monen tuhannen suomalaisen sotilaan hengen ja terveyden.- Soromnoo
>Lisäksi Sorokka oli niin tärkeä N-liitolle, että se olisi keskittänyt sinne vaikka 10 divisioonaa puolustukseen<
Mistä neukut olisi tuossa vaiheessa ottaneet tuollaisen joukon?
- olisimme päässeet
helposti päämäärään, siis katkaisemaan tuon Sorokan radan ja pitämään sen hallussa, niin silloin puna-armeijan olisi ollut pakko hyökätä. Kuten joku tuossa sanoi, maasto soveltui hyvin puolustukselle. Lisäksi koko alue oli täynnä saksalaisia, jotka olisivat voineet ottaa alueen haltuunsa ja pitää se itsellään.
Kiestingin motti on hyvä esimerkki. Vaikka huoltoa ei käytännössä edes ollut ja kaikesta oli huutava pula, niin silti pystyimme pitämään asemat loppuun asti. Puna-armeijalla oli tuolloin voimat jännitetty äärimmilleen ja meiltä se oli typerää jättää tuo etu käyttämättä. Mikä oli kaatuneiden puna-armeijalaisten määrä Kiestingissä? Takuulla enemmän kuin meillä. Mutta tämä oli siis esimerkkinä maaston eduista puolustukselle, eikä mikään Kiestingin motin puolustuspuhe. Koko motti oli siis katastrofi ja suomalaisten olisi pitänyt vetäytyä sieltä jo heti alkuunsa pois.
Alussa sinne Sorokaan oli mahdollisuus päästä. Silloin sitä olisi ehdottomasti pitänyt kokeilla. Siinähän puna-armeija olisi käpristellyt etelän rintamilla ilman huoltoa kun rata oli poikki. Parhaassa tapauksessa olisimme voittaneet koko sodan pelkästään tuolla radan katkaisulla. Ja jos voittona on sodan päättyminen niin se oli sulaa hulluutta olla käyttämättä tuota mahdollisuutta.
Ja sitä paitsi tuolloin noilla leveysasteilla ei vielää paljon venäläisiä ollut. Joten luultavasti sinne sorokaan olisi ollut helppo mennä.- kolmella AK:lla
..niin miten sinne Sorokaan olisivat suomalaiset
päässeet yhdellä tai kahdellakaan divisioonalla?
Älkää höpsikö! - samaa mieltä
kolmella AK:lla kirjoitti:
..niin miten sinne Sorokaan olisivat suomalaiset
päässeet yhdellä tai kahdellakaan divisioonalla?
Älkää höpsikö!Täällä taas taitaa olla niiden samojen nojatuolikenraalien kokoontumisajot, jotka taannoin väittivät että USA olisi kyennyt lyömään Neuvostoliiton sodan jälkeen hyökkäämällä Siperian kautta Uralille ja kaiken lisäksi vielä talvella!
- Niksman
kolmella AK:lla kirjoitti:
..niin miten sinne Sorokaan olisivat suomalaiset
päässeet yhdellä tai kahdellakaan divisioonalla?
Älkää höpsikö!"Jos ei sinne pääsyyt saksalaiset"
Lue Halstin kirjoista kuvaus saksalaisten sotimisesta, niin tiedät miksi!
Sakemannien huoltoa: purilailla kuskattiin termosastioissa aamukahvit linjoille 30 km päähän! Tähän tarvittiin hevosia kymmenittäin.
Halsti sanoi että viekää kahvinpöönät yhdellä hevosella ja jätkät keittelee römpsissä kaffit itse. Ei käy kun ohjesääntö kieltää pilaamasta saksalaispakin maaleja käyttämällä sitä keittoastiana nuotiossa... sellaiset oli niksmannien meiningit.
Toinen kohta oli sen kivennäisveden kuskaaminen kuorma-autoilla kovassa pakkasessa. Muona-annokseen kun kuului kivennäisvettä. No kuoma-autokaravaani ajoi jäätyneitä ja särkyneitä pulloja. Ne tosinkipattiin lopussaan metsään Halsin ottaessa autot poissa...
Suomalaiset olisi päässeet mutta saksalaiset ei.
Kiestingin motti syntyi, koska suomalaishyökkäyksen annettiin tarkoituksella ehtyä jättämällä tappiot korvaamatta ja lisäjoukkoja ei annettu. Tämä oli seurausta amerikan sodanjulistamispelosta. Tietenkin hyökkäys pysähtyi kun sivustat venyi kymmeniksi kilometreiksi ja sakemannit ei pysyneet tahdissa mukana. - Siperiaan olisi pitänyt mennä?
samaa mieltä kirjoitti:
Täällä taas taitaa olla niiden samojen nojatuolikenraalien kokoontumisajot, jotka taannoin väittivät että USA olisi kyennyt lyömään Neuvostoliiton sodan jälkeen hyökkäämällä Siperian kautta Uralille ja kaiken lisäksi vielä talvella!
USA olisi pystynyt lyömään Neuvostoliiton heti sodan jälkeen ihan Euroopassakin. Tätä mieltä oli legendaarinen ja arvostettu panssarikenraali Pattonkin. Vai katsotko, että hänkin oli nojatuolikenraali?
- samaa mieltä.
Niksman kirjoitti:
"Jos ei sinne pääsyyt saksalaiset"
Lue Halstin kirjoista kuvaus saksalaisten sotimisesta, niin tiedät miksi!
Sakemannien huoltoa: purilailla kuskattiin termosastioissa aamukahvit linjoille 30 km päähän! Tähän tarvittiin hevosia kymmenittäin.
Halsti sanoi että viekää kahvinpöönät yhdellä hevosella ja jätkät keittelee römpsissä kaffit itse. Ei käy kun ohjesääntö kieltää pilaamasta saksalaispakin maaleja käyttämällä sitä keittoastiana nuotiossa... sellaiset oli niksmannien meiningit.
Toinen kohta oli sen kivennäisveden kuskaaminen kuorma-autoilla kovassa pakkasessa. Muona-annokseen kun kuului kivennäisvettä. No kuoma-autokaravaani ajoi jäätyneitä ja särkyneitä pulloja. Ne tosinkipattiin lopussaan metsään Halsin ottaessa autot poissa...
Suomalaiset olisi päässeet mutta saksalaiset ei.
Kiestingin motti syntyi, koska suomalaishyökkäyksen annettiin tarkoituksella ehtyä jättämällä tappiot korvaamatta ja lisäjoukkoja ei annettu. Tämä oli seurausta amerikan sodanjulistamispelosta. Tietenkin hyökkäys pysähtyi kun sivustat venyi kymmeniksi kilometreiksi ja sakemannit ei pysyneet tahdissa mukana.Saksalaiset olivat uskomattoman kokemattomia kun tänne pohjan perukoille tulivat. Niillä ei ollut edes sahoja tai kirveitä mukana vaikka olivat matkalla umpimetsään..
Se ei kuitenkaan tehnyt saksalaisista sotilaista yhtään sen huonompia taistelijoina kuin suomalaisetkaan olivat. Totta kai kun edellytykset olivat pilattu typeryydellä niin tuloskin jäi huonoksi.
Puolustussodassa sakut olisivat takuulla vetäneet vertoja -jos nyt ei ihan suomalaisille niin ainakin venäläisille. Milloinka venäläiset ylipäätään hyökkäsivät noilla asteilla? Ja milloinka siinä onnistuivat? Siis hyökkäyksiä kyllä tapahtui mutta ei ilmeisesti yhtään voitokasta sellaista. Totta kai oli yksittäisiä tapauksia, joissa suomalaiset ryhmät olivat yksinkertaisesti tietyissä poikkeustapauksissa niin alimääräisiä venäläisiin nähden, että oli pakko vetäytyä. Mutta nämäkin tilanteet olivat sitten seurausta liian pitkälle edenneestä hyökkäyksestä, jolloin miehet ja kalusto oli jo väsähtänyttä ja luultavasti muu rintama oli jäänyt jälkeen.
Veikkaan, että mikäli saksalaiset olisivat olleet pelkästään puolustusasemissa -joka olisi siis ollut todellisuutta sorokassa- niin linjat olisivat pitäneet.
Ja lisäksi myös saksalaiset oppivat tätä sodankäyntiä. Ehkä he kerran toivat vesiä pakkasella hevoskyydillä mutta tuskinpa enää toista kertaa. Että näin sitä oppimista tapahtuu. Tekivät suomalaisetkin ihan yhtälailla virheitä kautta linjan, joten mitäpä jos sallisimme ne virheet sitten muillekin. Toki jos sakut olivat niin paskoja, niin olisimmehan voineet pitää Pohjois-Suomen puolustuksen itsellämme. Miltäs kuulostaa?
Totta
Suomalaiset olisivat päässeet ja sakut olisivat seuranneet perässä suomipojan poraamasta reiästä. He olisivat ottaneet alueen haltuunsa ja pitäneet sen itsellään. - Lachsfang
Niksman kirjoitti:
"Jos ei sinne pääsyyt saksalaiset"
Lue Halstin kirjoista kuvaus saksalaisten sotimisesta, niin tiedät miksi!
Sakemannien huoltoa: purilailla kuskattiin termosastioissa aamukahvit linjoille 30 km päähän! Tähän tarvittiin hevosia kymmenittäin.
Halsti sanoi että viekää kahvinpöönät yhdellä hevosella ja jätkät keittelee römpsissä kaffit itse. Ei käy kun ohjesääntö kieltää pilaamasta saksalaispakin maaleja käyttämällä sitä keittoastiana nuotiossa... sellaiset oli niksmannien meiningit.
Toinen kohta oli sen kivennäisveden kuskaaminen kuorma-autoilla kovassa pakkasessa. Muona-annokseen kun kuului kivennäisvettä. No kuoma-autokaravaani ajoi jäätyneitä ja särkyneitä pulloja. Ne tosinkipattiin lopussaan metsään Halsin ottaessa autot poissa...
Suomalaiset olisi päässeet mutta saksalaiset ei.
Kiestingin motti syntyi, koska suomalaishyökkäyksen annettiin tarkoituksella ehtyä jättämällä tappiot korvaamatta ja lisäjoukkoja ei annettu. Tämä oli seurausta amerikan sodanjulistamispelosta. Tietenkin hyökkäys pysähtyi kun sivustat venyi kymmeniksi kilometreiksi ja sakemannit ei pysyneet tahdissa mukana.Seuraavana vuonna 1942 noiden katastrofien jälkeen aloitettiin Päämajan ja OKW:n kesken laajamittainen uuden hyökkäysoperaation valmistelu Murmanskiin ja Murmanskin radalle, Unternehmen Lachsfang.
Tutustupa ensin vaikkapa päällisin puolin tähän operaatioon ja sen suunnitteluun, lukuisiin matkoihin Mikkelin ja Berliinin välillä, koulutukseen Säkylässä, Tuusulassa, Parolassa(opetettiin herraskansa mm. paskantaamaan riulta ja pyyhkimään tuoheen); nimityksiin ja Hitlerin yleisohjeeseen nro. 44, niin alat hiukkasen ymmärtämään mistä asiassa oli kysymys.
Murmanskin radan valtaaminen ei saksalaisille ollut edes se kaikista tärkein; Kiirunan malmi ja Petsamon nikkelikin olivat tärkeämpiä.
Ja koko 'Unternehmen' vaati aivan toisenlaisia joukkoja kuin sitä oli vuonna 1941 epätoivoisesti yritetty; se vaati Leningradin puolustuksen murtamista ja sieltä vapautuvaa saksalaista vuoristodivisioonaa sekä 5-8 suomalaista divisioonaa. - suunnitelmasi
Lachsfang kirjoitti:
Seuraavana vuonna 1942 noiden katastrofien jälkeen aloitettiin Päämajan ja OKW:n kesken laajamittainen uuden hyökkäysoperaation valmistelu Murmanskiin ja Murmanskin radalle, Unternehmen Lachsfang.
Tutustupa ensin vaikkapa päällisin puolin tähän operaatioon ja sen suunnitteluun, lukuisiin matkoihin Mikkelin ja Berliinin välillä, koulutukseen Säkylässä, Tuusulassa, Parolassa(opetettiin herraskansa mm. paskantaamaan riulta ja pyyhkimään tuoheen); nimityksiin ja Hitlerin yleisohjeeseen nro. 44, niin alat hiukkasen ymmärtämään mistä asiassa oli kysymys.
Murmanskin radan valtaaminen ei saksalaisille ollut edes se kaikista tärkein; Kiirunan malmi ja Petsamon nikkelikin olivat tärkeämpiä.
Ja koko 'Unternehmen' vaati aivan toisenlaisia joukkoja kuin sitä oli vuonna 1941 epätoivoisesti yritetty; se vaati Leningradin puolustuksen murtamista ja sieltä vapautuvaa saksalaista vuoristodivisioonaa sekä 5-8 suomalaista divisioonaa.Jos kerran Airo sanoi että yhden iltapäivän aikana suunnitelma tehtiin Rukajärvellä Raappanan ja Laguksen kanssa. 14.D ja yksi prikaati sekä panssariprikaati siihen olisi kuulemma tarvittu...
Panssaridivisioonaahan ei tuolloin vielä ollutkaan. - Lachsfang
suunnitelmasi kirjoitti:
Jos kerran Airo sanoi että yhden iltapäivän aikana suunnitelma tehtiin Rukajärvellä Raappanan ja Laguksen kanssa. 14.D ja yksi prikaati sekä panssariprikaati siihen olisi kuulemma tarvittu...
Panssaridivisioonaahan ei tuolloin vielä ollutkaan."Jos kerran Airo sanoi että yhden iltapäivän aikana
suunnitelma tehtiin Rukajärvellä Raappanan ja Laguksen
kanssa...."
- Mutta meidänpä äiti sanoi, että OKH:n Halder yhden
puolen vuoden aikana teki suunnitelman Berliinissä OKW:n
Jodlin ja panssariarmeijan komentajan von Mansteinin
kanssa.
"Panssaridivisioonaahan ei tuolloin vielä ollutkaan."
- Panssariarmeijoita oli tuolloin sekä Guderianilla että
von Mansteinilla! - ihmettelen kovasti
Siperiaan olisi pitänyt mennä? kirjoitti:
USA olisi pystynyt lyömään Neuvostoliiton heti sodan jälkeen ihan Euroopassakin. Tätä mieltä oli legendaarinen ja arvostettu panssarikenraali Pattonkin. Vai katsotko, että hänkin oli nojatuolikenraali?
Mutta niin vaan nojatuolikenraali(t) tällä palstalla oli sitä mieltä, että hyökkäys talvisen Siperian läpi panssarikiiloilla olisi ollut se ratkaiseva isku Neuvostoliiton kannalta.
Älä multa kysy miksi, sen verran järjetön koko ajatus oli. - Halotaan hiuksia vaan
Lachsfang kirjoitti:
"Jos kerran Airo sanoi että yhden iltapäivän aikana
suunnitelma tehtiin Rukajärvellä Raappanan ja Laguksen
kanssa...."
- Mutta meidänpä äiti sanoi, että OKH:n Halder yhden
puolen vuoden aikana teki suunnitelman Berliinissä OKW:n
Jodlin ja panssariarmeijan komentajan von Mansteinin
kanssa.
"Panssaridivisioonaahan ei tuolloin vielä ollutkaan."
- Panssariarmeijoita oli tuolloin sekä Guderianilla että
von Mansteinilla!Panssaridivisioonaahan ei tuolloin vielä ollutkaan, siis Suomella.
Ihan sama mitä se sakumannit suunnitteli.
Sakamannien tapa sotia oli kummallinen. Yhtä etulinjan miestä kohden oli 2-3 ukko töpinässä.
Siis takaportaassa eli lähinnä huollossa.
Jos Suomessa oli parhaimmillaan jopa väitetyt 200 000 sakumannia, niin eipä sinne rintamalle montaakaan divisioonaa riittänyt... ei riittänyt Sorokkaan eikä Muurmanskiinkaan. Jo Kiestingissä saatiin näytteitä heidän kyvyistään. Halsti kuvaa kirjoissaan kuinka kapea yhden saksalaisen divisioonan puolustuskaistan täytyi olla suomalaisiin verrattuna, jotta se oli pitävä. Olikohan se jotain noin 5 km luokkaa kun suomalaisilla se oli samalla seudulla 2 tai 3 kertaa leveämpi. Leveimmillään se oli jopa 30 km siellä Syvärillä... - Halotaan vaan vaikka halkoja
Halotaan hiuksia vaan kirjoitti:
Panssaridivisioonaahan ei tuolloin vielä ollutkaan, siis Suomella.
Ihan sama mitä se sakumannit suunnitteli.
Sakamannien tapa sotia oli kummallinen. Yhtä etulinjan miestä kohden oli 2-3 ukko töpinässä.
Siis takaportaassa eli lähinnä huollossa.
Jos Suomessa oli parhaimmillaan jopa väitetyt 200 000 sakumannia, niin eipä sinne rintamalle montaakaan divisioonaa riittänyt... ei riittänyt Sorokkaan eikä Muurmanskiinkaan. Jo Kiestingissä saatiin näytteitä heidän kyvyistään. Halsti kuvaa kirjoissaan kuinka kapea yhden saksalaisen divisioonan puolustuskaistan täytyi olla suomalaisiin verrattuna, jotta se oli pitävä. Olikohan se jotain noin 5 km luokkaa kun suomalaisilla se oli samalla seudulla 2 tai 3 kertaa leveämpi. Leveimmillään se oli jopa 30 km siellä Syvärillä..."Panssaridivisioonaahan ei tuolloin vielä
ollutkaan, siis Suomella."
...eikä oikeastaan koskaan koska sekin mikä
sitten oli ei sillä montaakaan taistelukykyistä
panssarivaunua tainnut olla. - realisti#1
Halotaan vaan vaikka halkoja kirjoitti:
"Panssaridivisioonaahan ei tuolloin vielä
ollutkaan, siis Suomella."
...eikä oikeastaan koskaan koska sekin mikä
sitten oli ei sillä montaakaan taistelukykyistä
panssarivaunua tainnut olla.Ja nyt sitten voidaan käydä filosoofinen keskustelu siitä, onko rynnäkkötykki panssarivaunu vai ei...
Mutta asiaan: Miten tuo Hitlerin ohje nro 44 käsiteltiin Suomen Päämajassa ja tehtiinkö siihen liittyen Päämajassa suunnitelmia? Ohjeessahan mainitaan, että yhteistyö suomalaisten kanssa olisi varmistettava. - 'Spede'
realisti#1 kirjoitti:
Ja nyt sitten voidaan käydä filosoofinen keskustelu siitä, onko rynnäkkötykki panssarivaunu vai ei...
Mutta asiaan: Miten tuo Hitlerin ohje nro 44 käsiteltiin Suomen Päämajassa ja tehtiinkö siihen liittyen Päämajassa suunnitelmia? Ohjeessahan mainitaan, että yhteistyö suomalaisten kanssa olisi varmistettava.- Joko ymmärrät sen tasauspyörästön toiminnan?
Palataan sitten tarkemmin vaikkapa pyssylöihin
tai noihin sotajuttuihin. - OPETTI
samaa mieltä. kirjoitti:
Saksalaiset olivat uskomattoman kokemattomia kun tänne pohjan perukoille tulivat. Niillä ei ollut edes sahoja tai kirveitä mukana vaikka olivat matkalla umpimetsään..
Se ei kuitenkaan tehnyt saksalaisista sotilaista yhtään sen huonompia taistelijoina kuin suomalaisetkaan olivat. Totta kai kun edellytykset olivat pilattu typeryydellä niin tuloskin jäi huonoksi.
Puolustussodassa sakut olisivat takuulla vetäneet vertoja -jos nyt ei ihan suomalaisille niin ainakin venäläisille. Milloinka venäläiset ylipäätään hyökkäsivät noilla asteilla? Ja milloinka siinä onnistuivat? Siis hyökkäyksiä kyllä tapahtui mutta ei ilmeisesti yhtään voitokasta sellaista. Totta kai oli yksittäisiä tapauksia, joissa suomalaiset ryhmät olivat yksinkertaisesti tietyissä poikkeustapauksissa niin alimääräisiä venäläisiin nähden, että oli pakko vetäytyä. Mutta nämäkin tilanteet olivat sitten seurausta liian pitkälle edenneestä hyökkäyksestä, jolloin miehet ja kalusto oli jo väsähtänyttä ja luultavasti muu rintama oli jäänyt jälkeen.
Veikkaan, että mikäli saksalaiset olisivat olleet pelkästään puolustusasemissa -joka olisi siis ollut todellisuutta sorokassa- niin linjat olisivat pitäneet.
Ja lisäksi myös saksalaiset oppivat tätä sodankäyntiä. Ehkä he kerran toivat vesiä pakkasella hevoskyydillä mutta tuskinpa enää toista kertaa. Että näin sitä oppimista tapahtuu. Tekivät suomalaisetkin ihan yhtälailla virheitä kautta linjan, joten mitäpä jos sallisimme ne virheet sitten muillekin. Toki jos sakut olivat niin paskoja, niin olisimmehan voineet pitää Pohjois-Suomen puolustuksen itsellämme. Miltäs kuulostaa?
Totta
Suomalaiset olisivat päässeet ja sakut olisivat seuranneet perässä suomipojan poraamasta reiästä. He olisivat ottaneet alueen haltuunsa ja pitäneet sen itsellään.BERLIINILÄISPOIKAA AMPUMAAN KIESTINGISSÄ JA HEITTI ENSIMMÄISEKSI TÄMÄN MAUSERIN MÄTTÄÄLLE, SANOEN ETTEI TUOLLA SAA RUPIAKAAN RYSSÄN PERSEELLE.
- ohjesääntö
samaa mieltä. kirjoitti:
Saksalaiset olivat uskomattoman kokemattomia kun tänne pohjan perukoille tulivat. Niillä ei ollut edes sahoja tai kirveitä mukana vaikka olivat matkalla umpimetsään..
Se ei kuitenkaan tehnyt saksalaisista sotilaista yhtään sen huonompia taistelijoina kuin suomalaisetkaan olivat. Totta kai kun edellytykset olivat pilattu typeryydellä niin tuloskin jäi huonoksi.
Puolustussodassa sakut olisivat takuulla vetäneet vertoja -jos nyt ei ihan suomalaisille niin ainakin venäläisille. Milloinka venäläiset ylipäätään hyökkäsivät noilla asteilla? Ja milloinka siinä onnistuivat? Siis hyökkäyksiä kyllä tapahtui mutta ei ilmeisesti yhtään voitokasta sellaista. Totta kai oli yksittäisiä tapauksia, joissa suomalaiset ryhmät olivat yksinkertaisesti tietyissä poikkeustapauksissa niin alimääräisiä venäläisiin nähden, että oli pakko vetäytyä. Mutta nämäkin tilanteet olivat sitten seurausta liian pitkälle edenneestä hyökkäyksestä, jolloin miehet ja kalusto oli jo väsähtänyttä ja luultavasti muu rintama oli jäänyt jälkeen.
Veikkaan, että mikäli saksalaiset olisivat olleet pelkästään puolustusasemissa -joka olisi siis ollut todellisuutta sorokassa- niin linjat olisivat pitäneet.
Ja lisäksi myös saksalaiset oppivat tätä sodankäyntiä. Ehkä he kerran toivat vesiä pakkasella hevoskyydillä mutta tuskinpa enää toista kertaa. Että näin sitä oppimista tapahtuu. Tekivät suomalaisetkin ihan yhtälailla virheitä kautta linjan, joten mitäpä jos sallisimme ne virheet sitten muillekin. Toki jos sakut olivat niin paskoja, niin olisimmehan voineet pitää Pohjois-Suomen puolustuksen itsellämme. Miltäs kuulostaa?
Totta
Suomalaiset olisivat päässeet ja sakut olisivat seuranneet perässä suomipojan poraamasta reiästä. He olisivat ottaneet alueen haltuunsa ja pitäneet sen itsellään.määräsi tuoreen leivän joka päivä sotilailleen. Urhoollinen oli leipuri joka Uhtuansuunnalla leipoi niskatkyyryssä kenttäuunillaan luotien vonkuessa ympärillä. Silloin Suomalaisetkin saivat tutustua nykyisin niin tuttuhin ja terveellisiin "rehukeittoihin". Tuolta ajata perityy myös EU-direktiivit lisättynä Neuvostoliiton perustuslailla.
- Nikskonjak
ohjesääntö kirjoitti:
määräsi tuoreen leivän joka päivä sotilailleen. Urhoollinen oli leipuri joka Uhtuansuunnalla leipoi niskatkyyryssä kenttäuunillaan luotien vonkuessa ympärillä. Silloin Suomalaisetkin saivat tutustua nykyisin niin tuttuhin ja terveellisiin "rehukeittoihin". Tuolta ajata perityy myös EU-direktiivit lisättynä Neuvostoliiton perustuslailla.
>>Urhoollinen oli leipuri joka Uhtuansuunnalla leipoi niskatkyyryssä kenttäuunillaan luotien vonkuessa ympärillä.
- Soromnoo
Mannerheim taisi olla se Suomen tulppa Sorokkaan ja sitä kautta esti saksalaisten suunnitteleman Muurmanskin ja kenties koko Kuolan niemimaan valtauksen.
Luin taannoin Tauno Kuosan kirjan Airosta ja siinä hän kertoo, Airoa useasti haastateltuaan, tuon Sorokan valtaussuunnitelman. Ryti olisi sen hyväksynyt, jos se kerran sotatoimien vuoksi on tarpeellista.
Mannerheim sanoi, Rytin lähettämää kirjettä Airolle näytettyään, Rytin ottaneen siihen kielteisen kannan eikä Sorokkaan siiis hyökätty. Aihetta käsitellään useamman sivun verran ko. kirjassa.
Kuosa Tauno: A. F. Airo. Legenda jo eläessään. Päämajoitusmestari kenraaliluutnantti A. F. Airo operaatioiden johtajana 1939-1945. , Wsoy, 1979, 282 s.- Soromnoo
Luin taannoin Tauno Kuosan kirjan Airosta ja siinä hän kertoo, Airoa useasti haastateltuaan, tuon Sorokan valtaussuunnitelman. Ryti olisi sen hyväksynyt, jos se kerran sotatoimien vuoksi on tarpeellista.
Mannerheim sanoi, Rytin lähettämää kirjettä Airolle näytettyään, Rytin ottaneen siihen kielteisen kannan eikä Sorokkaan siiis hyökätty. Aihetta käsitellään useamman sivun verran ko. kirjassa.
Sorokan valtausssuunnitelma tehtiin 1942 alkuvuodesta. Dietl pyysi tammikuussa 1942 kirjeellä Marskia hyökkäämään Sorokkaan. Lagus, Raappana ja Airo tekaisi suunnitelman, mutta reissun anniksi jäi vaan se hirvipaisti...
- vallata....
Ajatelkaapa, mitä siitä olisi seurannut. Rata Leningradiin olisi ollut suomalaisten hallussa. Mitäpä siihen olisivat tuumineen amerikkalaiset ja britit? Olisi saattanut alkaa erilainen offensiivi Sorokan tienoilla.
- UNBREAKABLE BASE
"Mitäpä siihen olisivat tuumineen amerikkalaiset ja britit?"
Mitä sitten? Brittien kanssahan oltiin jo sodassa ja amerikkalaiset toimitti jopa 75% kesän 1944 suurhyökkäyksessä käytetystä materiaalista NL:lle. Mitä muuta olisi voinut enää tapahtua?
USA:N APU NL:LLE TOISESSA MAAILMANSODASSA
http://www.prokarelia.net/fi/?article_id=1190&author=10&x=artikkeli
Professori Antti Saarialho asiantuntijana: USA:n apu Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa
UNBREAKABLE BASE - liittoutuneiden sotaromua Ilomantsissa
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/base.htm#alaska
Leningradin sotilaspiirin sotamateriaalista on esimerkiksi kesän 1944 suurhyökkäyksessä väitetty jopa 70-prosenttia olleen Lend-Lease-tavaraa.
- Soromnoo
Nostetaan Sorokka -pojille lukemista esiin, niin eipä tarvitse koko ketjua kopioida.
Tärkeä rata
Kuinkä tärkeä 24.8.2010 07:18
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9281803- ---
ja joo
- Sorokka
Sorokka -suunnitelmasta tutkielma
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74464/SM660.pdf?sequence=1
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/2111682Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1411435- 541163
- 641142
- 741045
Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva55960- 107947
Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53870- 82840
Kesän odotuksia hyrynsalmella
Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla6831