Jännä miten ihan arkipäivänäkin törmää monenlaiseen dilemmaan.
Esim tänään, kun kävelin koulusta kotiin. Oli satanut lunta aika reilusti ja pyörätie jossa kävelin ei ollut vielä aurattu. Tämän takia yörätien keskellä meni melko kapea polku, kun kaikki olivat siitä kohdalta kävelleet sillä eivät olleet halunneet "sotkea" jalkojaan lumeen. Kävelin tällä polulla ja vastaan tuli noin minun ikäiseni jätkä. Väistimme kumpikin toisiamme niin, että minä kävelin noin puoleksi polulla oikealla puolella ja poika myöskin vain puoleksi polulla vasemmalla puolella minusta katsottuna. Kumpikin joutuivat siis puoliksi kahlaamaan lumessa.
Aloin miettimään, että olisiko ollut törkeää, jos minä olisinkin kävellyt polun keskellä niin että poika olisi joutunut kokonaan poikkeamaan polulta lumeen? Entä jos poika olisi kävellyt keskellä polkua? Tällöin vain toisella olisi mennyt kengät/housunlahkeet lumeen ja toinen olisi selvinnyt tilanteesta ilman kumpaakaan ongelmaa.
Sitten ymmärsin myös, että taustalla on tietenkin myös tämä etäisyydenhalu tuntemattomiin ihmisiin, jonka kynnys kaikilla suomalaisilla näyttää olevan aika korkea. Jos toinen meistä olisi kävellyt polulla ja toinen polun ulkopuolella, olisimme saattaneet vaikka hipaista toisiamme.
En tiedä olenko jotenkin outo kun ajattelen tämmöisiä, mutta joo :D
Esim tänään, kun kävelin koulusta kotiin. Oli satanut lunta aika reilusti ja pyörätie jossa kävelin ei ollut vielä aurattu. Tämän takia yörätien keskellä meni melko kapea polku, kun kaikki olivat siitä kohdalta kävelleet sillä eivät olleet halunneet "sotkea" jalkojaan lumeen. Kävelin tällä polulla ja vastaan tuli noin minun ikäiseni jätkä. Väistimme kumpikin toisiamme niin, että minä kävelin noin puoleksi polulla oikealla puolella ja poika myöskin vain puoleksi polulla vasemmalla puolella minusta katsottuna. Kumpikin joutuivat siis puoliksi kahlaamaan lumessa.
Aloin miettimään, että olisiko ollut törkeää, jos minä olisinkin kävellyt polun keskellä niin että poika olisi joutunut kokonaan poikkeamaan polulta lumeen? Entä jos poika olisi kävellyt keskellä polkua? Tällöin vain toisella olisi mennyt kengät/housunlahkeet lumeen ja toinen olisi selvinnyt tilanteesta ilman kumpaakaan ongelmaa.
Sitten ymmärsin myös, että taustalla on tietenkin myös tämä etäisyydenhalu tuntemattomiin ihmisiin, jonka kynnys kaikilla suomalaisilla näyttää olevan aika korkea. Jos toinen meistä olisi kävellyt polulla ja toinen polun ulkopuolella, olisimme saattaneet vaikka hipaista toisiamme.
En tiedä olenko jotenkin outo kun ajattelen tämmöisiä, mutta joo :D
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kaipa se sitten oli joku vaistomaisesti tehty väistäminen.Mitähän kaveri olisi tuumannut,jos olisit kampannut hänet,ja antanut lumipesut?
Hyvää viikonloppua sinulle lumessa tallaaja.
Viimeisin postaaja on selvästi feministi.