Miten kestätte, jos todella välitätte tytöstänne jne. Niin sitä ikävää kun pitää olla erossa hänestä?
Vai voiko tuntua ettei enää voi jatkaa kun ei kestä ikävää ja olla erossa hänestä?
Vai voiko tuntua ettei enää voi jatkaa kun ei kestä ikävää ja olla erossa hänestä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
kestää.Tietenkin se tuntuu välillä ettei kestä olla erossa mutta sitten kun vihdoinkin saa halata rakastettuaan se on ihanampaa kuin mikään muu =)
Kaukosuhde on hyvä, koska se ei kulu loppuun niin nopeasti. Monet pojat tarvii omaa tilaa, minä ainakin, ja vaikka kuinka tykkäisi toisesta, ei jaksa aina olla sen kanssa. Kaukosuhde ei anna tytölle tilaisuutta roikkua liikaa, joten se on hyvä suhteen kannalta. Eri asia on sitten, jos alkaa polttaa sitä suhdetta loppuun esim. lähettelemällä liikaa tekstareita tai jotain.
Mutta siis omaa tilaa tarvivalle jätkälle kaukosuhde on tosi hyvä juttu. Tietty joskus voi olla ikävä mutta se tekee vaan niistä harvoista tapaamisista sitäkin parempia!
Mulla oli kerran tyttöystävä kauempaa. Siinäkin tuli olo ettei mulla ollut ollenkaan omaa rauhaa, koska hän ihmetteli jos en esim vastannut tekstareihin tarpeeksi nopeasti, että olenko vihainen tai jotain. Tälläinen on tosi rasittavaa, ihan varoitan etukäteen =) Tekstareihin vastaamatta jättäminen ei tarkoita että on vihainen tai ettei tykkää, vaan se saattaa esim tarkoittaa sitä että jätkä katsoo televisiota tai on koneella eikä jaksa justiin silloin vastata!
...yhtä tyttöä kohtaan, joka kuitenkin on sentään kaveri. Voi haluaisin vaikka kuinka välittää hänestä niin kovasti, siitäkin huolimatta että hänellä on jo entuudestaan paljon kavereita, joihin turvautua. Joka kerta kun näenkin hänet, en voi olla ajattelematta kuinka suloinen hän mielestäni onkaan.
Käytännössä ei kuitenkaan kannata tulla riippuvaiseksi ¨rakkaastaan,¨ sillä rakastettuhan on aina ihminen eikä mikään ¨ihmeolento,¨ jolle vain täytyy sitten jollain pirun keinolla tehdä mahdollisimman kivuttomalla tavalla selväksi, että tuntee tätä kohtaan rakkauden kaltaista välittämisen tarvetta.
VAIKEAA se on kestää, kun ajattelen häntä joka päivä. Mutta parhaiten selviänkin muistelemalla hänen moninaista kaveriverkostoaan, sekä sitä, ettei hän käytännössä juuri koskaan tarvitse apuani! :(