Kaverillani on ulkosuodatin (en muista merkkiä),akvaarion koko on vissiin alle 300 l.
Hän kuuli että ulkosuodatin pitää putsata kerran kuukaudessa mutta mun mielestä niin se on liian usein.
Miten on????
Hän kuuli että ulkosuodatin pitää putsata kerran kuukaudessa mutta mun mielestä niin se on liian usein.
Miten on????
Vastaukset 25
Vanhimmat
Riippuu paljolti ulkosuodattimen koosta. Itse putsaan ulkosuodattimet n. 1/2-vuosittain ja tarpeen vaatiessa useamminkin; esim. yli 10 min kestävä sähkökatkos tai kala/kaloja on kuollut tai lääkityksen jälkeen.
Ulkosuodatinta ei kuitenkaan kannata putsata samalla kertaa kuin tekee vedenvaihdon muut toimenpiteet, vaan vaikka viikkoa ennen tai jälkeen. Näin akvaariossa säilyy biologinen rytmi.
Kyllä minusta on tarpeen 2 kuukauden välein tapahtuva puhdistus. Tietysti niinkuin ed. ohje ettei vedenvaihdon yhteydessä. Itselläni 240 litran altaassa suodattimen teho noin 650 litraa tunnissa ja olen puhdistanut noin 2 kuukauden välein. Hyvä systeemi!
Vastaus on yksinkertainen mutta akvaariokohtainen: virtauksen määrän merkittävästi pudotessa on suodatinmateriaali kyllin tukkoinen puhdistusta varten. Tarkastelu käy silmämääräisesti tai laskemalla puhtaan suodattimen ämpärin täyttöön kuluva aika. Likaantuneen poiketessa tästä merkittävästi on aika puhdistaa - no tämä vain jos joku ei silmiään usko tai on epävarma kokemuspohjaisesti sitä arvioimaan. PS Uusimmissa Eheimeissä on näkemäni perusteella virtauksen mittari tätä varten.
Jos suodatinmateriaalina ei ole orgaanisia aineita: turvetta tai hiiltä ei muutoin puhdistustarvetta ole.
Olen kanssasi samaa mieltä tosta virtauksesta eli kun se heikkenee, on suodatin sen verran tukossa, että kannattaa putsata.
Kuten jo aiemmassa vastauksessa totesin ( 3kk - 6kk )putsaukseen vaikuttavat myös muutkin seikat eikä pelkkä virtaus. Parhaimmilaan olen itse putsannut ulkosuodattimen 10kk välein, koska tarvetta ei ollut suorittaa putsausta aiemmin.
Edelleenkin putsauksen väliin vaikuttaa myöskin ulkosuodattimen materiaalit, kuten sanoit, sekä ulkosuodattimen koko.
Jos suodattimessa ei ole orgaanisia materiaaleja, rasvaukset ja tiivisteet on kunnossa voidaan teoriassa ajatella ettei vaihtotarvetta tule koskaan jos vain virtaus pysyy riittävänä. Eli mielestäni muuta puhdistustarvetta kuin virtaus ja siten tehon putoaminen ei ole - päin vastoin. Hyvin kierrättävää suodatinta on "synti" rassata ja pilata useiden viikkojen kehityksen tulos.
Bakteerikanta toimii kuitenkin suhteessa pinta-alaan ja saatuun ravintoon sekä happipitoisuuteen ja lämpöön. Virtauksen putoaminen pudottaa ravinteita, pienentää tiivistyessään pinta-alaa ja sinne tietään löytävää happea joten vain lämpö on virtauksesta riippumaton. Seuraa siis virtausta!
...että omassa akvaariossani on neljä proffaa suodattamassa 700litran akvaariovettä - Miksikö. Teho säilyy pitkään kuormituksen jakautuessa suurelle pinta-alalle ja voin putsata suotimen silloin tällöin kun minulle sopii heilauttamatta kapasiteettia. Kallista mutta helppoa. Eli mitä suurempi on suodatuspinta-ala ja virtaama sen enemmän se sallii - sallii esimerkiksi yliruokintaa.
Jos akvaariossasi on nitriittiä on se merkki suodatustehon puutteesta suhteessa kuormitukseen ( ulosteet ja ruoka ). Jos on vain nitraattia voit sen perusteella päätellä vedenvaihtovälit mutta silloin suodatuskapasiteettisi riittää koska suodatus hajoittaa juuri nitriitin nitraatiksi. Itse seuraan vain nitraattia ja näen siitä koko hyvinvoinnin. PH ja Karbonaattikovuus riittävät joskus mitattavaksi - muita testejä en tarvitse.
Vaikka ei olisikaan orgaanisia suodatinmateriaaleja, suodattimen putsaukselta ei voi kuitenkaan välttyä. Ei ole vielä vastaan tullut sellaista suodatinta, jota ei tarvitsisi putsata tai huoltaa. Jos tiedät sellaisen, ilmoita minullekin!
Antaisin kuitenkin ohjeeksi, että putsausta tehdessä EI saa käyttää kuumaa vettä EIKÄ putsata materiaalia täysin puhtaaks. Näin siellä säilyy osa bakteerikannasta.
Ihan samaan tulokseen olen päätynyt kuin Mikael ja KK, eli puhdistustarpeen voi päätellä virtauksesta. Putsaan omani aina kun virtaus on silmämääräisesti arvioiden selvästi alentunut. Käytännössä omassa altaasani noin 4 -6kk:n välein.
Pelkkä suodattimen putsaus ei aina riitä nostamaan virtausta. Noin kerran vuoteen on myös letkut putsattava. Niihin kasvanut levä alentaa myös virtausta. Putkien levänkasvu näyttää tosin kasvavan räjähdysmäisesti vasta sen jälkeen, kun virtaus on tukkoisen suodattimen vuoksi alentunut. Tai jos virtaus on muuten estynyt. Unohdin kerran vedenvaihdon jälkeen avata virtauksen täysille niin kuin itselleni kerran kävi (suljen hanat lähes kiinni vedenvaihdossa, jottei vettä roisku lattialle). Putket ja suodattimen olin putsannut kuukautta aiemmin. Molemmat menivät vajaassa kolmessa viikossa minimi virtauksella lähes tukkoon. Olin itse työmatkoilla, enkä huomannut mokaani. Kotiin tultuani tyttäreni alkoi ihmettelemään, miksihän kalat eivät syö. Oli vesiarvot painahtaneet aika heikoiksi:(
Puhuinkin teoreettisesti - luonnossa nimittäin suodatusmateriaalia ei vaihdeta.
Vesijohtovesi kuuma tai kylmä tappaa KAIKKI hyödylliset bakteerit - joten pese vain reilusti kaikki liete pois. Hyväksi on toinen suodatin jonka vaihtoväli vuorottelee toisen kanssa sekä myös vedenvaihtojen kanssa.
Yhden suodattimen kyseessä ollen ruoki varovaisesti muutama päivä vaihdon jälkeen ja maltilla seuraavankin viikon. Voit toki "harrastaa" ja pestä materiaalia siten että se on koko ajan ämpärin akvaariovedessä. Tämä onnistunee mielekkäämmin vain sisäsuodattimille joiden merkitys muutenkin bakteerikannalle on pienempi.
Mikael kuulut selvästikin niihin ns. "tekniikkahöperöihin" eli "akvaariossani on pääasiassa kauhea kasa teknisiä laitteita", joista osan voi karsia aivan suosiolla veks.
Koska suurin osa harrastajista, myös minä, tulemme toimeen huomattavasti pienemmällä tekniikkakapasiteetilla, ovat vaihto-/putsausvälit suodattimiin aivan toiset kuin sinulla. Sunkin kohdalla pätee esim. taudit ja sähkökatkot, silloin vaan joudut putsaamaan ne kaikki 4 proffaa kerralla. Suodattimien lukumäärä ei ole suoraan verrannollinen ongelmiin, joita jopa sulle saattaa tulla.
Mulla on itselläni yli 1000 L altaita ja isoissa pytyissä olen tullut toimeen yhdellä kunnollisella suodattimella ( kaloina mm. kiekkoja ).
on erittäin merkittävä vastus virtaukselle - kuten em vastaus kertoikin. Itsellänikin nämä ovat "omallatunnolla". Merkitystä on myös kuinka ne ovat viritetyt: mutkia tai painanteita. Periaatteessa siis turhaa tasoitusta täyttymään pyrkivälle suodattimelle.
Koska happi näyttelee kuona-aineiden hajotuksessa niin tärkeää osaa, saattaisi olla hyväksi ilmastaa vettä suodattimen sisäänoton lähistöllä., vai mitä?
KK!
Voisitko ystävällisesti käydä pistämässä 1-4 ruksia seuraavaan kyselyyn:
http://fi.egroups.com/polls/Akvaario
Akvaarioittesi määrä ja koko kallistaa nimittäin keräämäämme tilastoa melkolailla - mikäli altaat ovat kotonasi tai harrastuskäytössä!
t. Tiitu.
Miten olisi huomattavasti tavallista paksummat letkut, jolloin putsausta ei tarvitsisi ehkä tehdä kuin liitäntäkohdassa, eikä virtaus jarruttuisi?
Kyllä minä tiedän vahemmänkin riittävän. On vain niin, että halusin tehdä akvaariosta vähätöisen. Ei pohjan imurointia, harvat suodattimen vaihtovälit, ei juuri edes viherlevää, ei nitriittiä tai ammoniakkia, happea hitosti ja peikonlehti vielä imemään nitraattiakin. Suodattimet lisäksi jatkavat vetensä valuttimeen. Mielestäni onnistuin. Voin putsata ulkosuodattimen kun minulle sopii, sisäsuodattimet toki kerran kuussa ehkä ja vedenvaihto ilman imurointia kerran viikossa tai kahdessa. Tekniikasta ei mielestäni ole mitenkään haittaa eikä suodatusta sikäli liikaa. Lasejakaan ei tarvitse kovin usein hieroa.
Edellinen oli työläs - minä pidän tästä. Ehtiipä kirjoitella tännekin :-)
Otitko itseesi tuosta bakteeriasiasta.
Asia nimittäin on lukemani perusteella nykytiedon varassa niin, että kaikki nitr.bakteerit kuolevat vesijohtovedessä lämmöstä riippumatta. Jättämällä suodattimet suurpiirteisesti pestyksi jättää sinne kylläkin alkuravintoa bakteereille - mutta kuolleen bakteeriston. Tuo alkuravintokin tulee hoidetuksi normaaliruokinnalla ja kuonan kerääntyessä koska bakteerikanta elpyy joka tapauksessa hiljallee. Jättämällä sinne moskaa saattaa bakteerittomassa tilassa tuottaa hetkellisesti ammoniakkia tai nitriittiä. Näin on viisaammat minua kädestä opastaneet. Minäkin siis vielä joku aika sitten oletin viileän veden säilyttävän jotakin - ei säilytä. Lietettä vain kertyy ja virtaus vaikeutuu.
...jänkätä kaikille vastaan tässä otsikossa, joten anteeksi taas. Paksummat letkut lisäävät vastusta, eli suurempi massa vettä on letkussa pumpulla työnnettävänä - siksi kannattaa noudattaa suurinpiirtein valmistajan ohjeita ainakin paksuudessa. Itsekin olen laistanut pituudessa tai noston määrässä mutta ainahan nämä ovat suhteessa saatu hyöty ja saatu haitta. Jos letku ei kiipeä kovin silloin voi paksummasta olla hyötyä - mutta. Ohuin kaula se kuitenkin määrittää virtauksen masiminopeuden ja hitaammassa eli laajentuessaan isossa letkussa on siten vaarana että liete kertyy sinne.
Tuostakin asiasta on monta eri kuppikuntaa. En käskenytkään jättää suodatinmateriaaleihin mitään läjää paskaa, mutta ei niitä materiaaleja kannata hiertää steriiliksikään asti.
Vaikka sullla onkin vähätöinen allas, tuo tekniikkamäärä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että ongelmatilanteessa myös sinä joudut putsaamaan suodattimes.
Eiköhän meillä kaikilla ole kuitenkin tavoitteena saada akvaariosta hyvin toimiva ja kaunis kokonaisuus......on siinä sitten enemmän tai vähemmän tekniikkaa.....vai oletko toista mieltä. Onhan mullakin kokemusta kertynyt jos jonkinnäköisten suodattimien kanssa. Toiset toimivat paremmin, toiset huonommin.
Kuten aiemminkin mainitsin, pääosalla harrastajista ei löydy kauhean massiivisia laitteistoja, kannattaa neuvot antaa sitä silmällä pitäen. Vaikka itsellä olisikin "helppohoitoinen ja vaivaton" pytty. Vanha sääntöhän on kuitenkin se, että mitä isompi pytty sen vähemmän työtä.
Olen itse siinä ihanteellisessa tilanteessa, että oma "kraanaveteni" tulee omasta kaivosta ja täyttää mm. kiekkojen vaatimat vesiarvot.
Asiallinen keskustelu lisää uusien harrastajien tietoa ja vältytään monilta turhilta harmeilta, joita jotkut ns "akvaariokaupat" uusille harrastajille aiheuttavat. Nämä liikkeet ovat yleensä sellaisia, jotka eivät itse a)hoida altaitaan itse b) eivät viitsi opastaa uutta harrastajaa vaan myyvät mitä tahansa kalaa mihin tahansa kokoelmaan piittaamatta siitä, sopivatko kyseiset kalat samaan pyttyyn jne.
Ilmastus ( ilmakuplat hohkakivestä ) on melko tehoton veden hapettaja. Veteen imeytyy hapea suhteessa sen ilman kanssa kosketuksessa olevaan pinta-alaan eikä kuplat ole siinä kaksiset. Ilmastus kylläkin tuulettaa hiilidioksidia vedestä mutta se ei bakteereja kiinosta. Bakteereille keskeisiä ovat ensinnäkin ravinto ( kuona ) toisekseen virtaus ja sen tuoma happi sekä lämpö ( optimi 30°).
Suuri pinta akvaariossa ja siinä kelvollinen virtaus on hapettumisen edellytys. Tehokkaimpia hapettajia ovat tietenkin kasvien lisäksi valutussuodattimet. Niissä vesi sadetetaan tai muuten saatetaan tekemisiin hyvin pieninä massoina ja suurina pinta-aloina ilman kanssa ja bakteerit saavat hapen siinä juuri toimiessaan. Samaten sadettajat tulovedessä hapettavat hyvin vettä. Virtaus on kuitenkin välttämätön, koska suuri osa baj´kteeritoiminnasta tapahtuu pohjassa ja toisaalta sadetettua puhdasta vettä ei kannata uudelleen heti suodattimeen saattaa vaikka se hieman viilenneenä painuukin pohjaa kohden.
Minähän esittelin omani vain toisen ääripään esimerkkinä ja ohjeet niin sanotut koskivat juuri tavanomaista kokoonpanoa tavanomaisessa akvaariossa jossa sanoin virtauksen olevan se keskeisin mittari - muuta syytä ei juurikaan ole suodattimia putsailla. Ja kun putsaa - voi samantien putsata kunnolla, ei sinne mitään likaa kannata jättää. Mutta kun tämä puhekieli tekstattuna ja interaktiivisena ei anna oikeutta hyvälle tahdolle niin näissä tulkinnoissa voi tulla oletus jostakin mitä ei ole. Vastuu on tietenkin sanojan, siis minun, ei väärin ymmärtäjän. Pahoittelen.
Oman kokemukseni mukaan ruokinta ja kalatkin vaikuttaa suodattimen putsausväliin. Kun on isoa kakkaa työntäviä kaloja ja ruoka uppoavaa raetta niin kyllä suodatinkin tukkeutuu nopeammin kuin pinnasta hiutaleita syövien pikkukalojen kanssa.
Mielestäni virtauksen seuranta on hyvä kikka ja meilläkin putsaus sijoittuu silloin juuri 4-6kk välille.
Ilman kaloja ja ruokintaa suodatustahan ei edes tarvittaisi. Samaten heilahtelut näissä saattavat muutta suodatuksen toimintakykyä. Yhdellä pienelläkin suodattimella tulee toimeen: se vain on putsattava viikottain akvaariovedessä pesemällä, vedenvaihtoja on useammin ja pohjaa täytyy imuroida harvase päivä.
Useat suodattimet taas suhteessa vapauttavat em tehtävistä vedenvaihtoja lukuunottamatta.
Onpas tämä mielenkiintoinen aihe ollut. Meidän resepti on suodattimien pesu akvaariovedellä. 220 l on muistaakseni Fluval 3 (sisäsuod.) ja Fluval 403 ulkosuod. ja sisäsuodatin pestään noin 2-3 viikon välein, koska tukkeutuu ja ulkosuodatin on noin 4-6 kuukauden välein. Vaihdamme viikon välein 50% vettä, nyt on kalakanta hieman vähissä, joten olemme löysänneet hieman pesu ja vedenvaihtotahtia, mutta vanhasta rytmistä on vaikea luopua.
420 litrainen pitää sisällään isompia kaloja ja Fluval 4 sisäs. ja Fluval 404 ulkosuod., tämä joudutaan pesemään usein kraanavedellä kummatkin. Sisä 3-4 vkon välein ja ulko 4-6 kk välein ja useimmin 4 tai 5 kuukauden välein. vedenvaihdot ovat viikoittain tai joka toinen viikko, se tuttu 50%.
Tämä homma on makuasia, mutta tässähän on tullut kaikki mahdolliset rytmit kuukaudesta 6 kuukauteen. Tämä on sitä värikästä akvaarion hoitoa.
...sihen nähden että kysymys oli: koska täytyy putsata? ja vastaukseksi olisi riittänyt: virtauksen heikennyttyä. Oheiset noin 25 vastausta kertoivat tämän asian - seikkaperäisesti :-)
Tuli kiitettävästi palautetta! Kerron kaverille näistä mielenkiintoisista vastauksista.
Olen kyllä ihan samaa mieltä kaikkien kanssa.Ja virtauksesta sen kyllä huomaa parhaiten...
KIITOS!!!!
:) Pia